Yksilön hyvinvointi riippuu pitkälti yhteiskunnan rakenteista ja yhteiskunnallisesta asemasta, selviää Kelan uudesta tutkimuksesta.

Hyvinvointi on merkittävässä määrin riippuvainen yksilön yhteiskunnallisesta asemasta ja asuinmaan hyvinvointipoliittisesta mallista. Eri maaryhmien välillä on selvää vaihtelua siinä, miten hyvinvoinnin edellytykset jakautuvat. Tutkimuksessa hyvinvointia tarkastellaan neljän osa-alueen avulla. Osa-alueet ovat taloudellinen niukkuus, sairaus, yhteiskunnallinen pessimismi ja sosiaalinen arvostus.

(...)Tarkasteltavat maat on jaettu viiteen eri ryhmään hyvinvointipoliittisen mallin perusteella. Ryhmät ovat itäeurooppalainen, pohjoismainen, anglosaksinen, mannereurooppalainen ja eteläeurooppalainen malli.

(...)Köyhyys synkistää tulevaisuudennäkymiä lähes kaikissa maaryhmissä, kun taas maahanmuuttajat ovat yleensä vähemmän pessimistisiä. Köyhyys, työttömyys ja yksinäisyys ovat yhteydessä vähäiseen sosiaaliseen arvostukseen.

Tutkimuksessa todettiin, että pohjoismainen sosiaalipoliittinen malli näyttäytyy onnistuneen verrattain hyvin kansalaisten hyvinvoinnin takaajana. Pohjoismaisessa mallissa hyvinvointivajeet ovat verrattain harvinaisia lähes kaikilla osa-alueilla tarkasteltuna. Hyvinvointivajeella tarkoitetaan puutetta jollain hyvinvoinnin rakentumiselle merkittävällä osa-alueella. Hyvinvointivajetta voivat aiheuttaa muun muassa huono fyysinen terveys tai huono ravinto.

Tutkimuksen mukaan kuitenkin myös pohjoismaisissa hyvinvointivaltiojärjestelmissä työttömyys on keskeinen hyvinvoinnin uhkatekijä ja etenkin köyhyys altistaa merkittävästi terveysongelmille.

Lue myös:

Köyhyys on tyhmyyttä, pelurit pärjää: osa 1
YLE: "Terveyden eriarvoisuus kasvussa"
YLE: Rikkaiden ja köyhien terveyserot Suomessa länsimaiden jyrkimpiä
Talouselämä: Rikas elää 12 vuotta pidempään kuin köyhä
Taloussosiologi: Suomi on luokkayhteiskunta