Yle uutisoi 7.4.2015 ruokaväärennösten lisääntymisestä:

Ruokaväärennökset lisääntyvät maailmalla – tammenterhoja kahvipapuina
Melamiinia maidossa, jäteöljyjä ruuanlaittoon, lääkejäämäistä hevosenlihaa naudanlihana. Ruokaväärennösten taustalla on selvä rikollinen toiminta, joka tähtää vilpilliseen voitontavoitteluun. Suomessa ei vielä ole toimivaa järjestelmää ruokaväärennösten kiinnisaamiseen. Tullilaboratorio tarkasti viime vuonna yli 3 300 tavaraerää, niistä 8,5 prosenttia oli määräysten vastaisia.

Suomessa vahvistui vaalien alla jälleen keskustelu liiallisesta byrokratiasta ja markkinatalouden sääntelystä. Kukaan tuskin on tehottoman ja haitallisen byrokratian kannalla millään yhteiskunnan sektorilla, mutta markkinatalouden sääntelyä koskeva keskustelu on saanut erikoisia piirteitä. Markkinaintoilevat poliitikot ja virkamiehet tuntuvat haluavan pelisäännöistä eroon miettimättä sen tarkemmin, mihin kyseisiä rajoituksia tarvitaan.

Julkisia instituutioita tarvitaan kauppaa koskevien pelisääntöjen valvomiseen, sillä liikevoittoja voi lisätä myös yhteiskunnallisesti haitallisella toiminnalla.

Esimerkiksi ruokatuotannossa yksi tapa lisätä kannattavuutta on myydä jotain muuta, mitä paketissa lukee. Pakkauksessa merkittyjä ainesosia saatetaan vaihtaa halvempiin samankaltaisiin osiin ja pitoisuudet eivät välttämättä ole luvattuja. Kuluttaja on käytännössä voimaton näissä tilanteissa, koska harvalla on kotona elintarvikkeiden pitoisuuksien testaamiseen soveltuvat välineet – puhumattakaan siitä ajasta ja vaivasta, mitä testaaminen vaatii.

Markkinatalouden ongelmallisia kannustimia tuleekin korjata tehokkaalla sääntelyllä. Esimerkiksi ruokaväärennösten lisääntyminen osoittaa, että ruokateollisuudessa pelisääntöjen valvomiselle on tarvetta.

Lue myös: