TS: Työssäkäyvät köyhät juurtuivat Suomeen
Sosiaalivirastojen mukaan Suomeen on juurtunut työtätekevien köyhyys. Erityisesti valmiiksi heikossa asemassa olevilla ihmisillä ei ole kunnollista mahdollista vaikuttaa työtehtäviensä määrään. Heille on tarjolla niin vähän töitä, etteivät he tule työnsä ansiolla turvatusti toimeen.
TS Antti Karjalainen 7.8.2010
Työssäkäyvät köyhät juurtuivat Suomeen
Suomessa on käynnissä murros, joka murentaa työn aseman toimeentulon takaajana. Pienyritys, osa-aikatyö tai pätkätyöläisyys eivät nyky-Suomessa enää välttämättä elätä. Toimeentulotuen saajista työssäkäyviä onkin jo yli kymmenen prosenttia.
Työtä on Suomessa totuttu pitämään yhtenä elämän peruskulmakivistä. Työssäkäyvä uskaltaa suunnitella tulevaisuutta, perustaa perheen ja hankkia asunnon.
Palkka tai yrittäjätulo eivät kuitenkaan 2000-luvulla enää takaa vakaata tulevaisuutta, vaan duunari joutuu helposti sosiaalituen luukulle.
Atlantin takana on jo pitkään ollut tavallista, että pienipalkkaisimmat eivät tienaa riittävästi elämiseen. Walmartismiksi kutsuttu ilmiö on saanut nimensä Wal-Mart-kauppaketjusta, joka teetättää töitä minimipalkalla.
Työssäkäyvien tilanne on huonontunut myös Suomessa. Helsingissä toimeentulotuen hakijoista reilulla 11 prosentilla pääasialliset tulot kertyvät palkasta tai yrittämisestä.
– Ansio- ja yrittäjätuloja saavien toimeentulotukiasiakkaiden määrä on hienoisessa noususuunnassa, arvioi Helsingin Sosiaaliviraston sosiaalisen ja taloudellisen tuen päällikkö Leila Palviainen.
Palviaisen ja Tampereen kaupungin toimeentuloturvan päällikön Timo Ruoholan mukaan luvut ovat vastaavia myös muissa Suomen suurissa kaupungeissa.
Palviaisen mukaan toimeentulotukea nostetaan keskimäärin 6–7 kuukauden ajan. Joukossa on kuitenkin myös pitkäaikaisia asiakkaita, joista osa saa pysyvästi liian pientä palkkaa elämiseen.
Pienyrittäjän leipä tiukassa
Sosiaalivirastoissa ollaan erityisen huolissaan pienyrittäjien ja työssäkäyvien yksinhuoltajien, nuorten sekä opiskelijoiden köyhyydestä.
– Nuorten, alle 25-vuotiaiden toimeentulotuen saajien määrä on ollut kasvussa. Esimerkiksi ammattikoulutusta vailla olevilla keikkatyöt vähenevät ensimmäisenä. Lisäksi erityisesti pienyrittäjillä, jotka työllistävät itsensä ja ehkä jonkin toisen, ei ole töitä tarpeeksi, Leila Palviainen kertoo.
Pienyrittäjien köyhyydestä kertovat myös Tilastokeskuksen luvut. Niiden mukaan itsensä työllistävistä yrittäjistä 17 prosenttia eli köyhyysrajan alapuolella vuonna 2008.
– Erityisesti itsensä työllistäjissä on suhteessa paljon köyhiä. 2000-luvulla ulkoistamiset ajoivat osan ihmisistä työllistämään itsensä. Osalle se ei ole aina ollut oma valinta, kertoo työssäkäyviä köyhiä tutkinut Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen.
Helsingissä pääosin yrittäjätuloilla elävien toimeentulotuen saajien määrä vuonna 2009 oli 195 henkilöä. Vuonna 2008 heitä oli 158, Sosiaaliviraston tilastoista ilmenee.
Työurat pirstaloituvat
Osa-aikatyöt ja määräaikaisuudet lisääntyivät Suomessa 1990-luvun toisella puoliskolla. Kehitys lisäsi Palkansaajien tutkimuslaitoksen Merja Kauhasen mukaan hieman myös työtä tekevien köyhyyttä.
– Tampereen osalta toimeentulotuen hakeminen ansiotuloista huolimatta liittyy erityisesti osa-aikatyöhön kaupan puolella ja palvelualalla, Timo Ruohola Tampereen kaupungin sosiaalivirastosta kertoo.
Viime vuosina tilanne on osa-aikatöiden ja määräaikaisuuksien suhteen jopa hienoisesti parantunut, Kauhanen kertoo. Köyhyystilastoissa muutosta ei kuitenkaan huomaa.
Kauhasen mukaan köyhyyttä mitataan usein kotitaloustasolla, jolloin siihen vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin vain osa-aikatyö tai määräaikaisuus.
– Epävakaiden työmarkkina-asemien, kuten osa-aikaisuuden tai määräaikaisuuden kasaantuminen samaan perheeseen on merkittävä köyhyysriski, Kauhanen sanoo.
Myös yksinasujat ja yksinhuoltajat ovat Kauhasen ja Ruoholan mukaan köyhyysvaarassa. Tampereen Sosiaaliviraston asiakkaista neljä viidestä on yksinasujia.
”Työllä pitäisi
tulla toimeen”
Talouskriisi on Merja Kauhasen mukaan saattanut viime aikoina lisätä työssäkäyvien köyhyyttä. Keikkatöitä on vähemmän, ja pätkätyöläisten työttömyysjaksot ovat pidempiä. Myöskään osa-aikaisille ei aina riitä tunteja.
Kauhanen ei sen sijaan näe walmartismia Suomessa merkittävänä ongelmana. Matalapalkkatyön osuus on täällä kuitenkin yhä Euroopan unionin alhaisimpia.
– Meillä alakohtaiset minimipalkat ja sopimusjärjestelmä ovat turvanneet matalapalkkaisten asemaa. Yhden tutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa työssäkäyvien köyhyys liittyy hyvin paljon työmarkkinatekijöihin, kun taas EU-maissa suuri merkitys on kotitalouskohtaisilla tekijöillä, kuten lasten ja ansaitsijoiden lukumäärällä.
Sosiaalivirastojen mukaan onkin vielä melko harvinaista, että kokopäivätöissä oleva joutuu hakemaan toimeentulotukea. Ongelma monen kohdalla on kokopäivätöihin pääseminen.
– On tärkeää, että ihmiset saisivat halutessaan pysyviä työsuhteita, ja että osa-aikaiset saisivat riittävästi työtunteja, Kauhanen sanoo.
– Työllä pitäisi tulla toimeen.
TS Antti Karjalainen 7.8.2010
Työssäkäyvät köyhät juurtuivat Suomeen
Suomessa on käynnissä murros, joka murentaa työn aseman toimeentulon takaajana. Pienyritys, osa-aikatyö tai pätkätyöläisyys eivät nyky-Suomessa enää välttämättä elätä. Toimeentulotuen saajista työssäkäyviä onkin jo yli kymmenen prosenttia.
Työtä on Suomessa totuttu pitämään yhtenä elämän peruskulmakivistä. Työssäkäyvä uskaltaa suunnitella tulevaisuutta, perustaa perheen ja hankkia asunnon.
Palkka tai yrittäjätulo eivät kuitenkaan 2000-luvulla enää takaa vakaata tulevaisuutta, vaan duunari joutuu helposti sosiaalituen luukulle.
Atlantin takana on jo pitkään ollut tavallista, että pienipalkkaisimmat eivät tienaa riittävästi elämiseen. Walmartismiksi kutsuttu ilmiö on saanut nimensä Wal-Mart-kauppaketjusta, joka teetättää töitä minimipalkalla.
Työssäkäyvien tilanne on huonontunut myös Suomessa. Helsingissä toimeentulotuen hakijoista reilulla 11 prosentilla pääasialliset tulot kertyvät palkasta tai yrittämisestä.
– Ansio- ja yrittäjätuloja saavien toimeentulotukiasiakkaiden määrä on hienoisessa noususuunnassa, arvioi Helsingin Sosiaaliviraston sosiaalisen ja taloudellisen tuen päällikkö Leila Palviainen.
Palviaisen ja Tampereen kaupungin toimeentuloturvan päällikön Timo Ruoholan mukaan luvut ovat vastaavia myös muissa Suomen suurissa kaupungeissa.
Palviaisen mukaan toimeentulotukea nostetaan keskimäärin 6–7 kuukauden ajan. Joukossa on kuitenkin myös pitkäaikaisia asiakkaita, joista osa saa pysyvästi liian pientä palkkaa elämiseen.
Pienyrittäjän leipä tiukassa
Sosiaalivirastoissa ollaan erityisen huolissaan pienyrittäjien ja työssäkäyvien yksinhuoltajien, nuorten sekä opiskelijoiden köyhyydestä.
– Nuorten, alle 25-vuotiaiden toimeentulotuen saajien määrä on ollut kasvussa. Esimerkiksi ammattikoulutusta vailla olevilla keikkatyöt vähenevät ensimmäisenä. Lisäksi erityisesti pienyrittäjillä, jotka työllistävät itsensä ja ehkä jonkin toisen, ei ole töitä tarpeeksi, Leila Palviainen kertoo.
Pienyrittäjien köyhyydestä kertovat myös Tilastokeskuksen luvut. Niiden mukaan itsensä työllistävistä yrittäjistä 17 prosenttia eli köyhyysrajan alapuolella vuonna 2008.
– Erityisesti itsensä työllistäjissä on suhteessa paljon köyhiä. 2000-luvulla ulkoistamiset ajoivat osan ihmisistä työllistämään itsensä. Osalle se ei ole aina ollut oma valinta, kertoo työssäkäyviä köyhiä tutkinut Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen.
Helsingissä pääosin yrittäjätuloilla elävien toimeentulotuen saajien määrä vuonna 2009 oli 195 henkilöä. Vuonna 2008 heitä oli 158, Sosiaaliviraston tilastoista ilmenee.
Työurat pirstaloituvat
Osa-aikatyöt ja määräaikaisuudet lisääntyivät Suomessa 1990-luvun toisella puoliskolla. Kehitys lisäsi Palkansaajien tutkimuslaitoksen Merja Kauhasen mukaan hieman myös työtä tekevien köyhyyttä.
– Tampereen osalta toimeentulotuen hakeminen ansiotuloista huolimatta liittyy erityisesti osa-aikatyöhön kaupan puolella ja palvelualalla, Timo Ruohola Tampereen kaupungin sosiaalivirastosta kertoo.
Viime vuosina tilanne on osa-aikatöiden ja määräaikaisuuksien suhteen jopa hienoisesti parantunut, Kauhanen kertoo. Köyhyystilastoissa muutosta ei kuitenkaan huomaa.
Kauhasen mukaan köyhyyttä mitataan usein kotitaloustasolla, jolloin siihen vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin vain osa-aikatyö tai määräaikaisuus.
– Epävakaiden työmarkkina-asemien, kuten osa-aikaisuuden tai määräaikaisuuden kasaantuminen samaan perheeseen on merkittävä köyhyysriski, Kauhanen sanoo.
Myös yksinasujat ja yksinhuoltajat ovat Kauhasen ja Ruoholan mukaan köyhyysvaarassa. Tampereen Sosiaaliviraston asiakkaista neljä viidestä on yksinasujia.
”Työllä pitäisi
tulla toimeen”
Talouskriisi on Merja Kauhasen mukaan saattanut viime aikoina lisätä työssäkäyvien köyhyyttä. Keikkatöitä on vähemmän, ja pätkätyöläisten työttömyysjaksot ovat pidempiä. Myöskään osa-aikaisille ei aina riitä tunteja.
Kauhanen ei sen sijaan näe walmartismia Suomessa merkittävänä ongelmana. Matalapalkkatyön osuus on täällä kuitenkin yhä Euroopan unionin alhaisimpia.
– Meillä alakohtaiset minimipalkat ja sopimusjärjestelmä ovat turvanneet matalapalkkaisten asemaa. Yhden tutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa työssäkäyvien köyhyys liittyy hyvin paljon työmarkkinatekijöihin, kun taas EU-maissa suuri merkitys on kotitalouskohtaisilla tekijöillä, kuten lasten ja ansaitsijoiden lukumäärällä.
Sosiaalivirastojen mukaan onkin vielä melko harvinaista, että kokopäivätöissä oleva joutuu hakemaan toimeentulotukea. Ongelma monen kohdalla on kokopäivätöihin pääseminen.
– On tärkeää, että ihmiset saisivat halutessaan pysyviä työsuhteita, ja että osa-aikaiset saisivat riittävästi työtunteja, Kauhanen sanoo.
– Työllä pitäisi tulla toimeen.