A country's human capital — the talent and productivity of its workers — is essential to its economic success. Companies aren't likely to succeed if they can't get the people they need.

In a new report ranking countries around the globe on their workers' potential, the World Economic Forum argues that the health of a nation's workforce "can be a more important determinant of its long-term economic success than virtually any other resource."

The United States, despite having the world's largest economy, actually doesn't come in very high, at 16th place. While America excels at attracting and retaining great talent, it ranks 43rd in the health and wellness category, driven by high levels of stress and depression.

The top spots are reserved for countries with superior health care, education, and training, many of which are clustered in Europe and Scandinavia in particular.

Suomalaisessa talouskeskustelussa työvoimasta ja työnteosta puhutaan entistä enemmän kustannuksena yrityksille. Vientikilpailussa puolestaan pääasiallisena valttina nähdään usein työn yksikkökustannusten polkeminen. On kuitenkin valikoivaa väittää, että vain työn kustannuksilla on merkitystä.

World Economic Forum laati kansainvälisen vertailun, jossa perehdyttiin työvoiman laatuun ja osaamiseen. Listan kärkeen pääsivät erityisesti eurooppalaiset hyvinvointivaltiot, joissa terveydenhuolto ja koulutus ovat olleet ylivertaisia.

Suomessa on raportin mukaan maailman toiseksi parhaat työntekijät. Erityisesti suomalaisen infrastruktuurin ja koulutuksen laatua pidettiin tärkeinä tekijöinä. Samoin sosiaalista liikkuvuutta – köyhien perheiden lasten mahdollisuutta menestyä – pidettiin arvossa.

Onkin tärkeää huomata, että kansantaloudet voivat menestyä monin keinoin. Maailmantaloudessa on valtava määrä erilaisia sekatalouksien variaatioita, mutta pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli on osoittautunut selvästi tasa-arvoisemmaksi ja tehokkaammaksi väestön enemmistöä ajatellen, kuin esimerkiksi Yhdysvaltojen, Venäjän tai Kiinan valtiokapitalismi. Eurokriisin yhteydessä on purettu innokkaasti hyvinvointirakenteita sekä rahaliiton varakkaassa pohjoisessa että kriisien runtelemassa etelässä.

Leikkauspolitiikka on vienyt taloustieteen nobelistien mukaan Euroopan lamaan ja työttömyys on edelleen historiallisen korkealla tasolla.

Euroopassa tarvittaisiin talouden elvytystä. Työttömille tulisi tarjota työtä, sillä massatyöttömyys on inhimillisen kärsimyksen aiheuttamisen lisäksi valtavaa tuotantopotentiaalin hukkaa. Ilmastonmuutoksen uhan kasvaessa julkisia investointeja tulisi ohjata yrityksille ja aloille, jotka parantavat rakentamisen ja asumisen energiatehokkuutta, kehittävät puhtaampia energianlähteitä ja parantavat infrastruktuuria. Tämän tyyppisillä kaukokatseisilla ja vastuullisilla investoinneilla saataisiin lisättyä työtä sekä vähennettyä kasvihuonepäästöjä. Työttömyyttä ja ilmastonmuutosta voidaan torjua samanaikaisesti, mutta se vaatii johdonmukaista kampanjointia paremman talouspolitiikan puolesta.