Talouskehitykseen ja eriarvoisuuteen erikoistunut taloustieteilijä Branko Milanovic huomauttaa artikkelissaan Why individualism does not necessarily imply preference for a minimalist state?, että hyvinvointivaltio on yhteensopiva yksilökeskeisen ajattelun kanssa. Monet individualistit pitävät valtion kautta järjestettäviä palveluja ja tulonsiirtoja yksilönvapauksien vastaisina. Milanovic argumentoi vahvasti, että usein vaihtoedoksi esitetty yksityinen hyväntekeväisyys sisältää kuitenkin vakavia ongelmia yksilönvapauksien kannalta.

Yksityisessä hyväntekeväisyydessä henkilö rakentaa hierarkisen suhteen itsensä ja avun kohteen välille. Vähintäänkin suhde on holhoava. Antava osapuoli kokee usein oikeudekseen vaikuttaa ottajan päätöksiin ja asettaa avulleen ehtoja. Suhde on syvällisellä tavalla alentava avun saajalle. Toisin sanoen, vaikka toinen ihminen on auttamassa, hän on samanaikaisesti alentamassa huono-osaisen arvokkuutta ja itsekunnioitusta.

Kun toisten auttamisesta tehdään yhteiskunnallista, avun tarvitsijat eivät ole riippuvaisia toisista yksilöistä (jotka ovat saattaneet olla vain onnekkaampia työmarkkinoilla tai syntyneet kultalusikka suussa). Huono-osaisten ei tarvitse olla kiitollisia yksittäisille avun tarjoajille, vaan heillä on oikeus yhteiskunnan jäseninä kunnialliseen elämään. Kuten Milanovic toteaa, köyhän tilanne muuttuu merkittävästi:

The situation of the poor totally changes: they are not at the mercy of an individual’s whim. They are receiving something which is their right, no less than a person who receives wages is getting something which is his/her right. Poor person’s human dignity is preserved.

But to see decisively which situation is preferable, change your perspective, and assume that you are a recipient of aid: would you prefer to get it from an individual whom you must constantly please in order that she continues with the aid, or from the state, as a free citizen? I think the answer is obvious.

Milanovic ehdottaa yksinkertaista harjoitusta. Kuvittele itsesi vaikeassa elämäntilanteessa. Haluatko avun mieluummin yksilöltä, jota sinun on jatkuvasti miellytettävä avun turvaamiseksi vai yhteiskunnalta, joka kohtelee sinua vapaana kansalaisena?