YLE: Ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö lisääntyy Suomessa
YLE:
Tätä epätasapainoa korjaamaan on luotu runsaasti erilaisia korjausmenetelmiä, kuten työaikaa koskeva lainsäädäntö tai työturvallisuutta koskevat työehtosopimukset. Nämä korjaustoimenpiteet ovat usein olleet epätasapainoisen neuvottelutilanteen seurauksia korjaamaan vaatineiden kansalaisliikkeiden aikaansaannoksia.
Heikossa asemassa tai vailla lain suojaa liki täysin olevat työntekijät ovat markkinakannustimien näkökulmasta työnantajille kannattava valinta esimerkiksi sellaisilla aloilla, joissa työ on keskimäärin raskasta ja yksitoikkoista eikä se vaadi runsasta koulutusta. Työntekijöiden olosuhteita parantavat sopimukset saattavat tällöin laskennallisesti vähentää (ilman esimerkiksi työn tuntimäärää koskevia sopimuksia) saatavissa olevaa voittoa.
Nämä rakenteelliset mekanismit ovat nähtävissä eriasteisesti eri tilanteissa, mutta esimerkiksi Suomeen ulkomailta tulevien työntekijöiden kohtelua käsittelevässä uutisessa ne voidaan havaita selvästi. Heikossa asemassa olevat työntekijät eivät ole tietoisia jo tehdyistä, työehtoja koskevista sopimuksista eikä heillä ole olemassa aktiivista yhteisöä ja verkostoa jonka kesken jakaa tietoa sekä suunnitelmia omien olosuhteiden parantamisesta. Näin ollen todennäköisyys mahdollisiin väärinkäytöksiin kasvaa, sillä mahdolliset riskit ovat pieniä ja saavutettavissa olevat todennäköiset hyödyt huomattaviakin.
YLE 6.5.2011
Ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö lisääntyy Suomessa
Ulkomaalaisten työntekijöiden kokema hyväksikäyttö lisääntyy Suomessa siivous- ja kodinhoitoalalla. Suuri osa tapauksista täyttää jopa ihmiskaupan kriteerit. Yritysten lisäksi myös yksityiset hakevat siivous- ja kotiaputyöntekijöitä suoraan ulkomailta.
Ihmiskauppa kirjattiin Suomen rikoslakiin seitsemän vuotta sitten. Sen jälkeen uhrien määräksi on arvioitu vuosittain jopa satoja.
Vähemmistövaltuutetun toimiston ylitarkastajan Venla Rothin mukaan keskeisimmin ihmiskauppaa kuvaa, että työtä tehdään pitkiä päiviä ja lähes kokonaan ilman palkkaa. Hänen mukaansa tietoon on tullut tilanteita, joissa esimerkiksi työntekijä on pyytänyt palkkaa, minkä jälkeen hänet on pahoinpidelty työnantajan toimesta.
Määrät tapauksista ovat arvioita, sillä vain murto-osa niistä tulee ilmi. Muutama vuosi sitten perustettuun ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään on kirjattu kaikkiaan noin 60 ulkomaalaista. Heistä noin puolet on kokenut hyväksikäyttöä työssä, suurin osa siivous- ja kodinhoitoalalla.
- Tämä on selkeä haavoittuva ala tämän tyyppiselle hyväksikäytölle. Siivoustyö tapahtuu esimerkiksi kodeissa, joihin viranomaisten pääsy on varsin rajoitettua. Toisaalta työtä tehdään sellaisina vuoronkaudenaikoina, jolloin kukaan ei ole paikalla havaitsemassa hyväksikäyttöä, Roth toteaa.
Työlupien määrä kasvussa
Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan siivoojille ja kodinhoitajille myönnettävien työlupien määrä on hienoisessa kasvussa. Työntekijöitä ulkomailta tuovat erityisesti pienet yritykset, mutta heitä palkkaavat yhä useammin myös yksityishenkilöt. Eniten kodinhoitajia tulee Filippiineiltä.
Venla Rothin mukaan hyväksikäytölle altistuu varsinkin, jos työntekijät ovat maksaneet ulkomaiselle välittäjäfirmalle huomattavia korvauksia pääsystä Suomeen.
Viranomaisia tehokkaammin hyväksikäytön uhreja tavoittavat toistaiseksi järjestöt, mutta tunnistamisesta huolimatta apu ei aina löydä perille.
Voimavara-keskuksen johtaja, Natalie Gerbert, Monika-Naisten Liitosta uskoo, että monen mielestä viranomaisten sotkeutumisella asiaan ei seuraa mitään hyvää. Keskimäärin vain 20 - 30 prosenttia Gerbertin asiakkaista haluaa hakeutua auttamisjärjestelmään.
Ulkomaalaisten työntekijöiden kokema hyväksikäyttö lisääntyy Suomessa siivous- ja kodinhoitoalalla. Suuri osa tapauksista täyttää jopa ihmiskaupan kriteerit. Yritysten lisäksi myös yksityiset hakevat siivous- ja kotiaputyöntekijöitä suoraan ulkomailta.Epätasapainoiset neuvotteluasemat työnantajan ja työntekijöiden välillä ovat yleisiä. Tämä on seurausta useimmiten päätösvallan jakautumisesta varallisuuden ja omaisuuden mukaan. Tästä seuraa säännönmukaisesti erityyppisiä ristiriitatilanteita, joissa esimerkiksi kymmenillä tai jopa tuhansillakin ihmisillä on mahdollisesti vain vähäistä sananvaltaa heidän elämäänsä huomattavasti vaikuttaviin päätöksiin.
Vähemmistövaltuutetun toimiston ylitarkastajan Venla Rothin mukaan keskeisimmin ihmiskauppaa kuvaa, että työtä tehdään pitkiä päiviä ja lähes kokonaan ilman palkkaa.
Tätä epätasapainoa korjaamaan on luotu runsaasti erilaisia korjausmenetelmiä, kuten työaikaa koskeva lainsäädäntö tai työturvallisuutta koskevat työehtosopimukset. Nämä korjaustoimenpiteet ovat usein olleet epätasapainoisen neuvottelutilanteen seurauksia korjaamaan vaatineiden kansalaisliikkeiden aikaansaannoksia.
Heikossa asemassa tai vailla lain suojaa liki täysin olevat työntekijät ovat markkinakannustimien näkökulmasta työnantajille kannattava valinta esimerkiksi sellaisilla aloilla, joissa työ on keskimäärin raskasta ja yksitoikkoista eikä se vaadi runsasta koulutusta. Työntekijöiden olosuhteita parantavat sopimukset saattavat tällöin laskennallisesti vähentää (ilman esimerkiksi työn tuntimäärää koskevia sopimuksia) saatavissa olevaa voittoa.
Nämä rakenteelliset mekanismit ovat nähtävissä eriasteisesti eri tilanteissa, mutta esimerkiksi Suomeen ulkomailta tulevien työntekijöiden kohtelua käsittelevässä uutisessa ne voidaan havaita selvästi. Heikossa asemassa olevat työntekijät eivät ole tietoisia jo tehdyistä, työehtoja koskevista sopimuksista eikä heillä ole olemassa aktiivista yhteisöä ja verkostoa jonka kesken jakaa tietoa sekä suunnitelmia omien olosuhteiden parantamisesta. Näin ollen todennäköisyys mahdollisiin väärinkäytöksiin kasvaa, sillä mahdolliset riskit ovat pieniä ja saavutettavissa olevat todennäköiset hyödyt huomattaviakin.
YLE 6.5.2011
Ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö lisääntyy Suomessa
Ulkomaalaisten työntekijöiden kokema hyväksikäyttö lisääntyy Suomessa siivous- ja kodinhoitoalalla. Suuri osa tapauksista täyttää jopa ihmiskaupan kriteerit. Yritysten lisäksi myös yksityiset hakevat siivous- ja kotiaputyöntekijöitä suoraan ulkomailta.
Ihmiskauppa kirjattiin Suomen rikoslakiin seitsemän vuotta sitten. Sen jälkeen uhrien määräksi on arvioitu vuosittain jopa satoja.
Vähemmistövaltuutetun toimiston ylitarkastajan Venla Rothin mukaan keskeisimmin ihmiskauppaa kuvaa, että työtä tehdään pitkiä päiviä ja lähes kokonaan ilman palkkaa. Hänen mukaansa tietoon on tullut tilanteita, joissa esimerkiksi työntekijä on pyytänyt palkkaa, minkä jälkeen hänet on pahoinpidelty työnantajan toimesta.
Määrät tapauksista ovat arvioita, sillä vain murto-osa niistä tulee ilmi. Muutama vuosi sitten perustettuun ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään on kirjattu kaikkiaan noin 60 ulkomaalaista. Heistä noin puolet on kokenut hyväksikäyttöä työssä, suurin osa siivous- ja kodinhoitoalalla.
- Tämä on selkeä haavoittuva ala tämän tyyppiselle hyväksikäytölle. Siivoustyö tapahtuu esimerkiksi kodeissa, joihin viranomaisten pääsy on varsin rajoitettua. Toisaalta työtä tehdään sellaisina vuoronkaudenaikoina, jolloin kukaan ei ole paikalla havaitsemassa hyväksikäyttöä, Roth toteaa.
Työlupien määrä kasvussa
Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan siivoojille ja kodinhoitajille myönnettävien työlupien määrä on hienoisessa kasvussa. Työntekijöitä ulkomailta tuovat erityisesti pienet yritykset, mutta heitä palkkaavat yhä useammin myös yksityishenkilöt. Eniten kodinhoitajia tulee Filippiineiltä.
Venla Rothin mukaan hyväksikäytölle altistuu varsinkin, jos työntekijät ovat maksaneet ulkomaiselle välittäjäfirmalle huomattavia korvauksia pääsystä Suomeen.
Viranomaisia tehokkaammin hyväksikäytön uhreja tavoittavat toistaiseksi järjestöt, mutta tunnistamisesta huolimatta apu ei aina löydä perille.
Voimavara-keskuksen johtaja, Natalie Gerbert, Monika-Naisten Liitosta uskoo, että monen mielestä viranomaisten sotkeutumisella asiaan ei seuraa mitään hyvää. Keskimäärin vain 20 - 30 prosenttia Gerbertin asiakkaista haluaa hakeutua auttamisjärjestelmään.