Heikki Hiilamo vastasi Facebook-seinällään vastineeseemme.

Valtaosa Hiilamon huomioista osoittaa heikkoa tutustumista tekstiimme (ja sen sisältämiin linkkeihin). Tekstimme tyyli on selvästi närkästyttänyt Hiilamoa, mutta formaatin luulisi olevan tuttu. NYT:n vieraskynässä haetaan terävyyttä, kyseessä ei ole tieteellinen journaaliartikkeli.

On kiinnostavaa, että Hiilamo on kahteen otteeseen kirjoittanut kritiikkiä tekstistämme, eikä ole maininnut sanallakaan pääargumenttiamme: hallitus on syyllinen siihen, että tutkimuksen fokus on liian kapea, budjetti on liian pieni ja että kokeilu jätetään kesken (kokeilun oli tarkoitus olla ensimmäinen osa useamman kokeilun sarjassa).

Alla vastauksia Hiilamon esittämiin kritiikkeihin.

----

Hiilamo: Väitettiin että Utrechtissä olisi käynnissä kokeilu. Ei ole ainakaan vielä.

On suunnitteilla ja suunnitelmien perusteella se on paikallinen ja pienellä otannalla, joka oli virkkeemme pääajatus. Tekstissämme on linkin takana tiedot Utrechtin suunnitelmista, jos näkee vaivan klikata.

Väitettiin että Suomen koe huonosti suunniteltu. Ei ole.

On, hallituksen toimesta. Kritiikkimme kohdistui hallitukseen, joka asetti tutkimukselle liian tiukat raamit (tiukka budjetti, fokuksena vain työllistämisvaikutukset).

Väitettiin että Suomen koe on pelkkä julkisuustemppu. Ei ole.

Väitteemme on terävä, mutta perusteltu, koska hallitus on samanaikaisesti lisännyt kontrollia ja valvontaa nykyisissä työttömyystuissa, eikä aio jatkaa perustulokokeilua Kelan työryhmän alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti.

Väitettiin, että koeryhmään kuuluu vain niitä jotka työttöminä yli vuoden tai joilla alle 6 kuukautta työkokemusta. Koeryhmä arvottu niistä, joille Kela on maksanut työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa marraskuussa 2016 ja jotka eivät ole saaneet etuutta lomautuksen vuoksi.

Kävimme tästä kuvauksesta useamman kierroksen debattia NYT:n editorin kanssa. Koska kansainvälinen yleisö ei ymmärrä Suomen tukijärjestelmää ja pidempi kuvaus olisi ollut kankeaa, halusivat muotoilla sen noin. Hyväksyimme muutokset.

Väitettiin, että koeryhmä liian pieni tieteelliseen tarkoitukseen. Voimalaskelmat osoittavat, että ryhmän koko on riittävä.

Väitteemme on, että koeryhmä on liian pieni ja tutkimuksen rajaus liian kapea, jotta saataisiin laaja-alaista tieteellistä empiriaa perustulosta. Huom. vieraskynä on suunnattu kansainvälistä perustulouutisointia seuranneelle yleisölle, ei sosiaalipolitiikan asiantuntijoille. Kela suositteli itse alunperin useampia koeryhmiä ja erilaisilla perustulomalleilla. Pääargumenttinamme on, että hallitus rajasi tutkimuksen liian tiukasti. Hiilamo on siinä oikeassa, että kyllä tästä tutkimuksesta jotain tietoa saadaan. Valitettavan vähän.

Annettiin ymmärtää, että vasemmiston alkuperäinen idea perustulosta on ainoa oikea perustulo. Ei ole.

“Ainoa oikea” on erikoisesti ilmaistu. Toimme esille, että kannatamme tietynlaista perustuloa. Poliittisessa keskustelussa on järkevää tuoda poliittiset näkemykset esiin.

Annettiin ymmärtää OECD:n raporttiin viitaten, että perustulo lisäisi Suomessa köyhyyttä. Kokeiltava perustulo ei lisää köyhyyttä vaan vähentää sitä.

Tekstissämme kirjoitetaan, että köyhyys voisi jopa lisääntyä, jos kokeilun kaltaisella perustulolla korvattaisiin laajemmin nykyiset turvaverkot. Tämä oli myös OECD:n raportin asetelmana.

Annettiin ymmärtää, että kokeiltava perustulo pakottaisi ihmisiä matalapalkkatöihin. Ei pakota.

Keskustan vaaliohjelmassa todettiin, että perustulokokeilu kiinnostaa, koska sen avulla voidaan “kannustaa” töihin. Painotus on ollut selvä myös kokeilussa – hallitus teki selväksi, että nyt tutkitaan sitä, saadaanko työttömiä perustulolla (matalan tuottavuuden) töihin, jos kannustinloukkuja puretaan.

Antti Jauhiainen & Joona-Hermanni Mäkinen