Vuoden lopussa
Vuonna 2018 jatkoimme Parecon Finlandissa työtä tinkimättömän vapaushenkisen ajattelun ja demokraattisen, ekologisesti kestävän talouden edistämiseksi Suomessa. Järjestömme kasvoi kahdeksan vuoden ikään.
Kulunut vuosi on ollut Parecon Finlandin parhaita. Siitä käy kiittäminen kaikkia työssämme auttaneita. Toimintamme perustuu täysin vapaaehtoistyöhön, joten apu on kirjaimellisesti kultaa kalliimpaa. Kiitämme myös rohkaisevista sähköposti- ja twitter-viesteistä, joita olemme saaneet runsaasti ympäri Suomea.
Kiitos tilaisuuksien järjestäjille ja niihin osallistuneille. Kiitos julkaisujen käännöstyössä auttaneille sekä kaikille niille, jotka ovat suositelleet tekstejämme ja tilaisuuksiamme tutuilleen. Kiitos myös Suomen Attacille ja Helsingin yliopiston Attacille, jotka yhdessä myönsivät kunniamaininnan ja vuoden 2018 Selitä taloustermi maallikolle -palkinnon Parecon Finlandille “ansiokkaasta työstä talouspoliittisen ymmärryksen lisäämiseksi”.
Vuoden aikana onnistuimme saamaan järjestömme teemoille hyvin näkyvyyttä sekä Suomessa että kansainvälisesti. Uskomme tuoneemme esiin ainutlaatuisia ja kipeästi tarvittavia huomioita yhteiskunnan ongelmista ja ratkaisuista.
Alla vuoden kohokohtia toiminnastamme.
Vieraskynä New York Timesiin: Suomi voisi toimia tiennäyttäjänä
Maailman vaikutusvaltaisimpana sanomalehtenä pidetty New York Times pyysi Parecon Finlandin puheenjohtajia Antti Jauhiaista ja Joona-Hermanni Mäkistä kirjoittamaan toisen vieraskynänsä lehteen. Aiheena oli Suomen perustulokokeilun päättyminen. Antti ja Joona kävivät läpi tekstissään “Universal Basic Income Didn’t Fail in Finland – Finland Failed It” kokeilun ongelmia kansainväliselle yleisölle. Samalla he painottivat, että Suomessa vahvat tulonsiirrot ovat osoittautuneet kiistattomaksi menestykseksi köyhyyden torjumisessa, josta Yhdysvalloissa tulisi ottaa oppia.
“Finland has an established history of very forward-looking social policy. Honoring that tradition, and the public’s support for it, means properly setting up large-scale research and trials.
Instead of ending its experiment with U.B.I., the government should reframe it and expand it. The program should be extended to a wider and more varied group, including employed people. And it should test different levels of income.
The Finnish government’s project — too limited, halfhearted, ideologically skewed — can only yield inconclusive data. To do U.B.I. right, we need to think big and try harder.”
Suomen perustulokokeilu on herättänyt huomattavaa kansainvälistä huomiota. New York Timesin lisäksi Joona kommentoi kokeilua Business Insiderille antamassaan haastattelussa, ja Antti kävi yhdysvaltalaisen CNBC:n haastateltavana.
Loppuvuodesta Antti ja Joona vierailivat suositussa yhdysvaltalaisessa The Bruenigs –podcastissa keskustelemassa Washington Post -lehden toimittaja Elizabeth Bruenigin ja sosiaalipolitiikan asiantuntija Matt Bruenigin kanssa. Jakson aiheena olivat Suomen perustulokokeilu, lapsiperheiden tilanne Suomessa ja Yhdysvalloissa sekä demokraattisen talouden tulevaisuus.
Vuonna 2019 yhdysvaltalainen HBO julkaisee Vice News -mediatalon tuottaman dokumenttisarjan työn tulevaisuudesta, jonka perustuloa käsittelevässä jaksossa Antti keskustelee perustulosta konservatiivitoimittaja Michael Moynihanin kanssa.
Yle-kolumnit
Parecon Finlandin varapuheenjohtaja Joona-Hermanni Mäkinen aloitti Ylen kolumnistina viime vuoden lopussa. Kuluneen vuoden aikana julkaistiin seitsemän kolumnia, jotka keräsivät kymmeniä tuhansia jakoja ja synnyttivät runsaasti keskusteluja ja myös lukuisia tervetulleita yhteydenottoja Parecon Finlandiin. Kolumnit voi lukea Ylen sivuilla ja kuunnella Yle Areena -palvelussa Joonan lukemana.
Satatuhatta lasta altistuu vuosittain vaaralliselle myrkylle – köyhyydelle
Neurotieteiden asiantuntijat ovat verranneet köyhyyttä myrkkyyn. Köyhyys ja perheen heikko asema näkyvät kroonisena stressinä. Sen vaikutukset pienten lasten aivoihin ovat yhtä rajuja kuin elohopean ja arseenin kaltaisilla raskasmetalleilla.
Mitä jos leikattaisiin johtajien tuloista valtaosa
Johtajat tienaavat siis todellisuudessa kuusitoista kertaa sen, mitä suomalaiset pitivät reiluna ja yli kymmenen kertaa enemmän kuin suomalaiset kuvittelevat.
Vaikka lukuja kääntelisi miten, suomalaiset pudottaisivat johtajien palkasta valtaosan pois. Palkkakatolle tai huipputulojen veronkiristykselle on tilausta. Varsinkin, kun johtajien palkat ovat nousseet muita nopeammin.
Facebook julisti vuonna 2011 “tuovansa meidät kaikki lähemmäs toisiamme”. Kuluneiden vuosien aikana on kuitenkin käynyt selväksi, että Facebook tuo mukanaan muutakin kuin auvoista, digitaalista yhdessäoloa. Palvelu on addiktoiva, haitallinen mielenterveydelle, vie kansalaisilta yksityisyyden ja uhkaa demokratian toimivuutta.
Markkinataloudella on myös pimeä puoli
Suomessa ollaan unohtamassa koko hyvinvointivaltiomme historia. Menestyksemme olisi ollut mahdotonta vailla ymmärrystä markkinoiden pimeästä puolesta. Ennen kuin markkinaintoilu saa enemmän vahinkoa aikaan, kerrataan hieman taloustieteellisiä tosiasioita.
Tutkimuksissa on toistuvasti osoitettu, että suurempi päätösvalta omista työasioista lisää hyvinvointia ja työntekijöiden tuottavuutta. Vahvat hierarkiat ovat omiaan aiheuttamaan kyräilyä ja johtajien mielistelyä. Tulehtuneessa ilmapiirissä parhaat ideat harvoin nousevat esiin. Paremmat vaikutusmahdollisuudet piristävät työmotivaatiota, kun ei tarvitse alituisesti turhautua käskytykseen ylhäältä.
Maailmanlopun kello näyttää kaksi minuuttia vaille keskiyön
Suomen on oltava globaali edelläkävijä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Asiantuntijoiden tarjoama tiekartta on yksiselitteinen. Fossiilituet on poistettava välittömästi. Seuraavan vuosikymmenen aikana suurten kaupunkien on luovuttava täysin fossiilisista polttoaineista, polttomoottoriautojen myynti on lopetettava, liikennettä on sähköistettävä ja lentämistä rajoitettava. Tutkimukseen tulee ohjata massiivisia investointeja. Kaikille talouden sektoreille on asetettava vahva hiilivero.
Ay-liike on jämähtänyt paikoilleen ja siinä piilee erittäin suuri vaara
Ay-liike on jämähtänyt paikoilleen. Saavutuksia ei joko ymmärretä tai ne otetaan itsestäänselvyyksinä. Ponneton liike on helppo kohde poliittisille hyökkäyksille.
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder pohti hiljattain, että “aiemmin ay-liikkeen suuret tarinat ovat olleet lyhyemmät työviikot ja paremmat edut”. Samaan hengenvetoon hän kaipasi “uusia tarinoita”.
Fjäderin pitäisi ay-johtajana tietää, että harvalla on mitään lyhyempää työviikkoa ja parempia etuja vastaan. Palkkatyön merkityksettömyys, käskytys ja kiivas tahti vievät monelta kaiken energian. Monet hengittävät kaiken lisäksi työpaikoillaan myrkyllistä sisäilmaa. Samanaikaisesti Suomessa on yli 100 000 köyhää lasta ja kestämätön kulutus ajaa ihmiskuntaa alati pahenevaan ilmastokatastrofiin.
Tilaisuuksia
Vuoden aikana Parecon Finland järjesti avoimia luentoja yhteistyössä eri tahojen kanssa. Huhtikuussa pidettiin täydelle salille luento anarkistisista talousjärjestelmistä. Syyskuussa Antti ja Joona puhuivat valtakunnallisessa kohtuusseminaarissa kunnianhimoisen aktivismin ja hyvinvointivaltion roolista ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Lokakuun lopussa Antti kutsuttiin puhumaan Alankomaihin, Groningenin yliopistoon. Siellä järjestettiin paneelikeskustelu, jossa Antti puhui yhdessä kauppatieteiden professori Josep M. Collin ja yhteiskuntatieteiden professori Francine Mestrumin kanssa sosiaaliturvan ja hyvinvointivaltion tulevaisuudesta. Loppuunmyydylle salille pitämässään alustuksessa Antti käsitteli hyvinvointivaltioiden keskeisimpiä tunnuspiirteitä, Suomen perustulokokeilua ja markkinatalouden ongelmien tunnustamista.
Taloustieteilijöiden debatti -julkaisu
Parecon Finlandin julkaisusarjan neljäs julkaisu on väittely kahden palkitun taloustieteilijän välillä. Professorit Robin Hahnel ja Hannu Vartiainen pesivät debatissa Hahnelin Helsingin yliopistolla vuonna 2012 pidetyn vierailijaluennon jälkipyykkiä. Luento herätti usealta suomalaisekonomistilta aggressiivisen reaktion. Nyt vuosia myöhemmin uudestaan herännyt kritiikki käsiteltiin lopulta muodollisen debatin kautta, jonka Parecon Finland organisoi. Väittely taustoineen on luettavissa nyt Parecon Finlandin sivuilla.
Hyvinvointivaltion vastaisku -kirjan palaute
Kesällä 2018 alkoi Hyvinvointivaltion vastaisku –podcast. Ensimmäisessä jaksossa esiteltiin ohjelman nimikkokirjan Hyvinvointivaltion vastaiskun pääteemoja ja jaksoja julkaistaan lisää vuoden 2019 aikana. Podcastin jaksoja voi kuunnella suoraan Parecon Finlandin sivuilla tai iTunesin podcast-palvelun kautta.
Erikseen on ilo mainita, että hieman yli vuosi sitten julkaistun Hyvinvointivaltion vastaisku -kirjan saama vastaanotto on ollut erittäin positiivista. Arvostetun Yhteiskuntapolitiikka -lehden numerossa 2/2018 julkaistussa arviossaan tutkija Lina von Aerschott kirjoitti seuraavaa:
“Hyvinvointivaltion vastaisku pureutuu erittäin tärkeisiin kysymyksiin ja nostaa esiin asioita, jotka ansaitsevat paljon nykyistä suurempaa huomiota niin päätöksenteossa, yhteiskunnallisessa keskustelussa kuin kansalaisten arjessa.”
“Hyvinvointivaltion vastaisku kutsuu lukijan pohtimaan nimenomaan ratkaisumalleja ja kehitysehdotuksia, joilla hyvinvointi ja vapaa yhteiskunta voidaan tulevaisuudessa turvata.”
“...kirja kokoaakin yhteen tärkeitä keskusteluja kiinnostavaksi kokonaisuudeksi. Kirjalla on paikkansa suurelle yleisölle suunnattuna perusteoksena, joka yhtäältä osoittaa, miten pohjoismainen hyvinvointivaltio on onnistunut köyhyyden vähentämisessä, ja toisaalta kokoaa erittäin tärkeää keskustelua siitä, mihin suuntaan hyvinvointivaltiotamme pitäisi kehittää.”
Lopuksi
Ensi vuonna tarvitaan entistä enemmän ponnisteluja ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin puolesta. Eurokriisin katastrofista ei ole otettu opiksi, ja euroalueen talouksia kurittavan leikkauspolitiikan loppua ei ole näkyvissä. Tätäkin vakavampi ongelma on kansainvälinen kyvyttömyys politiikassa ja taloudessa torjua ilmastonmuutosta.
Vuosikymmenten ajan planeetan johtavat asiantuntijat, ilmastonmuutoksesta eniten kärsivät vähävaraiset yhteisöt sekä muut ongelmasta huolestuneiden verkostot ovat tehneet asian äärimmäisen selväksi. Markkinatuotannon ja -kulutuksen katastrofaalisia haittoja on hillittävä tehokkaasti lähivuosina. Euroopan talouskriisi, ihmisten pahoinvointi ja vapauksien puute sekä ilmastonmuutoksen syveneminen ovat ongelmavyyhtejä, joiden purkaminen vaatii pitkään ylläpidettyjen, virheellisten uskomusten kumoamista.
Ongelmat eivät missään nimessä rajoitu vain talouteen. On kuitenkin tärkeää tunnustaa suoraselkäisesti markkinoiden valtavat puutteet. Muuten on mahdotonta luoda kestävää, ympäristön monimuotoisuutta ja ihmisten vapaata yhteistyötä kunnioittavaa, globaalia taloutta. Parecon Finland jatkaa työtä vapaan, turvallisen ja kestävän yhteiskunnan eteen myös ensi vuonna.
Vuonna 2018 Parecon Finland tuki Suomen luonnonsuojeluliiton ja Luonnonperintösäätiön toimintaa.