Pikettyn pääteesi on se, että maailma on menossa kovaa vauhtia kohti 1800-luvun tulonjakoa, kohti koroillaeläjien ja perijöiden yhteiskuntaa.
Tutkimuksissaan Piketty selvitti pääoman tuottojen ja talouskasvun yhteyttä.
Viimeksi kulunut sadan vuoden aikajakso, eli vuodet 1913–2012, osoittautui poikkeukselliseksi ajaksi koko ihmiskunnan historiassa. Vain silloin talouskasvu oli pääoman tuottoja nopeampaa.
Nyt ollaan Pikettyn mielestä siirtymässä tilanteeseen, jossa pääomalle saatava tuotto kasvaa taloutta nopeammin.

Ranskalainen taloustieteilijä Thomas Piketty on keskittynyt työssään erityisesti tulo- ja varallisuuserojen tutkimukseen. Pikettyn uusin teos julkaistiin nyt englanniksi nimellä Capital In The 21st Century, ja julkaisu on herättänyt paljon kansainvälistä huomiota. Lukuisat arvovaltaiset taloustieteilijät eri koulukunnista ovat pitäneet Pikettyn uutta kirjaa merkkiteoksena, ja arviot teoksesta ovat kauttaaltaan olleet erittäin positiivisia.

Pikettyn analyysi kapitalismin kehityksestä tulevaisuudessa ei ole ruusuinen. Toisin kuin vapaamarkkina-ajattelun tunnettu keulahahmo Milton Friedman, Piketty ei näe syitä uskoa, että nykyiset talousrakenteet jakaisivat taloudessa tehdyn työn hedelmät kaikkien kesken. Piketty esittää laajan aineistonsa tukemana, että kapitalismi on siirtymässä uudelleen vaiheeseen, jossa menestyvät tavallisten työntekijöiden ja pienyrittäjien sijaan pikemminkin koroillaeläjät ja perijät. Toisin sanoen pelkällä ahkeruudella ja työnteolla ei nousta enää köyhyydestä keskiluokkaan, mikä oli mahdollista viime vuosikymmeninä.

Piketty näkee ensimmäisestä maailmansodasta 1970-luvulle ulottuvan ajanjakson pitkälti poikkeuksellisena historiallisena kautena, jonka toistuminen itsestään on epätodennäköistä. Tämä aikakausi on ainoa, jolloin pääoman tuotto on ollut kansantalouden kasvua alhaisempi. Toisin sanoen kansantalouksien kasvuvauhti on ollut harvinaisen suurta ja pääoman tuotto ollut suhteellisen pientä. Poikkeuksellisen ajanjakson taustalla on Pikettyn mukaan monia syitä: suuromistajien lukuisat takaiskut, markkinaromahdusten seurauksena kehitetyt hyvinvointirakenteet, pääoman tuhoutuminen maailmansodissa, verojen merkittävät korotukset sotien rahoittamiseksi (erityisesti ylemmissä tuloluokissa) sekä korkea inflaatio, joka puolestaan heikensi luotottajien yhteiskunnallista asemaa.

Pikettyn ehdottamia ratkaisuja on nostettu esiin vähemmän. Hän painottaa tulonsiirtojen merkitystä kapitalismin rakenteellisten puutteiden korjaajina. Piketty ehdottaa lähitulevaisuuden uudistuksiksi voimakasta progressiota pääomaveroihin, perintöveroa ja progressiivista tuloveroa. Huomiot ovat Suomessakin ajankohtaisia, sillä aiemmin korostuneen progressiivista kokonaisverotusta on Suomessakin siirretty asteittain kohti tasaverotusta.

Lue myös: