HS: Terveyskeskusmaksujen poistamisen "hyödyt haittoja suuremmat"
Helsingin sanomat:
Helsingin Sanomat 19.11.2011
Asiantuntijat eivät näe estettä terveyskeskusmaksun poistolle
"Hyödyt haittoja suuremmat"
Maksuttomuuden kannattajien mielestä väestön terveyserot kapenisivat.
Terveyskeskusmaksun poisto ei ajaisi kuntia taloudellisiin vaikeuksiin eikä ruuhkauttaisi terveyskeskuksia. Näin arvioivat HS:n haastattelemat terveysalan asiantuntijat.
Keskeisiä perusteluita maksuttomuuteen on kaksi: pienituloisten kynnys hakeutua hoitoon madaltuisi, ja väestön terveyserot kapenisivat.
"Hyödyt olisivat ilman muuta haittoja suuremmat", sanoo Helsingin terveyskeskuksen kehittämisjohtaja Riitta Simoila.
Maksu otettiin tauon jälkeen käyttöön vuonna 1993. Kysymys oli rahasta: elettiin laman jälkeistä alkaa, ja julkinen talous oli kuralla. Nyt maksua peritään kaikissa kunnissa.
Tänä syksynä maksun poistaminen on noussut esille Helsingin ja Espoon budjettineuvotteluissa.
Molempien kaupunkien poliitikot päätyivät selvittämään asiaa. Selvittäminen onkin tarpeen, sillä maksujen vaikutusta terveyspalveluiden käyttöön on tutkittu vain vähän.
"Enemmän on näkemyksiä kuin tutkimuksia", muotoilee asiakasmaksuja selvittänyt virkamies Raimo Jämsén sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Maksun poiston vastustajat sanovat usein, että maksuttomat lääkäripalvelut ruuhkauttaisivat terveyskeskukset. Sellaisesta ei kuitenkaan asiantuntijoiden mukaan ole juuri näyttöä.
Vaasassa maksun käyttöönotto ei näkynyt kävijätilastoissa juuri mitenkään, kertoo ylilääkäri Markku Sirviö. Kaupunki alkoi periä maksua vuonna 2003. "Ei muita vaikutuksia kuin että se tuo rahaa", Sirviö toteaa.
Kuntaliitto suhtautuu terveyskeskusmaksun poistoon kuntien kiperän taloustilanteen vuoksi penseästi.
"Suurin este on tulonmenetys", arvioi liiton erityistutkija Sinikka Huhtala.
"Käyntimääriin sillä tuskin on vaikutusta."
Saadut tuotot ovat kuitenkin niin vähäisiä, etteivät ne riitä maksun perusteeksi, sanoo esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Markku Pekurinen.
"Maksujen keräämisen kustannukset ovat hyvin lähellä maksuista saatavaa tuottoa", Pekurinen sanoo viitaten esimerkiksi perinnästä ja kirjanpidosta aiheutuviin kustannuksiin.
Helsingissä terveyskeskusmaksuilla saadaan kerättyä vuosittain noin neljä miljoonaa. Siitä noin 1,3 miljoonaa euroa kuluu maksujen perimiseen.
Maksujen poisto jättäisi siis alle kolmen miljoonan euron loven kaupungin kukkaroon. Runsaan neljän miljardin euron budjetissa kyse on pikkurahasta.
"Maksun poisto ei olisi kovin suuri taloudellinen menetys", sanoo terveyskeskuksen kehittämisjohtaja Simoila. Hän pitää myös terveyskeskusten ruuhkautumista aiheettomana pelkona.
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kari Välimäki on samaa mieltä.
"On huolehdittava siitä, että terveydenhuollon rahoitus on muilta osin kunnossa. Terveyskeskusmaksusta se ei ole kiinni", Välimäki sanoo.
"Jos maksu estää pienituloisten hakeutumisen hoitoon, se on huonoa terveyspolitiikkaa."
Terveyskeskusmaksun poisto ei ajaisi kuntia taloudellisiin vaikeuksiin eikä ruuhkauttaisi terveyskeskuksia. Näin arvioivat HS:n haastattelemat terveysalan asiantuntijat. Keskeisiä perusteluita maksuttomuuteen on kaksi: pienituloisten kynnys hakeutua hoitoon madaltuisi, ja väestön terveyserot kapenisivat.Aikaisemmin olemme blogissamme nostaneet esiin kuinka Suomessa terveyserot rikkaiden ja köyhien välilla ovat korkeammat kuin muissa Länsi-Euroopan maissa, ja että rikkain väestönosa elää Suomessa 12 vuotta pidempään kuin köyhin. Yksi syy terveyseroihin on myös lääkärissäkäymisen tiheys. Monelle yksi merkittävä este useammin lääkärissä käymiselle on nimenomaan terveyskeskusmaksut.
"Hyödyt olisivat ilman muuta haittoja suuremmat", sanoo Helsingin terveyskeskuksen kehittämisjohtaja Riitta Simoila.
Maksu otettiin tauon jälkeen käyttöön vuonna 1993. Kysymys oli rahasta: elettiin laman jälkeistä alkaa, ja julkinen talous oli kuralla. Nyt maksua peritään kaikissa kunnissa. (...) Saadut tuotot ovat kuitenkin niin vähäisiä, etteivät ne riitä maksun perusteeksi, sanoo esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Markku Pekurinen.
"Maksujen keräämisen kustannukset ovat hyvin lähellä maksuista saatavaa tuottoa", Pekurinen sanoo viitaten esimerkiksi perinnästä ja kirjanpidosta aiheutuviin kustannuksiin.
Helsingissä terveyskeskusmaksuilla saadaan kerättyä vuosittain noin neljä miljoonaa. Siitä noin 1,3 miljoonaa euroa kuluu maksujen perimiseen. Maksujen poisto jättäisi siis alle kolmen miljoonan euron loven kaupungin kukkaroon. Runsaan neljän miljardin euron budjetissa kyse on pikkurahasta.
Helsingin Sanomat 19.11.2011
Asiantuntijat eivät näe estettä terveyskeskusmaksun poistolle
"Hyödyt haittoja suuremmat"
Maksuttomuuden kannattajien mielestä väestön terveyserot kapenisivat.
Terveyskeskusmaksun poisto ei ajaisi kuntia taloudellisiin vaikeuksiin eikä ruuhkauttaisi terveyskeskuksia. Näin arvioivat HS:n haastattelemat terveysalan asiantuntijat.
Keskeisiä perusteluita maksuttomuuteen on kaksi: pienituloisten kynnys hakeutua hoitoon madaltuisi, ja väestön terveyserot kapenisivat.
"Hyödyt olisivat ilman muuta haittoja suuremmat", sanoo Helsingin terveyskeskuksen kehittämisjohtaja Riitta Simoila.
Maksu otettiin tauon jälkeen käyttöön vuonna 1993. Kysymys oli rahasta: elettiin laman jälkeistä alkaa, ja julkinen talous oli kuralla. Nyt maksua peritään kaikissa kunnissa.
Tänä syksynä maksun poistaminen on noussut esille Helsingin ja Espoon budjettineuvotteluissa.
Molempien kaupunkien poliitikot päätyivät selvittämään asiaa. Selvittäminen onkin tarpeen, sillä maksujen vaikutusta terveyspalveluiden käyttöön on tutkittu vain vähän.
"Enemmän on näkemyksiä kuin tutkimuksia", muotoilee asiakasmaksuja selvittänyt virkamies Raimo Jämsén sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Maksun poiston vastustajat sanovat usein, että maksuttomat lääkäripalvelut ruuhkauttaisivat terveyskeskukset. Sellaisesta ei kuitenkaan asiantuntijoiden mukaan ole juuri näyttöä.
Vaasassa maksun käyttöönotto ei näkynyt kävijätilastoissa juuri mitenkään, kertoo ylilääkäri Markku Sirviö. Kaupunki alkoi periä maksua vuonna 2003. "Ei muita vaikutuksia kuin että se tuo rahaa", Sirviö toteaa.
Kuntaliitto suhtautuu terveyskeskusmaksun poistoon kuntien kiperän taloustilanteen vuoksi penseästi.
"Suurin este on tulonmenetys", arvioi liiton erityistutkija Sinikka Huhtala.
"Käyntimääriin sillä tuskin on vaikutusta."
Saadut tuotot ovat kuitenkin niin vähäisiä, etteivät ne riitä maksun perusteeksi, sanoo esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Markku Pekurinen.
"Maksujen keräämisen kustannukset ovat hyvin lähellä maksuista saatavaa tuottoa", Pekurinen sanoo viitaten esimerkiksi perinnästä ja kirjanpidosta aiheutuviin kustannuksiin.
Helsingissä terveyskeskusmaksuilla saadaan kerättyä vuosittain noin neljä miljoonaa. Siitä noin 1,3 miljoonaa euroa kuluu maksujen perimiseen.
Maksujen poisto jättäisi siis alle kolmen miljoonan euron loven kaupungin kukkaroon. Runsaan neljän miljardin euron budjetissa kyse on pikkurahasta.
"Maksun poisto ei olisi kovin suuri taloudellinen menetys", sanoo terveyskeskuksen kehittämisjohtaja Simoila. Hän pitää myös terveyskeskusten ruuhkautumista aiheettomana pelkona.
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kari Välimäki on samaa mieltä.
"On huolehdittava siitä, että terveydenhuollon rahoitus on muilta osin kunnossa. Terveyskeskusmaksusta se ei ole kiinni", Välimäki sanoo.
"Jos maksu estää pienituloisten hakeutumisen hoitoon, se on huonoa terveyspolitiikkaa."