YLE: Leikkauksien tilalle talouden elvytystä
YLE:
Robin Hahnel Parecon Finlandin haastateltavana – "Leikkauspolitiikka ei ole ratkaisu"
YLE 9.9.2011
Tutkimuslaitokset: Menoleikkauksia lykättävä, elvytystä tilalle
Etupainotteiset leikkaukset
Taloustutkimuslaitokset kehottavat hallitusta lykkäämään ensi vuoden menoleikkauksia talouskasvun hiipumisen vuoksi. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja Pellervon taloustutkimuksen mukaan leikkaukset heikentäisivät talouskasvua ja vähentäisivät työpaikkoja entisestään. Tutkimuslaitokset sanovat, että Suomi voisi elvyttää velkarahalla edessä olevan suhdannekuopan yli.
Hallitus leikkaa julkisia menoja velkaantumisen pysäyttämiseksi. Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) johdolla laadittu kulukuuri lyödään lukkoon ensi viikon budjettiriihessä. Talousnäkymät heikkenevät yhä ja nyt palkansaajaliikkeen oma taloustutkimuslaitos herättelee jo keskustelua elvyttämisestä.
- On jopa ajateltu, että taloustilanteen heikennyttyä pitäisi saada aikaan lisää säästöjä. Itse vetäisin tästä päinvastaisen johtopäätöksen. Nyt olisi mahdollisuus tukea työllisyyttä lykkäämällä kiristyksiä, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Eero Lehto.
Hallituksen linjana on ollut, että taloutta vakautetaan menoleikkauksilla heti vaalikauden aluksi. Valtiovarainministeriö haluaisi toteuttaa yli puolet vaalikauden kulukuurista, yhteensä 1,16 miljardia euroa, heti ensi vuonna. Palkansaajien tutkimuslaitos tinkisi leikkauksista 300 - 400 miljoonaa euroa. Rahat se ohjaisi kunnille, yritysten tutkimus- ja kehittämistukiin sekä ratojen rakentamiseen.
- Osa summasta palautuisi verotuloina valtiolle, niin ettei se rasittaisi ensi vuonna kovinkaan paljoa julkista taloutta, Lehto arvioi.
Jäljelle jäävät 760 - 860 miljoonan euron leikkaukset Palkansaajien tutkimuslaitos lykkäisi vuosille 2013 - 2015, jolloin se uskoo talouden taas rullaavan.
VM: Elvytysvara käytetty
Valtiovarainministeriön mielestä Suomella ei ole juuri varaa elvyttää viime taantuman jäljiltä. Eurostatin tilaston mukaan Suomen 87 miljardin euron velkapotti vuonna 2010 oli noin 48 prosenttia bruttokansantuotteesta. Euromaissa julkinen bruttovelka on keskimäärin 85 prosenttia bkt:stä. Kriisimaa Kreikka huitelee omissa sfääreissään, velkaa sillä on 143 prosenttia kokonaistuotannosta.
Palkansaajien tutkimuslaitos huomauttaa myös, että julkisen talouden alijäämä on supistumassa, mikä helpottaa lisävelan ottamista. Eurostatin mukaan Suomen julkisyhteisöjen rahoituksen alijäämä oli euromaiden kolmanneksi alin viime vuonna.
Myös Pellervo elvyttäisi
Palkansaajien tutkimuslaitos saa elvytyspuheilleen tukea myös Pellervon taloustutkimukselta PTT:ltä. Se kannattaa elvytystä, kunhan menot ja tulot saadaan tasapainoon pitkällä tähtäimellä.
- Kun alamme elvyttää kriisin lähtiessä kunnolla liikkeelle, niin samaan aikaan meidän täytyy sitoutua rakenteellisiin uudistuksiin, jotka pitkällä aikavälillä tukevat talouskasvua. Eli meidän täytyy tehdä ikäviä ratkaisuja, kuten eläkeiän nosto, sanoo tutkimusjohtaja Markus Lahtinen PTT:stä.
Sekä Palkansaajien Lehto että Pellervon Lahtinen ovat yhtä mieltä myös siitä, että Yhdysvaltojen, Saksan ja Pohjoismaiden tulisi elvyttää, jottei koko maailmantalous ajaudu ahdinkoon. Kaikki maat eivät voi säästää samanaikaisesti suljetussa maailmantaloudessa, he huomauttavat.
- Euroopan hyvissä ja luottokelpoisissa maissa, joihin Suomi kuuluu, julkisen talouden asema on niin vahva, että pelivaraa finanssipolitiikassa on. Niiden ei tarvitse pelätä valtionlainojen luottokelpoisuuden heikkenemistä kansansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla, Lehto sanoo.
Hallitus ei puhu elvytyksestä vaan noudattaa hallitusohjelmassa sovittua linjausta tiukasta menokuurista. Päätöksiä uusista menoleikkauksista on luvassa kevättalvella - ellei aiemmin.
YLE Uutiset / Antti Koistinen
Hallituksen linjana on ollut, että taloutta vakautetaan menoleikkauksilla heti vaalikauden aluksi. Valtiovarainministeriö haluaisi toteuttaa yli puolet vaalikauden kulukuurista, yhteensä 1,16 miljardia euroa, heti ensi vuonna.
(...) Sekä Palkansaajien Lehto että Pellervon Lahtinen ovat yhtä mieltä myös siitä, että Yhdysvaltojen, Saksan ja Pohjoismaiden tulisi elvyttää, jottei koko maailmantalous ajaudu ahdinkoon. Kaikki maat eivät voi säästää samanaikaisesti suljetussa maailmantaloudessa, he huomauttavat.
- Euroopan hyvissä ja luottokelpoisissa maissa, joihin Suomi kuuluu, julkisen talouden asema on niin vahva, että pelivaraa finanssipolitiikassa on. Niiden ei tarvitse pelätä valtionlainojen luottokelpoisuuden heikkenemistä kansansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla, Lehto sanoo.Järjestömme haastatteli taloustieteilijä Robin Hahnelia viime kesäkuussa, ja haastattelu on edelleen ajankohtaista luettavaa, sillä Hahnel avaa selkokielisesti muun muassa syitä siihen, miksi julkisen sektorin leikkaukset ovat erityisesti Suomessa nykyisessä taantumassa järjetöntä ja tuhoisaa talouspolitiikkaa. Haastattelun voi lukea allaolevan linkin takaa.
Robin Hahnel Parecon Finlandin haastateltavana – "Leikkauspolitiikka ei ole ratkaisu"
YLE 9.9.2011
Tutkimuslaitokset: Menoleikkauksia lykättävä, elvytystä tilalle
Etupainotteiset leikkaukset
Taloustutkimuslaitokset kehottavat hallitusta lykkäämään ensi vuoden menoleikkauksia talouskasvun hiipumisen vuoksi. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja Pellervon taloustutkimuksen mukaan leikkaukset heikentäisivät talouskasvua ja vähentäisivät työpaikkoja entisestään. Tutkimuslaitokset sanovat, että Suomi voisi elvyttää velkarahalla edessä olevan suhdannekuopan yli.
Hallitus leikkaa julkisia menoja velkaantumisen pysäyttämiseksi. Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) johdolla laadittu kulukuuri lyödään lukkoon ensi viikon budjettiriihessä. Talousnäkymät heikkenevät yhä ja nyt palkansaajaliikkeen oma taloustutkimuslaitos herättelee jo keskustelua elvyttämisestä.
- On jopa ajateltu, että taloustilanteen heikennyttyä pitäisi saada aikaan lisää säästöjä. Itse vetäisin tästä päinvastaisen johtopäätöksen. Nyt olisi mahdollisuus tukea työllisyyttä lykkäämällä kiristyksiä, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Eero Lehto.
Hallituksen linjana on ollut, että taloutta vakautetaan menoleikkauksilla heti vaalikauden aluksi. Valtiovarainministeriö haluaisi toteuttaa yli puolet vaalikauden kulukuurista, yhteensä 1,16 miljardia euroa, heti ensi vuonna. Palkansaajien tutkimuslaitos tinkisi leikkauksista 300 - 400 miljoonaa euroa. Rahat se ohjaisi kunnille, yritysten tutkimus- ja kehittämistukiin sekä ratojen rakentamiseen.
- Osa summasta palautuisi verotuloina valtiolle, niin ettei se rasittaisi ensi vuonna kovinkaan paljoa julkista taloutta, Lehto arvioi.
Jäljelle jäävät 760 - 860 miljoonan euron leikkaukset Palkansaajien tutkimuslaitos lykkäisi vuosille 2013 - 2015, jolloin se uskoo talouden taas rullaavan.
VM: Elvytysvara käytetty
Valtiovarainministeriön mielestä Suomella ei ole juuri varaa elvyttää viime taantuman jäljiltä. Eurostatin tilaston mukaan Suomen 87 miljardin euron velkapotti vuonna 2010 oli noin 48 prosenttia bruttokansantuotteesta. Euromaissa julkinen bruttovelka on keskimäärin 85 prosenttia bkt:stä. Kriisimaa Kreikka huitelee omissa sfääreissään, velkaa sillä on 143 prosenttia kokonaistuotannosta.
Palkansaajien tutkimuslaitos huomauttaa myös, että julkisen talouden alijäämä on supistumassa, mikä helpottaa lisävelan ottamista. Eurostatin mukaan Suomen julkisyhteisöjen rahoituksen alijäämä oli euromaiden kolmanneksi alin viime vuonna.
Myös Pellervo elvyttäisi
Palkansaajien tutkimuslaitos saa elvytyspuheilleen tukea myös Pellervon taloustutkimukselta PTT:ltä. Se kannattaa elvytystä, kunhan menot ja tulot saadaan tasapainoon pitkällä tähtäimellä.
- Kun alamme elvyttää kriisin lähtiessä kunnolla liikkeelle, niin samaan aikaan meidän täytyy sitoutua rakenteellisiin uudistuksiin, jotka pitkällä aikavälillä tukevat talouskasvua. Eli meidän täytyy tehdä ikäviä ratkaisuja, kuten eläkeiän nosto, sanoo tutkimusjohtaja Markus Lahtinen PTT:stä.
Sekä Palkansaajien Lehto että Pellervon Lahtinen ovat yhtä mieltä myös siitä, että Yhdysvaltojen, Saksan ja Pohjoismaiden tulisi elvyttää, jottei koko maailmantalous ajaudu ahdinkoon. Kaikki maat eivät voi säästää samanaikaisesti suljetussa maailmantaloudessa, he huomauttavat.
- Euroopan hyvissä ja luottokelpoisissa maissa, joihin Suomi kuuluu, julkisen talouden asema on niin vahva, että pelivaraa finanssipolitiikassa on. Niiden ei tarvitse pelätä valtionlainojen luottokelpoisuuden heikkenemistä kansansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla, Lehto sanoo.
Hallitus ei puhu elvytyksestä vaan noudattaa hallitusohjelmassa sovittua linjausta tiukasta menokuurista. Päätöksiä uusista menoleikkauksista on luvassa kevättalvella - ellei aiemmin.
YLE Uutiset / Antti Koistinen