Taloussanomat: Joka neljäs ei usko jaksavansa vanhuuseläkkeelle asti
Taloussanomat:
Taloussanomat 12.7.2011
Joka neljäs ei usko jaksavansa vanhuuseläkkeelle asti
Neljäsosa työssäkäyvistä suomalaisista ei usko jatkavansa töissä vanhuuseläkeikään eli 63–68-vuotiaaksi asti. Vajaa kahdeksan prosenttia taas uskoo jäävänsä eläkkeelle vasta yli 68-vuotiaana.
Valtaosa suomalaisista, 60 prosenttia, uskoo jättävänsä työelämän saavutettuaan virallisen eläkeiän, ilmenee Lassila & Tikanojan teettämästä tutkimuksesta.
Suomessa eläkkeelle jäädään kuitenkin keskimäärin alle 60-vuotiaana. Eläkkeellesiirtymisikää laskevat työkyvyttömyyseläkkeet.
– Työkyvyttömyyseläkkeellä on tällä hetkellä noin 270 000 suomalaista eli joka viides eläkkeensaaja, työkykycontroller Hanna Kankainen Lassila & Tikanojasta kertoo.
– Työkykyjohtamisen on oltava tärkeä osa esimiestyötä, jotta työuria voidaan pidentää ja työkyvyttömyyseläkkeitä välttää.
Vastaajien mukaan työuria saataisiin pidennettyä parhaiten räätälöimällä työtehtäviä, laadukkaalla esimiestyöllä sekä hyvällä työilmapiirillä. Työssä jaksamista helpottaa työterveyshuolto sekä mahdollisuus joustaa työajoissa ja saada ammattitaitoa edistävää koulutusta. Tutkimukseen osallistuneiden mielestä työuran jatkamiseen eläkeikään asti kannustavat mielenkiintoiset työtehtävät, mahdollisuus joustaa työajoissa sekä mukavat työkaverit.
Erityisesti nuoret näkivät uhkana työssä jaksamiselle esimiestyön laadun, töiden organisoinnin ja työilmapiirin.
Joka toinen kyselyyn vastannut ilmoitti, ettei lääkinnällinen ja ammatillinen kuntoutus eikä työtehtävien räätälöinti työkyvyn mukaan ole heidän käytettävissään työpaikalla.
Kesäkuussa tehty tutkimus toteutettiin internetpaneelin avulla. Vastauksia antoi 703 työssäkäyvää suomalaista.
Eläkkeelle kolme vuotta myöhemmin
Lassila & Tikanojassa työkykyjohtamiseen panostaminen on tuonut hyviä tuloksia. Vuonna 2006 käynnistetty hanke on saanut sairauspoissaolojen määrän laskemaan 7,5 prosentista 5,7 prosenttiin.
– Sairauspoissaoloihin kiinnitetään ajoissa huomiota ja esimiehet reagoivat niihin varhaisessa vaiheessa. Työkykyongelmista keskustellaan yhdessä ja niihin yritetään löytää ratkaisuja, Kankainen kuvailee hanketta.
– Tavoite on se, että henkilö selviytyisi omassa työssään tai sitten vaihtaisi johonkin hänelle paremmin sopivaan työtehtävään. Näin on kitketty niin sanotut turhat työkyvyttömyyseläkkeet. Keinoja ovat työn tai työajan uudelleenjärjestely, lääkinnällinen tai ammatillinen kuntoutus sekä työterveyshuollon tehokas käyttäminen.
Työntekijöiden keskimääräinen eläköitymisikä on noussut yhtiössä hankkeella 59,4 vuodesta 62,4 vuoteen.
Valtaosa suomalaisista, 60 prosenttia, uskoo jättävänsä työelämän saavutettuaan virallisen eläkeiän, ilmenee Lassila & Tikanojan teettämästä tutkimuksesta.Osallisuustaloudessa työpaikalla työtehtävät jaettaisiin tasapainotettuihin työkokonaisuuksiin, mikä tarkoittaisi sekä ikävien ja raskaiden että miellyttävien ja palkitsevien työtehtävien jakamista mahdollisimman tasan kaikkien työntekijöiden kesken. Työpaikoilla ei olisi nykyisen kaltaisia johtajia eikä omistajia, joilla on viimekädessä valta päättää siitä kuinka työ järjestetään ja milloin sitä tehdään, vaan työpaikalla kaikki työntekijät neuvottelisivat keskenään työn tekemisestä. Edellisen kaltaisilla rakenteilla voidaan perustellusti olettaa olevan erittäin myönteinen vaikutus työpaikan sisäiseen ilmapiiriin sekä yhteishenkeen ja tätä kautta jokaisen työssäviihtyvyyteen.
Vastaajien mukaan työuria saataisiin pidennettyä parhaiten räätälöimällä työtehtäviä, laadukkaalla esimiestyöllä sekä hyvällä työilmapiirillä. Työssä jaksamista helpottaa työterveyshuolto sekä mahdollisuus joustaa työajoissa ja saada ammattitaitoa edistävää koulutusta. Tutkimukseen osallistuneiden mielestä työuran jatkamiseen eläkeikään asti kannustavat mielenkiintoiset työtehtävät, mahdollisuus joustaa työajoissa sekä mukavat työkaverit.
Erityisesti nuoret näkivät uhkana työssä jaksamiselle esimiestyön laadun, töiden organisoinnin ja työilmapiirin.
Joka toinen kyselyyn vastannut ilmoitti, ettei lääkinnällinen ja ammatillinen kuntoutus eikä työtehtävien räätälöinti työkyvyn mukaan ole heidän käytettävissään työpaikalla.
Taloussanomat 12.7.2011
Joka neljäs ei usko jaksavansa vanhuuseläkkeelle asti
Neljäsosa työssäkäyvistä suomalaisista ei usko jatkavansa töissä vanhuuseläkeikään eli 63–68-vuotiaaksi asti. Vajaa kahdeksan prosenttia taas uskoo jäävänsä eläkkeelle vasta yli 68-vuotiaana.
Valtaosa suomalaisista, 60 prosenttia, uskoo jättävänsä työelämän saavutettuaan virallisen eläkeiän, ilmenee Lassila & Tikanojan teettämästä tutkimuksesta.
Suomessa eläkkeelle jäädään kuitenkin keskimäärin alle 60-vuotiaana. Eläkkeellesiirtymisikää laskevat työkyvyttömyyseläkkeet.
– Työkyvyttömyyseläkkeellä on tällä hetkellä noin 270 000 suomalaista eli joka viides eläkkeensaaja, työkykycontroller Hanna Kankainen Lassila & Tikanojasta kertoo.
– Työkykyjohtamisen on oltava tärkeä osa esimiestyötä, jotta työuria voidaan pidentää ja työkyvyttömyyseläkkeitä välttää.
Vastaajien mukaan työuria saataisiin pidennettyä parhaiten räätälöimällä työtehtäviä, laadukkaalla esimiestyöllä sekä hyvällä työilmapiirillä. Työssä jaksamista helpottaa työterveyshuolto sekä mahdollisuus joustaa työajoissa ja saada ammattitaitoa edistävää koulutusta. Tutkimukseen osallistuneiden mielestä työuran jatkamiseen eläkeikään asti kannustavat mielenkiintoiset työtehtävät, mahdollisuus joustaa työajoissa sekä mukavat työkaverit.
Erityisesti nuoret näkivät uhkana työssä jaksamiselle esimiestyön laadun, töiden organisoinnin ja työilmapiirin.
Joka toinen kyselyyn vastannut ilmoitti, ettei lääkinnällinen ja ammatillinen kuntoutus eikä työtehtävien räätälöinti työkyvyn mukaan ole heidän käytettävissään työpaikalla.
Kesäkuussa tehty tutkimus toteutettiin internetpaneelin avulla. Vastauksia antoi 703 työssäkäyvää suomalaista.
Eläkkeelle kolme vuotta myöhemmin
Lassila & Tikanojassa työkykyjohtamiseen panostaminen on tuonut hyviä tuloksia. Vuonna 2006 käynnistetty hanke on saanut sairauspoissaolojen määrän laskemaan 7,5 prosentista 5,7 prosenttiin.
– Sairauspoissaoloihin kiinnitetään ajoissa huomiota ja esimiehet reagoivat niihin varhaisessa vaiheessa. Työkykyongelmista keskustellaan yhdessä ja niihin yritetään löytää ratkaisuja, Kankainen kuvailee hanketta.
– Tavoite on se, että henkilö selviytyisi omassa työssään tai sitten vaihtaisi johonkin hänelle paremmin sopivaan työtehtävään. Näin on kitketty niin sanotut turhat työkyvyttömyyseläkkeet. Keinoja ovat työn tai työajan uudelleenjärjestely, lääkinnällinen tai ammatillinen kuntoutus sekä työterveyshuollon tehokas käyttäminen.
Työntekijöiden keskimääräinen eläköitymisikä on noussut yhtiössä hankkeella 59,4 vuodesta 62,4 vuoteen.