Columbia Universityn historian professori Mark Mazower painottaa Financial Timesissa julkaistussa kirjoituksessaan, että Kreikan velkatilanne ymmärretään usein väärin. Mazower huomauttaa, että erityisesti saksalaisten ja suomalaisten kaltaisten vauraiden EU-maiden kansalaisten tulisi ymmärtää, että tukipaketit Kreikalle ovat olleet erityisesti tukea vauraiden EU-maiden pankeille.

German or Finnish voters may feel they have shown enough solidarity with the Greeks. But strictly speaking they have mostly shown solidarity with their own financial institutions — which would have been among the biggest losers if Greece had not been bailed out — and that is another thing entirely.

Kreikan valtiolle lainanneet rahoitusinstituutiot ovat tehneet mittavia voittoja korkean riskin lainoilla. Kun riskit osoittautuivat syystäkin suuriksi, tappiot on siirretty asteittain julkisten instituutioiden kirjoihin. Vuoden 2015 alussa Kreikan velasta 78 prosenttia oli nimenomaan velkaa julkisen sektorin toimijoille – pääosin EU:lle.

Kehitysmaiden velkakriisien asiantuntija Stephany Griffith-Jonesin mukaan Kreikka on saanut mittavan määrän tukea kriisissä, mutta valtaosa rahasta on käytetty suoraan velanhoitoon muun muassa liikepankeille. Rahalla ei ole helpotettu kreikkalaisia. Griffith-Jonesin mukaan Kreikan kriisinhoidossa on käytetty pitkälti samanlaista strategiaa, kun 1980-luvulla Latinalaisen Amerikan talouskriiseissä. Silloin julkisin varoin pelastettiin erityisesti amerikkalaisia ja brittiläisiä pankkeja.

Lue myös: