Lahjakkuustutkija: Suomessa menestyvät vain oman edun tavoittelijat
Taloussanomat:
TS Outi Kokko 9.12.2010
Lahjakkuustutkija Uusikylä: Suomessa menestyvät vain oman edun tavoittelijat
Kumpi on sinulle tärkeämpää, minä vai me? Jos vastaat minä, saatat kuulua porukkaan, joka kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylän mukaan näyttää vastaisuudessa menestyvän yhä paremmin.
Uusikylä arvioi kirjassaan Vastaiskuja – Inhimillisen elämän puolesta (PS-kustannus), että maailman kilpailukykyisimmässä maassa ei haaskata aikaa tunteiluun. Täällä tehdään tulosta.
Kovien arvojen voittokulun kääntöpuoli on narsistinen tunnekylmyys ja piittaamattomuus toisista, sanoo Uusikylä Taloussanomien haastattelussa. Hänen mukaansa eriarvoisuus lisääntyy, mummot hylätään laitoksiin ja perheenjäsenet vieraantuvat toisistaan.
Nyky-yhteiskunnassa kaikesta tehdään jollain tavalla kauppaa ja bisnestä.
– Jopa yliopistot ovat liikeyritysten tapaan toimivia tuotantolaitoksia, joissa humanistinen sivistys on toisarvoista, Uusikylä sanoo Taloussanomien haastattelussa.
Uusikylä sanoo itse pelastautuneensa pari vuotta sitten yliopistosta, jonka uudistuksen yhteydessä henkilökuntaa alettiin pisteyttää töidensä perusteella. Hänen mukaansa kavereiden arvioiminen oli vastenmielistä.
– Pisteytysten perusteella surkeimpia olivat ne, jotka tekivät eniten töitä suomalaisen opiskelijan eteen.
Huippuvouhotus
on käsittämätöntä
Uusikylä ei käsitä huippuvouhotusta maassa, jossa on 5,5 miljoonaa kansalaista.
– Oli kyse mannekiinista, johtajasta, toimittajasta tai professorista, kaikkien pitää olla huippuja. Kuitenkin lahjakkuustutkijana tiedän, että huippuja on äärettömän vähän.
Uusikylä huomauttaa, että suuri osa meistä on tavallisia, hyviä ihmisiä, joilla on erilaisia taipumuksia. Kun rakastumme johonkin asiaan ja lähdemme opiskelemaan ja tutkimaan aihetta, meistä voi tulla siinä ihan hyviä.
Jonkinlaisten yli-ihmisten korostamisen sijaan hänen mukaansa pitäisi muistaa, että kukaan ei pääse huipulle yksin, vaan työyhteisö, tiimi, alaiset ja läheiset ovat osa menestystä.
70-tuntiset työviikot
ovat sairaita
Erityisen huolissaan Uusikylä on lapsista. Hän huomauttaa, että jo nyt on ”huippuvanhempia”, joille kelpaavat vain ”huippulapset”. Nämä saattavat ottaa yhteyttä kouluun ja vaatia ensimmäistenkin luokkien opetukseen lisää tehoja.
– Kasvattaako Suomi lopulta vain kärsiviä huippuoppilaita, huippujohtajia – ja huippuköyhiä, kysyy Uusitalo.
Uusikylän mielestä on sairasta, että jotkut tekevät 70-tuntisia työviikkoja ja uhraavat sekä itsensä että perheensä. Uusikylä muistuttaa Työterveyslaitoksen aivotutkijan Kiti Müllerin aivojen ylikuormittamista koskevista tutkimuksista. Uusikylä varoittaa, että ankara uurastus voi päättyä romahdukseen.
Tarvitaan viisautta
ja oikeudenmukaisuutta
Uusikylä viittaa keväällä Suomessa käyneen Harvardin yliopiston kognitio- ja kasvatustieteen professorin Howard Gardnerin sanoihin. Gardner ei kritisoinut markkinataloutta sinänsä. Sen sijaan hän kritisoi sanaparia markkinatalous ja minä. Hänen mukaansa sanaparin pitäisi olla markkinatalous ja me.
Uusikylä peräänkuuluttaa viisautta, oikeudenmukaisuutta ja toisista huolehtimista. Vaikka aika ajoin politiikassakin puhutaan pehmeistä arvoista, hänen mielestään tekojen ja sanojen välillä on ristiriita.
Erittäin huolissaan Uusikylä on tiedoista, joiden mukaan 740 000 suomalaista syö mielialalääkkeitä. Myös se, että moni lapsikin kärsii masennuksesta ja nuoret aikuiset syövät jopa dementialääkkeitä jaksaakseen tehokkaita työpäiviä, on hänestä vakava oire. Hän huomauttaa, että meillä on myös 17 000 kodeistaan huostaan otettua lasta.
– Kyse ei ole turhasta ruikutuksesta ja valittamisesta.
Maabrändiryhmä julkisti muutama viikko sitten Suomen tehtävää ja Suomi-kuvan rakentamista maailmalla koskevan raporttinsa.
– Jos ryhmän 20 arvovaltaista jäsentä olisi kahden vuoden ajan tosissaan miettinyt, mistä suuri huostaan otettujen lasten määrä kertoo, ehkä tulos olisi ollut yhtä tärkeä kuin se, että juodaan järvivettä ja syödään särkiherkkuja, Uusitalo sanoo.
Kovien arvojen voittokulun kääntöpuoli on narsistinen tunnekylmyys ja piittaamattomuus toisista, sanoo Uusikylä Taloussanomien haastattelussa. Hänen mukaansa eriarvoisuus lisääntyy, mummot hylätään laitoksiin ja perheenjäsenet vieraantuvat toisistaan.Lahjakkuustutkija Kari Uusikylän mukaan suomalainen yhteiskunta on kaupallistunut jo vaarallisen pitkälle, ja sosiaalinen pahoinvointi lisääntyy hurjaa vauhtia.
Erittäin huolissaan Uusikylä on tiedoista, joiden mukaan 740 000 suomalaista syö mielialalääkkeitä. Myös se, että moni lapsikin kärsii masennuksesta ja nuoret aikuiset syövät jopa dementialääkkeitä jaksaakseen tehokkaita työpäiviä, on hänestä vakava oire. Hän huomauttaa, että meillä on myös 17 000 kodeistaan huostaan otettua lasta.
TS Outi Kokko 9.12.2010
Lahjakkuustutkija Uusikylä: Suomessa menestyvät vain oman edun tavoittelijat
Kumpi on sinulle tärkeämpää, minä vai me? Jos vastaat minä, saatat kuulua porukkaan, joka kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylän mukaan näyttää vastaisuudessa menestyvän yhä paremmin.
Uusikylä arvioi kirjassaan Vastaiskuja – Inhimillisen elämän puolesta (PS-kustannus), että maailman kilpailukykyisimmässä maassa ei haaskata aikaa tunteiluun. Täällä tehdään tulosta.
Kovien arvojen voittokulun kääntöpuoli on narsistinen tunnekylmyys ja piittaamattomuus toisista, sanoo Uusikylä Taloussanomien haastattelussa. Hänen mukaansa eriarvoisuus lisääntyy, mummot hylätään laitoksiin ja perheenjäsenet vieraantuvat toisistaan.
Nyky-yhteiskunnassa kaikesta tehdään jollain tavalla kauppaa ja bisnestä.
– Jopa yliopistot ovat liikeyritysten tapaan toimivia tuotantolaitoksia, joissa humanistinen sivistys on toisarvoista, Uusikylä sanoo Taloussanomien haastattelussa.
Uusikylä sanoo itse pelastautuneensa pari vuotta sitten yliopistosta, jonka uudistuksen yhteydessä henkilökuntaa alettiin pisteyttää töidensä perusteella. Hänen mukaansa kavereiden arvioiminen oli vastenmielistä.
– Pisteytysten perusteella surkeimpia olivat ne, jotka tekivät eniten töitä suomalaisen opiskelijan eteen.
Huippuvouhotus
on käsittämätöntä
Uusikylä ei käsitä huippuvouhotusta maassa, jossa on 5,5 miljoonaa kansalaista.
– Oli kyse mannekiinista, johtajasta, toimittajasta tai professorista, kaikkien pitää olla huippuja. Kuitenkin lahjakkuustutkijana tiedän, että huippuja on äärettömän vähän.
Uusikylä huomauttaa, että suuri osa meistä on tavallisia, hyviä ihmisiä, joilla on erilaisia taipumuksia. Kun rakastumme johonkin asiaan ja lähdemme opiskelemaan ja tutkimaan aihetta, meistä voi tulla siinä ihan hyviä.
Jonkinlaisten yli-ihmisten korostamisen sijaan hänen mukaansa pitäisi muistaa, että kukaan ei pääse huipulle yksin, vaan työyhteisö, tiimi, alaiset ja läheiset ovat osa menestystä.
70-tuntiset työviikot
ovat sairaita
Erityisen huolissaan Uusikylä on lapsista. Hän huomauttaa, että jo nyt on ”huippuvanhempia”, joille kelpaavat vain ”huippulapset”. Nämä saattavat ottaa yhteyttä kouluun ja vaatia ensimmäistenkin luokkien opetukseen lisää tehoja.
– Kasvattaako Suomi lopulta vain kärsiviä huippuoppilaita, huippujohtajia – ja huippuköyhiä, kysyy Uusitalo.
Uusikylän mielestä on sairasta, että jotkut tekevät 70-tuntisia työviikkoja ja uhraavat sekä itsensä että perheensä. Uusikylä muistuttaa Työterveyslaitoksen aivotutkijan Kiti Müllerin aivojen ylikuormittamista koskevista tutkimuksista. Uusikylä varoittaa, että ankara uurastus voi päättyä romahdukseen.
Tarvitaan viisautta
ja oikeudenmukaisuutta
Uusikylä viittaa keväällä Suomessa käyneen Harvardin yliopiston kognitio- ja kasvatustieteen professorin Howard Gardnerin sanoihin. Gardner ei kritisoinut markkinataloutta sinänsä. Sen sijaan hän kritisoi sanaparia markkinatalous ja minä. Hänen mukaansa sanaparin pitäisi olla markkinatalous ja me.
Uusikylä peräänkuuluttaa viisautta, oikeudenmukaisuutta ja toisista huolehtimista. Vaikka aika ajoin politiikassakin puhutaan pehmeistä arvoista, hänen mielestään tekojen ja sanojen välillä on ristiriita.
Erittäin huolissaan Uusikylä on tiedoista, joiden mukaan 740 000 suomalaista syö mielialalääkkeitä. Myös se, että moni lapsikin kärsii masennuksesta ja nuoret aikuiset syövät jopa dementialääkkeitä jaksaakseen tehokkaita työpäiviä, on hänestä vakava oire. Hän huomauttaa, että meillä on myös 17 000 kodeistaan huostaan otettua lasta.
– Kyse ei ole turhasta ruikutuksesta ja valittamisesta.
Maabrändiryhmä julkisti muutama viikko sitten Suomen tehtävää ja Suomi-kuvan rakentamista maailmalla koskevan raporttinsa.
– Jos ryhmän 20 arvovaltaista jäsentä olisi kahden vuoden ajan tosissaan miettinyt, mistä suuri huostaan otettujen lasten määrä kertoo, ehkä tulos olisi ollut yhtä tärkeä kuin se, että juodaan järvivettä ja syödään särkiherkkuja, Uusitalo sanoo.