Helsingin Sanomissa julkaistiin 13.8.2014 erinomainen mielipidekirjoitus:

Nuorten puolesta puhutaan, mutta varaton nuori jää äkkiä ulkopuoliseksi yrittäessään paineen alaisena tulla toimeen.

Kun työttömän yksinhuoltajan 15-vuotias lähtee toiselle paikkakunnalle ammattikouluun, hän ei saa minkäänlaista opintotukea tai edes matkakorvausta. Lapsilisä on 115 ja elatusmaksu 140 euroa kuukaudessa. Sillä pitää maksaa osa myös perheen asuntovuokrasta.

Vanhempi lapsi lukiolaisena menetti lapsilisänsä ja elatusmaksunsa, ja yksinhuoltaja joutuu hänestäkin huolehtimaan: asunto, ruoka, vaatteet, kalliit kirjat ja läppärit.

Jokaista senttiä venytetään, mutta aina tulee itku ja hätä, kun laskut tipahtavat luukusta. Nämä nuoret joutuvat todella eriarvoiseen asemaan hyvinvoivien perheiden joukossa.

Miten 15-vuotias jaksaa taistella itselleen ammatin, vai katsooko hän lopulta tilanteen toivottomaksi ja jää ulkopuoliseksi?

Tekstissä tuodaan hyvin esille, kuinka Suomenkaan kaltaisessa hyvinvointivaltiossa arvokas tavoite mahdollisuuksien tasa-arvosta ei toteudu.

Lue myös: