Maailman Kuvalehti: Mitä suomalaisten eläkevaroilla rahoitetaan?
Maailman Kuvalehti:
Maailman Kuvalehti 2/2012
Mitä suomalaisten eläkevaroilla rahoitetaan?
Suomalaisten eläkevaroilla rahoitetaan kaikenlaista liiketoimintaa.
Ecuadorilainen oikeusistuin on päättänyt pitää voimassa aiemman päätöksen, jonka mukaan yhdysvaltalaisen öljyjätti Chevronin on maksettava 9,5 miljoonan dollarin korvaukset sademetsille aiheuttamistaan ympäristötuhoista. 20. helmikuuta 2011 otetussa kuvassa Amazonian puolustusrintama -järjestön ecuadorilainen aktivisti Donald Moncayo esittelee öljyvahinkoja Ecuadorin Aguaricossa.
Seitsemän työeläkeyhtiötä hoitaa tällä hetkellä noin 2,8 miljoonan suomalaisen eläkkeet. Suurimmilla eläkevakuutusyhtiöillä on yli 500 000 eläkevakuutettua. Yhtiöiden sijoituspääomat pyörivät kymmenissä miljardeissa euroissa.
Safergloben ja Finnwatch teettivät kyselyn 31:lle suomalaiselle eläkerahastolle. Tulos on karu: vastanneista yhdeksästä rahastosta kaikki olivat sijoittaneet tupakka-, ase- tai alkoholiteollisuuteen, ympäristö- tai ihmisoikeusrikkomuksia tekeviin yrityksiin, ydinaseisiin, rypälepommeihin tai veroparatiiseihin.
Listalta löytyy kotimaisia harmittomalta kuulostavia yrityksiä, kuten Olvi, joka valmistaa merkittävän osan suomalaisten virvokkeista. Listalta löytyy myös konepajateollisuuden pörssiyhtiö Wärtsilä, joka on ollut mukana useissa kansainvälisiin kauppoihin liittyvissä lahjusoikeudenkäynneissä.
Niinikään eläkerahastot ovat sijoittaneet maailman suurimpaan kaivosyhtiö Rio Tintoon, jonka johtaja on saanut Kiinassa lahjustuomion. Rio Tinton toimintaa on kritisoitu laajasti myös sen tekemistä luonnonsuojelurikoksista. Myös öljy-yhtiö Chevron löytyy listalta. Sitä taas on syytetty ihmisoikeus- ja luonnonsuojelurikoksista kolmella eri mantereella.
Osa eläkerahastoista ilmoittaa pyrkivänsä eettiseen sijoittamiseen. Eläke-Fennia kertoo huomioivansa sijoitustoiminnassaan ympäristönsuojelun edistämisen, vastuullisen henkilöstöpolitiikan ja tasa-arvon. Osa yhtiöistä ei käytä lainkaan eettisen sijoittamisen käsitettä tai on korvannut sen käsitteellä vastuullinen sijoittaminen. Esimerkiksi eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ei halua sitoutua termiin eettinen sijoittaminen, koska siinä "sijoittajan omat arvot ovat tärkeämmässä asemassa kuin odotettu tuotto".
Osa suomalaisista eläkerahastoista kertoo vetäneensä sijoituksia pois yrityksistä, joiden toiminnan ovat kokeneet epäeettisiksi. Yleisradion Eläkesäätiö on julkisesti kertonut yhtiöiden nimiä ja syitä sille, miksei niitä enää kelpuuteta sijoituskohteiksi. Boikotoituihin yrityksiin lukeutuu muun muassa Fortum. Nordean eläkerahasto taas on ilmoittanut luopuneensa BP:n sijoituksista yhtiön tahrattua maineensa Meksikonlahden öljykriisin vuoksi.
Seitsemän työeläkeyhtiötä hoitaa tällä hetkellä noin 2,8 miljoonan suomalaisen eläkkeet. Suurimmilla eläkevakuutusyhtiöillä on yli 500 000 eläkevakuutettua. Yhtiöiden sijoituspääomat pyörivät kymmenissä miljardeissa euroissa.Tapaus on oppikirjaesimerkki markkinatalouden vääristyneistä kannustimista. "Näkymätön käsi" ohjaa voittoa tavoittelevia sijoitusyhtiöitä sijoittamaan teollisuuteen, jolla on suunnattomia negatiivisia sosiaalisia ja ekologisia vaikutuksia. Käsitys markkinoiden tehokkuudesta perustuu pitkälle juuri siihen, kuinka "näkymätön käsi" ohjaa omaa etua tavoittelevia yksilöitä kohti tehokasta, tuottavaa ja heitä hyödyttävää toimintaa, mikä sitten johtaa tehokkaaseen, tuottavaan ja koko yhteisöä hyödyttävään toimintaan myös laajassa mittakaavassa. Kuitenkin tämä tapaus on oppikirjaesimerkki tilanteesta, jossa yksilöä (tai tässä tapauksessa yksittäistä sijoitusyhtiötä) kannattava toiminta aiheuttaa suunnattomia negatiivisia ulkoisvaikutuksia ja edesauttaa valtavaa inhimillistä kärsimystä.
Safergloben ja Finnwatch teettivät kyselyn 31:lle suomalaiselle eläkerahastolle. Tulos on karu: vastanneista yhdeksästä rahastosta kaikki olivat sijoittaneet tupakka-, ase- tai alkoholiteollisuuteen, ympäristö- tai ihmisoikeusrikkomuksia tekeviin yrityksiin, ydinaseisiin, rypälepommeihin tai veroparatiiseihin.
(...) Osa yhtiöistä ei käytä lainkaan eettisen sijoittamisen käsitettä tai on korvannut sen käsitteellä vastuullinen sijoittaminen. Esimerkiksi eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ei halua sitoutua termiin eettinen sijoittaminen, koska siinä "sijoittajan omat arvot ovat tärkeämmässä asemassa kuin odotettu tuotto".
Maailman Kuvalehti 2/2012
Mitä suomalaisten eläkevaroilla rahoitetaan?
Suomalaisten eläkevaroilla rahoitetaan kaikenlaista liiketoimintaa.
Ecuadorilainen oikeusistuin on päättänyt pitää voimassa aiemman päätöksen, jonka mukaan yhdysvaltalaisen öljyjätti Chevronin on maksettava 9,5 miljoonan dollarin korvaukset sademetsille aiheuttamistaan ympäristötuhoista. 20. helmikuuta 2011 otetussa kuvassa Amazonian puolustusrintama -järjestön ecuadorilainen aktivisti Donald Moncayo esittelee öljyvahinkoja Ecuadorin Aguaricossa.
Seitsemän työeläkeyhtiötä hoitaa tällä hetkellä noin 2,8 miljoonan suomalaisen eläkkeet. Suurimmilla eläkevakuutusyhtiöillä on yli 500 000 eläkevakuutettua. Yhtiöiden sijoituspääomat pyörivät kymmenissä miljardeissa euroissa.
Safergloben ja Finnwatch teettivät kyselyn 31:lle suomalaiselle eläkerahastolle. Tulos on karu: vastanneista yhdeksästä rahastosta kaikki olivat sijoittaneet tupakka-, ase- tai alkoholiteollisuuteen, ympäristö- tai ihmisoikeusrikkomuksia tekeviin yrityksiin, ydinaseisiin, rypälepommeihin tai veroparatiiseihin.
Listalta löytyy kotimaisia harmittomalta kuulostavia yrityksiä, kuten Olvi, joka valmistaa merkittävän osan suomalaisten virvokkeista. Listalta löytyy myös konepajateollisuuden pörssiyhtiö Wärtsilä, joka on ollut mukana useissa kansainvälisiin kauppoihin liittyvissä lahjusoikeudenkäynneissä.
Niinikään eläkerahastot ovat sijoittaneet maailman suurimpaan kaivosyhtiö Rio Tintoon, jonka johtaja on saanut Kiinassa lahjustuomion. Rio Tinton toimintaa on kritisoitu laajasti myös sen tekemistä luonnonsuojelurikoksista. Myös öljy-yhtiö Chevron löytyy listalta. Sitä taas on syytetty ihmisoikeus- ja luonnonsuojelurikoksista kolmella eri mantereella.
Osa eläkerahastoista ilmoittaa pyrkivänsä eettiseen sijoittamiseen. Eläke-Fennia kertoo huomioivansa sijoitustoiminnassaan ympäristönsuojelun edistämisen, vastuullisen henkilöstöpolitiikan ja tasa-arvon. Osa yhtiöistä ei käytä lainkaan eettisen sijoittamisen käsitettä tai on korvannut sen käsitteellä vastuullinen sijoittaminen. Esimerkiksi eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ei halua sitoutua termiin eettinen sijoittaminen, koska siinä "sijoittajan omat arvot ovat tärkeämmässä asemassa kuin odotettu tuotto".
Osa suomalaisista eläkerahastoista kertoo vetäneensä sijoituksia pois yrityksistä, joiden toiminnan ovat kokeneet epäeettisiksi. Yleisradion Eläkesäätiö on julkisesti kertonut yhtiöiden nimiä ja syitä sille, miksei niitä enää kelpuuteta sijoituskohteiksi. Boikotoituihin yrityksiin lukeutuu muun muassa Fortum. Nordean eläkerahasto taas on ilmoittanut luopuneensa BP:n sijoituksista yhtiön tahrattua maineensa Meksikonlahden öljykriisin vuoksi.