YLE: Laman lapsista piirtyy rekisterien avulla hätkähdyttävä kuva
YLE uutisoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 90-luvun laman lapsista tekemästä laajasta tutkimuksesta, jossa seurattiin kaikkia vuonna 1987 syntyneitä aikuisiksi asti lähes kaikkien kuviteltavissa olevien rekisterien avulla.
YLE-Uutiset 13.01.2011
Laman lapsista piirtyy rekisterien avulla hätkähdyttävä kuva
90-luvun laman lapsista tehty poikkeuksellisen laaja tutkimus piirtää karun kuvan huono-osaisuuden periytymisestä. Rekistereihin perustuvasta tutkimuksesta käy ilmi, että joka neljännellä vuonna 1987 syntyneellä on tilillään rikoksia tai rikkomuksia, joka viidennellä on ollut mielenterveysongelmia ja että joka kuudes on vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa.
YLE Uutisten helsinkiläisessä lähiökuppilassa haastattelema nuori nainen pitää vanhempiensa ahdinkoa ja köyhyyttä syynä omiin mielenterveysongelmiinsa. Kutsumme häntä Anjaksi.
- Se on just sitä, että tuntee huonommaksi itsensä. Tuntee ettei pysty mihinkään. Pitäisi olla parempi, Anja luettelee tuntemuksiaan, joiden hän sanoo kumpuavan lapsuudestaan 1990-luvulla.
- Lama-aika vaikutti meidän perheen hyvinvointiin. Vanhemmat joutuivat tiukille. Siitä aiheutui sitten isän loppuun palaminen, mikä tietenkin vaikutti koko perheeseen.
Anja ei ole yksin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Suomen Akatemian rahoituksella tekemästä laajasta 90-luvun laman lapsista tehdystä tutkimuksesta käy ilmi, että joka viides suurin piirtein Anjan ikäisistä on saanut hoitoa mielenterveyteensä.
Kattavat rekisterit tutkimuksen pohjana
Tutkimus kertoo paljon muutakin lama-ajan lapsista. Siinä seurattiin kaikkia vuonna 1987 syntyneitä aikuisiksi asti lähes kaikkien kuviteltavissa olevien rekisterien avulla. Nyt 23-vuotiaiden nuorten aikuisten tilastollinen kokovartalokuva on varsin hätkähdyttävä.
Esimerkki: Neljäsosalla on jonkinlainen merkintä rikos-, sakko tai tuomioistuinrekistereissä. Pojista sellainen on peräti joka kolmannella, tytöillä puolestaan harvemmalla.
- Toki täytyy muistaa, että tässä on mukana hyvin lieviäkin rikoksia, THL:n tutkija Reija Paananen huomauttaa.
Laskuissa ovat siis mukana esimerkiksi liikennerikkomukset ja näpistykset.
Helpolla eivät pääse tytötkään. Vanhempien köyhyys lisää esimerkiksi tyttöjen riskiä joutua tekemään abortti tai saada sukupuolitauteja.
Köyhyys kasaa kaikki ongelmat lapsille
Aineellinen köyhyys todella periytyy: Yli 5 vuotta toimeentulotukea saaneiden vanhempien lapsista peräti 70 prosenttia saa toimeentulotukea. Ja mitä pidempään vanhemmat ovat saaneet toimeentulotukea, sitä enemmän heidän lapsensa käyttävät myös mielenterveyspalveluja, syövät psyykenlääkkeitä, joutuvat huostaan otetuiksi ja tekevät rikoksia.
Koko 60 000 yksilön ikäluokasta 10 000:lla ei ollut peruskoulun jälkeistä tutkintoa 21-vuotiaina. Vähäosaisuus näkyy tilastollisesti jopa 200 grammaa alempana lasten syntymäpainona.
- Yksi iso tekijä on tupakointi. Ja sitten ihan ravitsemukselliset seikat, Reija Paananen selittää syitä.
THL:n tutkijan syyttävä sormi ei osoita niinkään vanhempia, vaan yhteiskunnan epätasa-arvoistumista. Tuloeroja ei Paanasen mukaan enää pitäisi kasvattaa. Palvelut olisi hyvä saada "yhdeltä luukulta" ja perheitä pitäisi tukea.
Köyhyys myös henkistä
Tutkija harmittelee myös sitä, että Suomessa käytetään vähän rahaa ongelmien ennaltaehkäisyyn, mutta paljon rahaa jälkien korjaamiseen.
Köyhyys ei ole vain aineellista. Syrjäytymistä aiheuttaa myös periytyvä "henkinen köyhyys", kuten virikkeetön lapsuus tai välinpitämätön vanhemmuus. Tutkija kehottaa kasvattajia niin kotona kuin päiväkodissa ja koulussakin kannustamaan ja kehumaan syrjäytymisvaarassa olevia.
Paitsi isän psyykkiset ongelmat, myös aineellinen köyhyys on viiltänyt Anjan itsetuntoa. Hän on kokenut olevansa muita huonompi, koska perheellä ei ollut varaa esimerkiksi harrastuksiin tai vaatteisiin.
- Kyllähän köyhyyskin lisää omanarvontunteen puutetta, kun ei ole varaa eikä pysty tekemään samalla lailla kuin muut, hän sanoo.
THL.n julkisuuteen kertomat tulokset ovat poimintoja tutkimusaineistosta. Tutkimustuloksia on tarkoitus julkistaa lisää osissa tämän vuoden kuluessa.
Joka neljännellä vuonna 1987 syntyneellä on tilillään rikoksia tai rikkomuksia, joka viidennellä on ollut mielenterveysongelmia ja että joka kuudes on vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa.YLE haastatteli THL:n tutkijaa Raija Paanasta.
Aineellinen köyhyys todella periytyy: Yli 5 vuotta toimeentulotukea saaneiden vanhempien lapsista peräti 70 prosenttia saa toimeentulotukea. Ja mitä pidempään vanhemmat ovat saaneet toimeentulotukea, sitä enemmän heidän lapsensa käyttävät myös mielenterveyspalveluja, syövät psyykenlääkkeitä, joutuvat huostaan otetuiksi ja tekevät rikoksia.
Köyhyys ei ole vain aineellista. Syrjäytymistä aiheuttaa myös periytyvä "henkinen köyhyys", kuten virikkeetön lapsuus tai välinpitämätön vanhemmuus.
Tutkijan syyttävä sormi ei osoita niinkään vanhempia, vaan yhteiskunnan epätasa-arvoistumista. Tuloeroja ei Paanasen mukaan enää pitäisi kasvattaa. Palvelut olisi hyvä saada "yhdeltä luukulta" ja perheitä pitäisi tukea.
YLE-Uutiset 13.01.2011
Laman lapsista piirtyy rekisterien avulla hätkähdyttävä kuva
90-luvun laman lapsista tehty poikkeuksellisen laaja tutkimus piirtää karun kuvan huono-osaisuuden periytymisestä. Rekistereihin perustuvasta tutkimuksesta käy ilmi, että joka neljännellä vuonna 1987 syntyneellä on tilillään rikoksia tai rikkomuksia, joka viidennellä on ollut mielenterveysongelmia ja että joka kuudes on vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa.
YLE Uutisten helsinkiläisessä lähiökuppilassa haastattelema nuori nainen pitää vanhempiensa ahdinkoa ja köyhyyttä syynä omiin mielenterveysongelmiinsa. Kutsumme häntä Anjaksi.
- Se on just sitä, että tuntee huonommaksi itsensä. Tuntee ettei pysty mihinkään. Pitäisi olla parempi, Anja luettelee tuntemuksiaan, joiden hän sanoo kumpuavan lapsuudestaan 1990-luvulla.
- Lama-aika vaikutti meidän perheen hyvinvointiin. Vanhemmat joutuivat tiukille. Siitä aiheutui sitten isän loppuun palaminen, mikä tietenkin vaikutti koko perheeseen.
Anja ei ole yksin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Suomen Akatemian rahoituksella tekemästä laajasta 90-luvun laman lapsista tehdystä tutkimuksesta käy ilmi, että joka viides suurin piirtein Anjan ikäisistä on saanut hoitoa mielenterveyteensä.
Kattavat rekisterit tutkimuksen pohjana
Tutkimus kertoo paljon muutakin lama-ajan lapsista. Siinä seurattiin kaikkia vuonna 1987 syntyneitä aikuisiksi asti lähes kaikkien kuviteltavissa olevien rekisterien avulla. Nyt 23-vuotiaiden nuorten aikuisten tilastollinen kokovartalokuva on varsin hätkähdyttävä.
Esimerkki: Neljäsosalla on jonkinlainen merkintä rikos-, sakko tai tuomioistuinrekistereissä. Pojista sellainen on peräti joka kolmannella, tytöillä puolestaan harvemmalla.
- Toki täytyy muistaa, että tässä on mukana hyvin lieviäkin rikoksia, THL:n tutkija Reija Paananen huomauttaa.
Laskuissa ovat siis mukana esimerkiksi liikennerikkomukset ja näpistykset.
Helpolla eivät pääse tytötkään. Vanhempien köyhyys lisää esimerkiksi tyttöjen riskiä joutua tekemään abortti tai saada sukupuolitauteja.
Köyhyys kasaa kaikki ongelmat lapsille
Aineellinen köyhyys todella periytyy: Yli 5 vuotta toimeentulotukea saaneiden vanhempien lapsista peräti 70 prosenttia saa toimeentulotukea. Ja mitä pidempään vanhemmat ovat saaneet toimeentulotukea, sitä enemmän heidän lapsensa käyttävät myös mielenterveyspalveluja, syövät psyykenlääkkeitä, joutuvat huostaan otetuiksi ja tekevät rikoksia.
Koko 60 000 yksilön ikäluokasta 10 000:lla ei ollut peruskoulun jälkeistä tutkintoa 21-vuotiaina. Vähäosaisuus näkyy tilastollisesti jopa 200 grammaa alempana lasten syntymäpainona.
- Yksi iso tekijä on tupakointi. Ja sitten ihan ravitsemukselliset seikat, Reija Paananen selittää syitä.
THL:n tutkijan syyttävä sormi ei osoita niinkään vanhempia, vaan yhteiskunnan epätasa-arvoistumista. Tuloeroja ei Paanasen mukaan enää pitäisi kasvattaa. Palvelut olisi hyvä saada "yhdeltä luukulta" ja perheitä pitäisi tukea.
Köyhyys myös henkistä
Tutkija harmittelee myös sitä, että Suomessa käytetään vähän rahaa ongelmien ennaltaehkäisyyn, mutta paljon rahaa jälkien korjaamiseen.
Köyhyys ei ole vain aineellista. Syrjäytymistä aiheuttaa myös periytyvä "henkinen köyhyys", kuten virikkeetön lapsuus tai välinpitämätön vanhemmuus. Tutkija kehottaa kasvattajia niin kotona kuin päiväkodissa ja koulussakin kannustamaan ja kehumaan syrjäytymisvaarassa olevia.
Paitsi isän psyykkiset ongelmat, myös aineellinen köyhyys on viiltänyt Anjan itsetuntoa. Hän on kokenut olevansa muita huonompi, koska perheellä ei ollut varaa esimerkiksi harrastuksiin tai vaatteisiin.
- Kyllähän köyhyyskin lisää omanarvontunteen puutetta, kun ei ole varaa eikä pysty tekemään samalla lailla kuin muut, hän sanoo.
THL.n julkisuuteen kertomat tulokset ovat poimintoja tutkimusaineistosta. Tutkimustuloksia on tarkoitus julkistaa lisää osissa tämän vuoden kuluessa.