Naisten ja miesten tasa-arvoa edistävissä hankkeissa ongelmaksi nähdään työelämän jakautuminen miesten ja naisten aloihin. Tätä on yritetty purkaa.

Se ei tutkijaa vakuuta.

– En oikein usko jakojen purkamiseen, vaan siihen, että purettaisiin mies- ja naisvaltaisten alojen tärkeysjärjestyksiä.

Nykyinen jako johtaa sukupuolittuneeseen talouteen. Se tuottaa naisten taloutta ja miesten taloutta. Miesten talous on arvokkaampaa. Kuitenkin naisten alat vastaavat merkittäviltä osin verojen maksusta.

Hallituksen leikkauslistakin kohdistuu raskaimmin naisvaltaisiin aloihin.

– Se on tavallaan jatkumo. Hallitsevasta taloudesta on tullut ykkösjuttu. Se lokeroi miehet ja naiset.

Kari-Björkbacka huomauttaa, että monet tehtaatkin voidaan nähdä kuluerinä. Niihin pannaan paljon rahaa, ja sitten tehdas lopettaa. Sekin on resurssien tuhlaamista.

Tutkija Irmeli Kari-Björkbacka nostaa esiin tärkeitä huomioita nykytalouden sukupuolittuneisuudesta ja talousretoriikan yksipuolisuudesta. Miesten töitä pidetään arvokkaina ja vaurautta kasvattavina samalla, kun naisvaltaisia aloja pidetään velkaa kasvattavina menoerinä. Kuten blogissamme on tuotu aiemmin esiin, kyse on asenteelliseta talouspuheesta, jolle ei ole taloustieteellistä perustaa. Perinteisillä taloushierarkioilla ylläpidetään vanhoillisia sukupuolirooleja, mutta nämä yhteiskunnalliset kerrokset eivät ole välttämättömiä.

Kari-Björkbacka huomauttaa myös, kuinka hyvin terveys- ja sosiaalipalvelut työllistävät nyt ja tulevaisuudessa. Siitä huolimatta koko ala niputetaan usein vain hyvinvointipalveluiksi. Miesvaltaiset alat eritellään yksityiskohtaisesti projekteittain ja jyvitetään kärkihankkeiksi.

Sukupuolten välinen tasa-arvo on yksi keskeinen tavoite toimivassa taloudessa ja yhteiskunnassa. Kuten Kari-Björkbacka mainitsee, ei liene realistista olettaa että kaikille aloille saadaan tasaväkisesti naisia ja miehiä. Keskeisempää on muuttaa tärkeysjärjestystä niin, että naisvaltaiset alat saavat nykyistä enemmän arvostusta osakseen.