OSALLISUUSTALOUS YTIMEKKÄÄSTI
Taloustieteen professori Robin Hahnel esittelee Osallisuustalouden aakkoset -kirjassa, millainen voisi olla tulevaisuuden vapaa ja ekologisesti kestävä talous. Markkinoiden ongelmat tunnetaan hyvin, mutta miten ne voitaisiin ratkaista? Kirjassa esitellään demokraattinen talous, jota Hahnel kutsuu osallisuustaloudeksi. Osallisuustalous lisää hyvinvointia ja suojelee ilmastoa sekä luonnon monimuotoisuutta.
Osallisuustalouden aakkoset on kirja optimisteille ja epäilijöille. Hahnelin mukaan talouden ei tarvitse perustua kilpailuun, ahneuteen ja sanelupolitiikkaan. On kuitenkin syytä vaatia konkreettisia vastauksia siihen, miten moderni talous voi kukoistaa.
Lue Parecon Finlandin Antti Jauhiaisen jälkisanat.
ROBIN HAHNEL: OSALLISUUSTALOUDEN AAKKOSET (LIKE 2014)
Osta kirjakaupasta tai suoraan kustantajalta.
Parecon Finlandin työryhmä käänsi teoksen ja oli aktiivisessa yhteistyössä Robin Hahnelin kanssa suomenkieliseen laitokseen tehtävistä päivityksistä.
OTTEITA KIRJASTA
JOHDANNOSTA:
"Osallisuustaloudessa yritykset toimivat vapaasti työntekijöidensä päätösvallassa, eivätkä ole työnantajan tai komissaarin määräysvallan alaisina. Yritykset ja kuluttajat suunnittelevat itse omaa toimintaansa turvautumatta sen enempää keskusjohtoiseen suunnitteluun kuin markkinoihinkaan. Tässä teoksessa vastataan tärkeisiin kysymyksiin: Miten osallisuustalous voisi toimia tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti? Miksi se ei johtaisi loputtomiin väittelyihin pitkästyttävissä kokouksissa? Miten se motivoisi ihmisiä työskentelemään ahkerasti ja yrityksiä innovoimaan? Miten se suojelisi ympäristöä paremmin kuin mikään tähänastinen talousjärjestelmä?"
OSALLISUUSTALOUDEN TAUSTASTA:
"Ideat eivät synny tyhjiössä. Uusi tieto rakentuu aiemmin opitun päälle, ja tämä pätee sekä yksilöiden oppimiseen että ihmisyhteisöihin laajemmin. Onkin tärkeää tunnustaa nykyajassa vallitsevien ajatusmallien, ideoiden ja arvojen historia, jotta voidaan paremmin ymmärtää, miten tähän hetkeen on päästy.
Osallisuustalous on visio taloudesta, jossa tuotannosta, työnjaosta ja kulutuksesta päätetään demokraattisesti ja tasavertaisesti – kilpailuun, ahneuteen ja pelkoon perustuvan pakottamisen sijaan. Tämä on ollut muodossa tai toisessa monien ajatus toimivan talouden perusteista viimeksi kuluneen kahden vuosisadan aikana."
"Osallisuustalous on myös teoreettinen malli, joka juontaa juurensa 1990-luvun alkuun. Mallissa ehdotetaan, kuinka jokaisen talousjärjestelmän tarvitsemia erilaisia taloutta koskevia päätöksiä voitaisiin tehdä paremmin. Markkinatalouden perusteita ja niiden ongelmia tarkastelemalla päädyin yhdessä Michael Albertin kanssa pohtimaan sitä, miten taloudellinen toiminta voisi rakentua toimivammalle, yksilöiden ja yhteisöjen vapauksia johdonmukaisesti kunnioittavalle pohjalle. Tämän työn tuloksena syntynyt mallinnus todisti ensimmäisen kerran, että vapauteen ja yhteistyöhön perustuva demokraattinen suunnittelu oli teoreettisesti mahdollinen ja toimiva."
"Maailmantalouden kriisiytyessä, ilmastokatastrofin edetessä ja yhteiskunnallisen kerrostumisen voimistuessa on entistäkin tärkeämpää tehdä johdonmukaista työtä sellaisen vapaushenkisen talouden rakentamiseksi, joka todella pystyisi turvaamaan kaikkien ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin. Tämä työ tulisi nähdä yksittäisten uudistusten sijaan osana pitkää historiallista jatkumoa, jonka aikana on jo saavutettu lukuisia parannuksia ihmisten enemmistön asemaan ja hyvinvointiin.
Osallisuustalouden malli tarjotaan tässä teoksessa avuksi elintärkeän keskustelun viemiseksi eteenpäin. Haluan aloittaa keskustelun, johon sinäkin voit osallistua."
TALOUDELLISESTA VAPAUDESTA:
"Luultavasti kaikki kannattavat taloudellista demokratiaa. Kuka ei kannattaisi yksilön oikeutta päättää omista asioistaan? Taloudellisen demokratian saavuttaminen ei kuitenkaan ole näin yksinkertaista. Mitä taloudellinen demokratia tarkkaan ottaen tarkoittaa?
Tarkoittaako se jokaisen oikeutta tehdä itse tai omaisuudellaan vapaasti mitä haluaa, kuten myös oikeutta solmia minkälaisia sopimuksia tahansa ja kenen kanssa tahansa? Näin Milton Friedmanin kaltaiset konservatiivit määrittelevät taloudellisen demokratian, jota he opportunistisesti kutsuvat taloudelliseksi vapaudeksi. Taloudellisen vapauden konservatiivinen käsitys ei sovellu taloudellisen demokratian määritelmäksi, koska monet taloudelliset päätökset koskevat useampaa kuin yhtä ihmistä. On lukuisia tärkeitä tilanteita, joissa yhden ihmisen taloudellinen vapaus törmää toisen ihmisen taloudelliseen vapauteen. Jos saastuttajat saavat vapaasti saastuttaa, saasteen uhrit eivät ole vapaita elämään puhtaassa ympäristössä. Jos vauraat ihmiset jättävät lapsilleen suuria perintöjä, seuraavat sukupolvet eivät voi nauttia tasa-arvoisista taloudellisista lähtökohdista. Jos pankit ovat vapaita minimivarantosäännöksistä, tavalliset säästäjät eivät voi luottaa säästöjensä olevan turvassa. Pyrkiminen ihmisten taloudellisen vapauden maksimoimiseen on mielekästä vain silloin, kun ihmisten vapaudet eivät ole ristiriidassa keskenään. Ei siis riitä, että julistaa kovaan ääneen taloudellista vapautta, niin hienolta kuin se saattaakin kuulostaa."
PALKITSEMISESTA:
"»Jokaiselta kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeidensa mukaan». Se ei ollut ainoastaan Karl Marxin käyttämä kuvaus tulonjakoperiaatteesta aidosti kommunistisessa yhteiskunnassa, vaan sitä käyttivät myös monet muut lukuisissa eri kulttuureissa ennen Marxia. Osallisuustalouden periaatteena on huomioida erityistarpeet, mutta ihmisiä palkitaan ensisijaisesti ahkeruudesta ja yritteliäisyydestä. Pelkkien tarpeiden mukainen palkitseminen ei lopulta ole kannustavaa eikä oikeudenmukaista. Jos jokainen voi määrittää tarpeensa muista piittaamatta, ollaan nopeasti ongelmissa elleivät kaikki ole ahkeria, työtätekeviä ja askeettisia pyhimyksiä. Tämä lienee useimpien mielestä epärealistinen oletus ihmisluonnosta."