“Rikkain 10 prosenttia suomalaisista omistaa kasvavissa määrin suurimman osan kaikesta kotitalouksien nettovarallisuudesta.

Tilastokeskuksen [...] kotitalouksien nettovarallisuutta käsittelevästä tilastosta selviää, että rikkaimman väestön osuus nettovarallisuuden kokonaismäärästä on kasvanut ainakin vuodesta 1994. Silloin varakkain kymmenesosa omisti 39,2 prosenttia kaikesta nettovarallisuudesta. 2016 osuus oli kasvanut 46,8 prosenttiin. Kokonaisosuus varallisuudesta on siis kasvanut selkeästi kaikista rikkaimmilla.

Samalla muiden, kuin rikkaimman kymmenesosan, osuus kaikesta nettovarallisuudesta on vastaavasti vähentynyt.”

Varakkuus keskittyy Suomessa maan rikkaimmille entistä enemmän, uutisoi Talouselämä.

Myös globaalisti varallisuus keskittyy entistä enemmän. Varallisuuden ja tulojen epätasa-arvo on vakava globaali ja yhteiskunnallinen ongelma. Taloudellinen epätasa-arvo johtaa mahdollisuuksien epätasa-arvoon, heikentää talouden tehokkuutta ja vähentää ahkeruudesta palkitsemista. Epätasa-arvo rapauttaa myös demokratiaa.

Poliittiset päätökset ovat olleet edesauttamassa taloudellisen epätasa-arvon kasvua viime vuosikymmeninä. Varallisuuden epätasaisen keskittymisen taustalla on kuitenkin politiikan lisäksi myös markkinatalouden rakenteet. Niin kauan kun markkinatalouden lainalaisuudet määrittävät talouselämää, niin kauan varallisuus keskittyy rikkaille, poliittisesti vaikutusvaltaisille henkilöille tai henkilöille, joilla on harvinaisia ja paljon kysyttyjä taitoja.

Voidaan siis sanoa, että taloudellinen epätasa-arvo on aito ongelma. Tästä syystä on tärkeää ylläpitää ja edistää hyvinvointivaltion rakenteita. Markkinataloutta korjaavien poliittisten ratkaisuiden rinnalla on tarkasteltava, minkälaiset talouden instituutiot olisivat lähtökohtaisesti oikeudenmukaisempia ja kestävämpiä kuin markkinatalouden puutteelliset ratkaisut.

Lue myös: