YLE:n tiedesivujen artikkeli ”Miksi fiksut ja reilut ihmiset eivät ole superrikkaita?” kokoaa viimeaikaista psykologista ja käyttäytymistieteellistä tutkimusta nykytaloudessa huippurikkaiden ajatusmaailmasta. Kuva on karu. Harvat piirteet ovat yleisten moraalisääntöjen tai hyveiden mukaisia, vaan pikemminkin päinvastoin: itsekkyys, ahneus, tyytymättömyys ja piittaamattomuus toisten hyvinvoinnista leimaavat tutkimusten rikkaita.

“Ne koehenkilöt, joilla oli korkein sosioekonominen status olivat vähemmän empaattisia syöpää sairastavia lapsia kohtaan. Tämä näkyi myös heidän sydämen sykkeessään. Toisin kuin empatiaa tuntevilla vähävaraisemmilla koehenkilöillä, rikkaiden sydämen syke ei laskenut lasten kohtaloita katsoessa.”

Monia tutkimusten huomioita on aiemminkin käsitelty Parecon Finlandin blogissa. Huomionarvoista kuitenkin on, että tämäntyyppisten piirteiden menestymiseen vaikuttaa suuresti se, mistä taloudessa palkitaan, ja mistä rangaistaan.

Jos talousjärjestelmä säännönmukaisesti palkitsee toisten kaltoinkohtelusta, tällaista käytöstä nähdään enemmän. Jos talousjärjestelmä palkitsee rikkaimpien myötäilystä ja vähäosaisten unohtamisesta, tämä käytös yleistyy. Ja jos talousjärjestelmä palkitsee luonnonympäristön käyttämisestä ilmaisena kaatopaikkana ja ympäristön turmelusta, ovat ympäristökatastrofit todennäköisiä.

Rikkaiden psykologisten piirteiden tutkiminen antaakin arvokasta tietoa siitä, minkä tyyppinen ajattelu ja käytös on nykytaloudessa kannattavaa.

Lue myös: