HS: Talvivaaran jätteet muuttivat järviveden merivedeksi
Helsingin sanomat:
Blogissamme on kirjoitettu kaivosyhtiö Talvivaaran tapauksesta aiemminkin:
HS 8.11.2011
Talvivaaran jätteet muuttivat järviveden merivedeksi
Talvivaaran kaivoksen jätevesien mukana on kulkeutunut lähivesistöihin niin paljon natriumsulfaattia, että läheisen Salmisen erämaajärven vesi on muuttunut suolaiseksi merivedeksi. Sulfaatti on kuluttanut myös veden happipitoisuutta ja tuonut hajuhaittoja.
"Raskaampi suolainen vesi on kerrostunut järven pohjaan eikä normaalia veden sekoittumista enää tapahdu", kertoo ympäristögeologi Ilkka Haataja Kainuun ely-keskuksesta.
"Yhtiö on tehnyt järvellä luotauksia. Mallilaskelmien mukaan suolaista vettä on 24 000 kuutiota eli noin kymmenen prosenttia koko järven vesimassasta", Haataja sanoo.
Talvivaaran kaivosyhtiöllä on lupa laskea puhdistettua jätevettään vesistöön.
Luonnontilaisessa järvessä lähellä pohjaa oleva vesi pyörähtää keväällä ylös, ja pinnan hapekas vesi painuu pohjaan.
Salmisessa, samaan tapaan kuin esimerkiksi Itämeressä, on nyt pysyvä vesimassojen välinen näkymätön harppauskerros eli halokliini. Se estää kevätkierron.
Kaivosyhtiö tutkii, voisiko järven pohjaan jämähtänyttä hapetonta suolavettä pumpata pois.
"Vesi voitaisiin pumpata takaisin kaivosalueelle, mutta siitä ei ole tehty päätöstä, sillä selvitykset ovat kesken", Talvivaaran ympäristöpäällikkö Veli-Matti Hilla sanoo.
Erikoistutkija Jouni Lehtoranta Suomen ympäristökeskuksen merikeskuksesta arvioi, että hapeton, tiheä suolavesikerros muuttaa vähitellen järven levälajeja ja eliöstöä.
Talvivaaran kaivoksen jätevesien mukana on kulkeutunut lähivesistöihin niin paljon natriumsulfaattia, että läheisen Salmisen erämaajärven vesi on muuttunut suolaiseksi merivedeksi. Sulfaatti on kuluttanut myös veden happipitoisuutta ja tuonut hajuhaittoja.Sekä kaivosyhtiö Talvivaara että sen asiakkaat ovat hyötyneet ympäristöhaittojen ulkoistamisesta. Mitä enemmän yritys voi maksattaa tuotannon haittoja ja kustannuksia muilla, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on kasvattaa liikevoittoaan. Kaivosyhtiön asiakkaat nauttivat alhaisista hinnoista, koska osa mineraalien ja metallien tuotannon todellisista kustannuksista on pystytty jättämään kaupankäynnin ulkopuolelle. Jo yksinkertaiset kustannus- ja hyötylaskelmat voivat osoittaa yrityksille, että vaikka ympäristön turmelemisesta jäätäisiin kiinni, mahdollisesti maksettavat sakot jäävät yleensä kerättyä hyötyä selvästi alhaisemmiksi. Markkinalogiikan mukaisesti tällaisessa tapauksessa kaivosyrityksen kannattaa edelleen laskea jätevedet lähivesistöihin.
Blogissamme on kirjoitettu kaivosyhtiö Talvivaaran tapauksesta aiemminkin:
- YLE: Talvivaara hakee päästörajojen korotuksia
- YLE: Mielenosoittajat vaativat Talvivaaran kaivosyhtiötä rajoittamaan päästöjään
- YLE: Talvivaaran lähikylien asukkaiden tahto ei toteudu
HS 8.11.2011
Talvivaaran jätteet muuttivat järviveden merivedeksi
Talvivaaran kaivoksen jätevesien mukana on kulkeutunut lähivesistöihin niin paljon natriumsulfaattia, että läheisen Salmisen erämaajärven vesi on muuttunut suolaiseksi merivedeksi. Sulfaatti on kuluttanut myös veden happipitoisuutta ja tuonut hajuhaittoja.
"Raskaampi suolainen vesi on kerrostunut järven pohjaan eikä normaalia veden sekoittumista enää tapahdu", kertoo ympäristögeologi Ilkka Haataja Kainuun ely-keskuksesta.
"Yhtiö on tehnyt järvellä luotauksia. Mallilaskelmien mukaan suolaista vettä on 24 000 kuutiota eli noin kymmenen prosenttia koko järven vesimassasta", Haataja sanoo.
Talvivaaran kaivosyhtiöllä on lupa laskea puhdistettua jätevettään vesistöön.
Luonnontilaisessa järvessä lähellä pohjaa oleva vesi pyörähtää keväällä ylös, ja pinnan hapekas vesi painuu pohjaan.
Salmisessa, samaan tapaan kuin esimerkiksi Itämeressä, on nyt pysyvä vesimassojen välinen näkymätön harppauskerros eli halokliini. Se estää kevätkierron.
Kaivosyhtiö tutkii, voisiko järven pohjaan jämähtänyttä hapetonta suolavettä pumpata pois.
"Vesi voitaisiin pumpata takaisin kaivosalueelle, mutta siitä ei ole tehty päätöstä, sillä selvitykset ovat kesken", Talvivaaran ympäristöpäällikkö Veli-Matti Hilla sanoo.
Erikoistutkija Jouni Lehtoranta Suomen ympäristökeskuksen merikeskuksesta arvioi, että hapeton, tiheä suolavesikerros muuttaa vähitellen järven levälajeja ja eliöstöä.