HS: Köyhyys heijastuu kouluun
Helsingin sanomat:
Kansalaisten taloudelliset lähtökohdat eroavat voimakkaasti muun muassa perintöjärjestelmän vuoksi, joka mahdollistaa tuottavan omaisuuden kasautumisen pienelle ihmisryhmälle. Lähtökohtien eriarvoisuus vaikuttaa merkittävästi lasten mahdollisuuksiin, ja näin ollen huono-osaisten perheiden lapset joutuvat ilman omaa syytään huonompaan asemaan tulevilla työmarkkinoilla, kuin esimerkiksi koulutettujen ja hyvin toimeentulevien perheiden lapset.
HS 23.4.2011
Köyhyys heijastuu kouluunkin
Nopea eriarvoistuminen etenee nyt suurten kaupunkien koulumaailmassa. Tutkijoiden mukaan Helsingissä on muutamilla alueilla tultu siihen pisteeseen, ettei hyväkään koulutusjärjestelmä pysty paikkaamaan oppimistuloksissa niitä eroja, jotka syntyvät oppilaiden lähtökohtien erilaisuuksista.
Meneillään oleva Metrop-tutkimus selvittää syitä, jotka johtavat suuriin eroihin koulujen välisissä oppimistuloksissa. Eroja on etenkin Helsingissä ja Espoossa mutta myös muissa suurissa kaupungeissa. Eriarvoistuminen uhkaa eniten yli 100 000 asukkaan kaupunkeja.
Koulujen oppimistuloksia voidaan ennustaa hyvin tarkkaan selvittämällä koulun oppilaaksiottamisalueen aikuisväestön koulutustaso, asumismuoto, työllisyysaste sekä omistusasuntojen osuus asuntokannasta ja asuntojen neliöhinta. Myös maahanmuuttajien suuri osuus väestöstä ennustaa oppimistulosten heikentymistä.
Karkeasti voidaan yleistää, että vähän koulutettujen, heikosti työllistyvien ja vuokra-asunnoissa asuvien ihmisten alueilla juuri mikään panostus koulujen opetusmenetelmiin ei nosta oppimistuloksia hyvien alueiden tasolle. Tuloksia voidaan toki hieman parantaa pienentämällä ryhmäkokoja ja lisäämällä erityisopetusta, mutta oppilaiden vanhempien koulutustaustan ja taloudellisen aseman vaikutusta niillä ei voida häivyttää.
Koulutuksellisesta hyvä- ja huono-osaisuudesta on tullut alueellinen ilmiö. Kun koulutus- ja elintaso vaikuttavat myös terveyseroihin ja moniin muihinkin hyvinvoinnin mittareihin, suuri osa pahoinvoinnin elementeistä keskittyy niin sanottujen heikkojen koulujen ympärille.
Helsinkiin ja Espooseen on annettu syntyä alueita, joiden rakennetta on lähes mahdotonta enää muuttaa. Muutamissa kaupunginosissa vuokra-asuntoja ei ole juuri lainkaan, muutamissa taas omistusasunnot ovat harvassa ja neliöhinnoiltaan kaupungin halvimpia.
Tutkimuksen tulokset on syytä ottaa vakavasti huomioon, kun pääkaupunkiseudulla ja muissa isoissa kaupungeissa suunnitellaan ja rakennetaan uusia asuinalueita. Kaikkia eriarvoisuutta lisääviä seikkoja ei pystytä poistamaan, mutta niitä ei pidä tieten tahtoen kerätä samoille alueille.
Nopea eriarvoistuminen etenee nyt suurten kaupunkien koulumaailmassa. Tutkijoiden mukaan Helsingissä on muutamilla alueilla tultu siihen pisteeseen, ettei hyväkään koulutusjärjestelmä pysty paikkaamaan oppimistuloksissa niitä eroja, jotka syntyvät oppilaiden lähtökohtien erilaisuuksista.Helsingin sanomien pääkirjoituksessa tuodaan esiin yksi suuri ongelma, joka on seurannut Suomessa ja muualla maailmassa markkinoiden sääntelyn purkamisesta. Markkinamekanismit jakavat yhteiskunnan varallisuuden lisääntyvässä määrin eriarvoisesti eri ihmisryhmien kesken, jos ei kehitykseen puututa erilaisin tulonsiirroin.
Kansalaisten taloudelliset lähtökohdat eroavat voimakkaasti muun muassa perintöjärjestelmän vuoksi, joka mahdollistaa tuottavan omaisuuden kasautumisen pienelle ihmisryhmälle. Lähtökohtien eriarvoisuus vaikuttaa merkittävästi lasten mahdollisuuksiin, ja näin ollen huono-osaisten perheiden lapset joutuvat ilman omaa syytään huonompaan asemaan tulevilla työmarkkinoilla, kuin esimerkiksi koulutettujen ja hyvin toimeentulevien perheiden lapset.
HS 23.4.2011
Köyhyys heijastuu kouluunkin
Nopea eriarvoistuminen etenee nyt suurten kaupunkien koulumaailmassa. Tutkijoiden mukaan Helsingissä on muutamilla alueilla tultu siihen pisteeseen, ettei hyväkään koulutusjärjestelmä pysty paikkaamaan oppimistuloksissa niitä eroja, jotka syntyvät oppilaiden lähtökohtien erilaisuuksista.
Meneillään oleva Metrop-tutkimus selvittää syitä, jotka johtavat suuriin eroihin koulujen välisissä oppimistuloksissa. Eroja on etenkin Helsingissä ja Espoossa mutta myös muissa suurissa kaupungeissa. Eriarvoistuminen uhkaa eniten yli 100 000 asukkaan kaupunkeja.
Koulujen oppimistuloksia voidaan ennustaa hyvin tarkkaan selvittämällä koulun oppilaaksiottamisalueen aikuisväestön koulutustaso, asumismuoto, työllisyysaste sekä omistusasuntojen osuus asuntokannasta ja asuntojen neliöhinta. Myös maahanmuuttajien suuri osuus väestöstä ennustaa oppimistulosten heikentymistä.
Karkeasti voidaan yleistää, että vähän koulutettujen, heikosti työllistyvien ja vuokra-asunnoissa asuvien ihmisten alueilla juuri mikään panostus koulujen opetusmenetelmiin ei nosta oppimistuloksia hyvien alueiden tasolle. Tuloksia voidaan toki hieman parantaa pienentämällä ryhmäkokoja ja lisäämällä erityisopetusta, mutta oppilaiden vanhempien koulutustaustan ja taloudellisen aseman vaikutusta niillä ei voida häivyttää.
Koulutuksellisesta hyvä- ja huono-osaisuudesta on tullut alueellinen ilmiö. Kun koulutus- ja elintaso vaikuttavat myös terveyseroihin ja moniin muihinkin hyvinvoinnin mittareihin, suuri osa pahoinvoinnin elementeistä keskittyy niin sanottujen heikkojen koulujen ympärille.
Helsinkiin ja Espooseen on annettu syntyä alueita, joiden rakennetta on lähes mahdotonta enää muuttaa. Muutamissa kaupunginosissa vuokra-asuntoja ei ole juuri lainkaan, muutamissa taas omistusasunnot ovat harvassa ja neliöhinnoiltaan kaupungin halvimpia.
Tutkimuksen tulokset on syytä ottaa vakavasti huomioon, kun pääkaupunkiseudulla ja muissa isoissa kaupungeissa suunnitellaan ja rakennetaan uusia asuinalueita. Kaikkia eriarvoisuutta lisääviä seikkoja ei pystytä poistamaan, mutta niitä ei pidä tieten tahtoen kerätä samoille alueille.