YLE: Suomalaisten hyvinvointi on rapistunut jo vuosikymmeniä
YLE:
Hyvinvoinnin lisäksi tärkeää olisikin arvioida osallisuuden tasa-arvoisuutta ja tuloerojen kasvua, sekä kehittää yksittäisten tutkimusten ja mittausten sekä esimerkiksi suoran demokratian kokeilujen kautta pysyvämpiä institutionaalisia menetelmiä hyvinvoinnin ja päätöksenteon tasa-arvoisuuden kasvattamiseen.
YLE 2.5.2011
Suomalaisten hyvinvointi on rapistunut jo vuosikymmeniä
Uusi tilastolaskelma kertoo suomalaisten hyvinvoinnin heikentyvän. Kovasta talouskasvustakin huolimatta hyvinvointi näyttää jatkaneen vähentymistään jo parikymmentä vuotta. Tutkijan mukaan hyvinvoinnin mittaaminen vain talouskasvun avulla ei enää riitä.
Tilastokeskuksen tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrenin mielestä Suomessa on takerruttu liiaksi talouskasvun eli bruttokansantuotteen tuijottamiseen. Huomion pitäisi olla hyvinvoinnin seuraamisessa.
- On väärin sanoa, että bruttokansantuote kertoisi, miten rikas maa on. Tarvitaan uusi indikaattori hyvinvoinnin mittaamiseen, Hoffren linjaa.
Vanha tuttu BKT-luku kertoo, paljonko maassa tuotetaan tavaraa ja palveluita. Mutta se tieto alkaa olla arvostelijoiden mukaan yhä harhaanjohtavampi. Sodan jälkeen talouskasvu on kyllä lisännyt myös hyvinvointia, mutta tuoreen laskelman mukaan suomalaisten hyvinvointi on heikentynyt sitkeästi vuodesta 1990 lähtien, vaikka talouskasvusta kertova BKT-luku on samaan aikaan noussut roimasti.
- Jo tämä tulos, että hyvinvointi ei kasvakaan olenkaan samalla tavalla kuin bruttokansantuote on jo hätkähdyttävä tulos, Hoffren sanoo.
Uusia mittareita kaivataan hyvinvoinnin ilmaisemiseen
Hyvinvointia mitataan gpi-luvulla, joka seuraa taloutta kuluttajan näkökulmasta ostovoiman, tuloerojen, saastumisen ja parinkymmenen muun tiedon kautta. Luku perustuu koviin tilastoihin ja tuntemuksia ei mitata.
Tätä asiaa on pohtinut asiantuntijatyöryhmä, joka kertoo näkemyksensä toukokuun lopussa. Asiantuntijoista moni ei pidä uusia härveleitä tarpeellisena.
- Tämä viesti ei ole mennyt perille. Tilanne on muuttunut. Me eletään yhteiskunnan murroskohtaa, ja siksi tarvitaan uusia mittareita, Tilastokeskuksen tutkimuspäällikkö Jukka Hoffren esittää.
Asialla on merkitystä muillekin kuin tilastonikkareille, sillä väärien talousmittarien katsominen voi johtaa vääriin päätöksiin.
Uusi tilastolaskelma kertoo suomalaisten hyvinvoinnin heikentyvän. Kovasta talouskasvustakin huolimatta hyvinvointi näyttää jatkaneen vähentymistään jo parikymmentä vuotta. Tutkijan mukaan hyvinvoinnin mittaaminen vain talouskasvun avulla ei enää riitä.Vaurautta ja omistusta mittaamalla eivät paljastu erot vauraudessa ja omistuksessa, ainoastaan vaurauden ja omistuksen määrä (josta ison osan piilottamiseen on lisäksi voimakkaita kannustimia esimerkiksi veronkierron mahdollisuuksien kautta).
Hyvinvoinnin lisäksi tärkeää olisikin arvioida osallisuuden tasa-arvoisuutta ja tuloerojen kasvua, sekä kehittää yksittäisten tutkimusten ja mittausten sekä esimerkiksi suoran demokratian kokeilujen kautta pysyvämpiä institutionaalisia menetelmiä hyvinvoinnin ja päätöksenteon tasa-arvoisuuden kasvattamiseen.
YLE 2.5.2011
Suomalaisten hyvinvointi on rapistunut jo vuosikymmeniä
Uusi tilastolaskelma kertoo suomalaisten hyvinvoinnin heikentyvän. Kovasta talouskasvustakin huolimatta hyvinvointi näyttää jatkaneen vähentymistään jo parikymmentä vuotta. Tutkijan mukaan hyvinvoinnin mittaaminen vain talouskasvun avulla ei enää riitä.
Tilastokeskuksen tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrenin mielestä Suomessa on takerruttu liiaksi talouskasvun eli bruttokansantuotteen tuijottamiseen. Huomion pitäisi olla hyvinvoinnin seuraamisessa.
- On väärin sanoa, että bruttokansantuote kertoisi, miten rikas maa on. Tarvitaan uusi indikaattori hyvinvoinnin mittaamiseen, Hoffren linjaa.
Vanha tuttu BKT-luku kertoo, paljonko maassa tuotetaan tavaraa ja palveluita. Mutta se tieto alkaa olla arvostelijoiden mukaan yhä harhaanjohtavampi. Sodan jälkeen talouskasvu on kyllä lisännyt myös hyvinvointia, mutta tuoreen laskelman mukaan suomalaisten hyvinvointi on heikentynyt sitkeästi vuodesta 1990 lähtien, vaikka talouskasvusta kertova BKT-luku on samaan aikaan noussut roimasti.
- Jo tämä tulos, että hyvinvointi ei kasvakaan olenkaan samalla tavalla kuin bruttokansantuote on jo hätkähdyttävä tulos, Hoffren sanoo.
Uusia mittareita kaivataan hyvinvoinnin ilmaisemiseen
Hyvinvointia mitataan gpi-luvulla, joka seuraa taloutta kuluttajan näkökulmasta ostovoiman, tuloerojen, saastumisen ja parinkymmenen muun tiedon kautta. Luku perustuu koviin tilastoihin ja tuntemuksia ei mitata.
Tätä asiaa on pohtinut asiantuntijatyöryhmä, joka kertoo näkemyksensä toukokuun lopussa. Asiantuntijoista moni ei pidä uusia härveleitä tarpeellisena.
- Tämä viesti ei ole mennyt perille. Tilanne on muuttunut. Me eletään yhteiskunnan murroskohtaa, ja siksi tarvitaan uusia mittareita, Tilastokeskuksen tutkimuspäällikkö Jukka Hoffren esittää.
Asialla on merkitystä muillekin kuin tilastonikkareille, sillä väärien talousmittarien katsominen voi johtaa vääriin päätöksiin.