Helsingin yliopiston “Hyvä yhteiskunta 2100” -teemasyksyssä pureuduttiin suomalaisen yhteiskunnan lisääntyvään epätasa-arvoon.

Annamme ihmisten kuolla Euroopan porteille ja pahennamme ilmastonmuutosta, joka ajaa miljoonia kodeistaan, kirjailija Elina Hirvonen sanoi.

‒ Yhteiskunta tuntuu ottaneen tehtäväkseen alistumisen.

[…]

Suomesta puhutaan ankaran veroprogression ja toimeentuloerojen tasaamisen suurmaana, mutta itse asiassa terveydenhuoltojärjestelmämme rahoitus on lievästi regressiivinen, sanoi sosiaali- ja terveydenhuollon professori Juhani Lehto. Se siis kasvattaa eroja, ei pienennä niitä.

‒ Miten selitämme, että terveempinä ja pidempään eläville ryhmille tarjotaan teini-iästä alkaen paremmat palvelut? Lukion terveydenhuolto on parempaa kuin ammattikouluissa ja vakituisissa töissä olevat ihmiset saavat parempaa palvelua kuin pätkätöitä tekevät tai työttömät.

‒ Terveemmät ja pienemmässä riskissä olevat käyttävät palveluja enemmän, koska ne ovat heille paremmin saatavilla. Ongelmia ehkäiseviäkin palveluja kohdistetaan vähemmän pienituloisiin.

Hyvinvointikuilun rinnalla kasvavat eri väestöryhmien eliniän erot, ja vielä melkoista vauhtia, Lehto totesi. Elinajanodotteen paljon puhuttu nousu ei siis koske kaikkia, vaan 20 prosenttia ihmisistä jää ulkopuolelle.

Nykypolitiikalla kasvaviin hyvinvointieroihin ei puututa.

‒ Jos sote-uudistus toteutettaisiin siinä muodossa kuin ehdotus oli lausuntokierroksella, se vielä pahentaisi tilannetta hiukan. Terveydenhuoltojärjestelmän tasa-arvoa syövä vaikutus siis edelleen vahvistuisi. Terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn edellytykset huononisivat.

Yhä vakavammat yhteiskuntamme ongelmat – lisääntynyt epätasa-arvo ja köyhyys, ympäristön ja ilmaston pilaantuminen sekä työttömyys – pakottavat tarkastelemaan taloutta, talousjärjestelmää ja yhteiskuntaamme uusin tavoin, kestävämpien ratkaisujen hakemiseksi.

Lue myös: