Kreikan valtio on ennenkin ollut velkavaikeuksissa, mutta silti Euroopan valtioiden viime vuosisadan suurimmat talous- ja velkaonnettomuudet aiheutti Saksa eikä Kreikka. Samoin Euroopan viime vuosisadan suurimman valtion velka-armahduksen vastaanotti Saksa eikä Kreikka.

Kyse oli kummankin maailmansodan häviäjälle määrätyistä sotakorvausveloista. Ensimmäisen sodan velat Saksa jätti ajallaan maksamatta, ja toisen sodan jälkeen se sai ulkomaiset velkansa suurelta osin anteeksi.

Ensimmäisen maailmansodan voittajavaltiot määräsivät jokseenkin kaikki sotakustannukset ja -vahingot Saksan maksettaviksi, vaikka esimerkiksi brittihallituksen sodanjälkeinen valtiovarainministeri John Maynard Keynes varoitti liian raskaan velkarasituksen tuhoisista seurauksista.

[…] Toinen maailmansota oli koko Euroopalle jos mahdollista vielä tuhoisampi kuin ensimmäinen oli ollut. Toinenkin sota päättyi Saksan tappioon, ja Saksa sai siitäkin mittavat sotakorvausvelvoitteet kontolleen. Voittajavaltiot olivat pääosin samat kuin edellisessä sodassa, mutta nyt ne eivät sentään toistaneet samoja velkavirheitä kuin edellisen sodan jälkeen.

[…] Silti voittajavaltiot katsoivat omankin etunsa kannalta parhaaksi olla painamatta Saksaa sodan häviön ja tuhojen jälkeen vielä pohjattomaan velkasuohon jopa vuosikymmenten ajaksi.

Niinpä Euroopan lähes poroksi polttanut Saksa sai velkojiltaan tuntuvan armahduksen ja mahdollisuuden uuteen alkuun.

Sotavelkojen armahdus ja samoihin aikoihin alulle pantu mittava jälleenrakennus- ja investointituki antoivat ratkaisevaa apua Saksan talousihmeen toteutumiselle.

Taloustoimittaja Jan Hurri nostaa nykyisen Kreikan velkakriisin rinnalle taloushistoriasta tärkeän tapahtumaketjun. Saksan talousihmeen taustalla on toisen maailmansodan jälkeinen tuki, jota erityisesti Yhdysvallat tarjosi investointiohjelmien muodossa. Sodan hävinnyttä Saksaa ei toisin sanoen pakotettu muuttamaan kansantalouttaan velkojenmaksuautomaatiksi, kuten Kreikan kohdalla on toimittu eurokriisin alusta lähtien, vaan maalle luotiin edellytykset kasvuun.

Kreikan vaalit voittanut Syriza-puolue sekä vastavalittu valtiovarainministeri ja taloustieteilijä Yanis Varoufakis vaativat samanlaista mahdollisuutta uuteen alkuun, jonka muun muassa Saksa sai toisen maailmansodan jälkeen. Tällainen kasvuun tähtäävä tuki, erityisesti yhteisen rahaliiton sisällä, on pitkällä tähtäimellä kaikkia rahaliiton jäseniä hyödyttävää talouspolitiikkaa.

Lue myös: