Monilla on omakohtaista kokemusta siitä, kuinka pienikin määrä valtaa voi muuttaa ihmistä. Esimerkiksi ylennys työpaikalla voi vaikuttaa kollegan käytökseen nopeasti: yhtäkkiä työkavereille ei ollakaan niin ystävällisiä ja olemuksessa on hitunen ylimielisyyttä.

Aivotutkijat ovat pyrkineet selvittämään syitä tähän käyttäytymiseen, ja esimerkiksi Wilfrid Laurier Universityn tutkija Sukhvinder Obhin mukaan valta muuttaa selvästi ihmisaivojen toimintaa.

Obhi tutkijakollegoineen asetti satunnaisotannalla osan tutkittavista henkilöistä kokemaan vallan tunnetta ja osan puolestaan voimattomuuden tunteita. He pyysivät voimattomuutta kokeneita kirjoittamaan päiväkirjaansa jostain tapahtumasta, jolloin he ovat olleet riippuvaisia toisten ihmisten avusta. Vallan tunnetta kokeneet puolestaan kirjoittivat tilanteista, joissa he päättivät asioiden kulusta.

Tämän jälkeen kaikki katsoivat videopätkän, jossa kuvataan pelkkää kättä puristamassa kumipalloa useamman kerran. Videon pyöriessä tutkijat seurasivat tutkimushenkilöiden aivoja etsien vihjeitä peilisolujen toiminnasta. Peilisolut ovat hermosoluja, jotka reagoivat muun muassa muiden olentojen liikkeisiin, ääniin ja ilmeisiin. Niiden tehtävänä on jäljitellä toisten ihmisten tekemistä ja tunteita – tästä syystä niitä kutsutaan myös empatianeuroneiksi. Voidaankin yleistää, että empatianeuronit aktivoituessaan asettavat ihmisen toisen ihmisen asemaan.

Obhin tutkijaryhmä halusi selvittää, vaikuttaako vallan tunne ihmisaivojen peilisolujen toimintaan. Tutkimuksessa ilmeni, että voimattomuuden ja avuttomuuden tunteet aktivoivat peilisolujen toimintaa entisestään – ihmisten empatiakyky lisääntyi merkittävästi. Kun taas ihmiset saivat lisää valtaa, heidän peilisolujen antamat signaalit olivat melko alhaiset. Valta näyttäisi tutkimuksen tulosten perusteella heikentävän ihmisten kykyä asettua toisen ihmisen asemaan.

Sosiaalipsykologiaan erikoistunut tutkija Dacher Keltner Kalifornian yliopistosta huomauttaa, että uudet tutkimukset aiheen tiimoilta antavat ymmärtää, että valtaapitäviä voidaan harjoitusten avulla palauttaa empaattisemmiksi, joten vaikutus ei ole välttämättä pysyvä.

Psykologian ja aivotutkimuksen uudet löydökset tarjoavat kiinnostavan puolustuksen esimerkiksi työpaikkojen hierarkioiden alentamiseen. Vain harvan luulisi kannattavan työelämässä rakenteita, jotka aiheuttavat ihmisessä tunnetusti empatiakyvyn heikkenemistä. Osallisuustalouden sisältämä ehdotus työpaikkojen osallistuvasta ja demokraattisesta päätöksenteosta, ja edustus- sekä johtotehtävien tarkoituksenmukaisesta kierrättämisestä saavat näin ollen epäsuoraa tukea viimeaikaisesta tutkimuksesta.

Lue myös:

Co-opoly: Lautapeli demokraattisesta työpaikasta
Työnjaon vaikutuksista hyvinvointiin ja päätöksentekovalmiuksiin