Kaksi kirjaa, yksi ongelma
Vuoden 2008 finanssiromahduksen jälkeen on julkaistu kaksi käänteentekevää yhteiskunnallista tietokirjaa, jotka ovat kohonneet nopeasti kansainvälisiksi myyntimenestyksiksi.
Thomas Pikettyn Capital vyörytti lukijalle valtavan historiallisen datan siitä, kuinka kapitalismi luontaisesti kasvattaa varallisuuseroja ja ilman vahvoja toimenpiteitä johtaa koroilla elävien vapaamatkustajien yhteiskuntaan.
Richard Wilkinsonin ja Kate Pickettin The Spirit Level puolestaan osoitti kattavan tilastoaineiston turvin, kuinka yhteiskunnan kerrostuminen aiheuttaa lukuisia vakavia yhteiskunnallisia ongelmia.
Capital ja The Spirit Level -teoksilla on lukuisia yhtäläisyyksiä. Aiheena on laveasti katsottuna eriarvoisuus. Kirjojen pääargumentteja tuetaan poikkeuksellisen laajalla tilastollisella todistusaineistolla. Teokset herättivät myös julkaisunsa yhteydessä runsaasti mediahuomiota – ja nostattivat johtopäätöstensä vuoksi markkinaintoilijoiden joukossa äänekästä paheksuntaa.
Eriarvoisuus aiheuttaa pahoinvointia
Vuonna 2009 Richard G. Wilkinson ja Kate Pickett julkaisivat The Spirit Level -teoksen, jossa tutkittiin yhteiskunnallisen kerrostumisen ongelmia. Teoksessa esitellään yksityiskohtaisesti, kuinka eriarvoisuus lisää pahoinvointia ja ongelmia yhteiskunnissa. Talouskasvu on edelleen käytetyin yhteiskunnallisen hyvinvoinnin mittari, vaikka sen yhteys hyvinvointiin on varsin heikko. Wilkinson ja Pickett yllättyivät tutkimuksissaan, kuinka hyvinvointia selittivät tuotannon arvon (BKT:n) kasvun sijaan kokonaan muut tekijät. Tutkijoiden mukaan tasavertaisuus lisää yhteiskunnallista hyvinvointia, ja laaja tutkimusdata tukee johtopäätöstä vahvasti.
Käänteisesti, kasvavalla eriarvoisuudella on vahva yhteys esimerkiksi yhteisön luottamuksen heikkenemiseen, ahdistuksen ja sairauksien lisääntymiseen sekä kerskakulutuksen kasvuun – kaikki ovat osaltaan oireita pahoinvoivasta yhteiskunnasta.
Kulta-ajasta kohti vanhan ajan koronkiskontaa
Thomas Pikettyn "Capital" julkaistiin alunperin vuonna 2013 ja vuosi myöhemmin englanninkielisen käännöksen ilmestyttyä teoksesta tuli nopeasti kansainvälinen bestseller. Capital-teoksen pääviesti on globaalin varallisuuden systemaattinen kasautuminen entistä harvemmalle joukolle. Pikettyn tilastollista työtä on pidetty laajalti uraauurtavana, sillä varallisuusdataa on ollut vaikeasti saatavilla, eikä sitä ole johdonmukaisesti pyritty keräämään ja analysoimaan pidemmällä aikavälillä.
Piketty nostaa esiin myös merkittävän poikkeuksen, toisen maailmansodan jälkeiset vuosikymmenet, joita kutsutaan usein "kapitalismin kulta-ajaksi". Kasvavien luokkaerojen ja talouskriisien sijaan nautittiin poikkeuksellisen reippaasta tuottavuuden kasvusta ja talouden kasvun hedelmät jakautuivat myös rivikansalaisille. Itse asiassa monissa maissa yhteiskunnan kerrosten välisiä eroja kavennettiin merkittävästi.
Viime vuosikymmeninä on kuitenkin palattu kohti perinteisempää kapitalistista mallia, jossa varallisuus keskittyy harvempiin käsiin ja erimuotoiset talouskriisit ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus.
U-käännöksen sijaan suoraan metsään
Harva on kuitenkaan ollut valmis vetämään teoksista loogista johtopäätöstä. Nykymuotoinen talous, miksi sitä nyt haluaakin kutsua, aiheuttaa eriarvoisuuden lisäämisen ja ympäristön turmelemisen seurauksena mittavaa yhteiskunnallista pahoinvointia. Nykytalouden innokkaat kannattajat rientävät todistelemaan kapitalismin dynaamisuuden ja energisyyden eduista. Näitä piirteitä on nykyjärjestelmästä vaikea kyseenalaistaa. Dynaamisuus muodostuu kuitenkin vakavaksi ongelmaksi, kun kehityksen suunta on väärä. Hallitun U-käännöksen sijaan kaahataan suoraan metsään.
Uusi talous
On aika suhtautua vakavasti tehokkaan, oikeudenmukaisen ja luontoa kunnioittavan talouden rakentamiseen. Lähivuosina projekti kattaa välttämättä sisälleen lukuisia pienimuotoisempia uudistuksia, jotka helpottavat elämää nykytalouden oloissa.
Pidemmän päälle on rakennettava kestäviä kokeiluja uudesta taloudesta, jotka eivät perustu luonnon köyhdyttämiseen ja ihmisten asettamiseen toisiaan vastaan. Yksittäisistä menestystarinoista päästään eteenpäin niitä yhteenverkottamalla ja samalla luomalla kestäviä talousinstituutioita toimivien käytäntöjen suuntaisesti.
Lue myös:
- Miksi taloudellinen epätasa-arvo on ongelma
- Rikkaiden rikastuminen ja tulonjaon merkitys
- The Atlantic: Lapsiköyhyys vahingoittaa aivoja