Tutkimus: Talousahdinko rapauttaa demokratiaa
YLE uutisoi 19. heinäkuuta politiikan tutkija Anne Luomalan tutkimuksesta, jonka mukaan kuntien talousahdingon seurauksena poliittinen valta on siirtynyt vaaleilla valituilta edustajilta talousasiantuntijoille, kunnan virkamiehille. Luomalan mukaan hallinnossa käytetty talouskieli sulkee puolestaan kuntalaiset tehokkaasti ulos päätöksenteosta.
YLE 19.7.2010
Talousahdinko rapauttaa kuntademokratiaa
Demokraattinen päätöksenteko murenee kunnissa talousongelmien paineessa. Politiikan tutkijan mukaan valtuutetut ovat luovuttaneet poliittista valtaansa hallintovirkamiehille. Kuntalaiset taas jäävät syrjään muun muassa kehnon hallintokielen vuoksi.
Kunnissa päätetään kansalaisten kannalta tärkeimmistä asioista: päivähoidosta, vanhustenhoidosta, kirjastoista, viemäreistä ja niin edelleen. Tästä huolimatta kuntalaiset ja yhä useammin myös kunnanvaltuutetut katselevat syrjästä, kun virkamiehet käyttävät merkittävää valtaa.
Jo käytettyä hallintokieltä on vaikea ymmärtää. Politiikan tutkija Anne Luomala Jyväskylän yliopistosta kertoo kielen, niin sanotun talouspuheen, ja suurten asioiden päätösten väistelyn olevan syy siihen, että politiikka puuttuu.
- Tehostetaan ja halutaan lisää tuottavuutta. On innovaatioita ja strategioita. Ei mietitä, mistä oikeastaan puhutaan, kun näitä sanastoja käytetään, Luomala arvostelee.
Talouden koukerot lisäävät valmisteluvaltaa
Kun kunnan talous on huonossa kunnossa ja asiat ovat suuria ja monimutkaisia, luiskahtaa valta helposti vaaleilla valituilta virkamiehille.
Pienen kunnan hallintojohtaja sanoikin YLE Uutisille, etteivät valtuutetut kunnolla ymmärrä päätettäviä asioita. Miljoonien maakaupat saatetaan sivuuttaa hyssytellen ja puhua sen sijaan vaikkapa koulujen ruokalistan kasviksista.
Asukkaiden kannalta tärkeimmästä asiasta, kunnan talousarviosta, ei juuri keskustella.
- Budjettiprosessissa valtuuston talousarviokokous on periaatteessa ainoa julkinen ja kaikille avoin kokous, jota voi tulla seuraamaan. Kun tähän kokoukseen päästään, niin asiat on aika pitkälle jo valmisteltu etukäteen. Siinä kohtaa on kovin hankala enää vaikuttaa, toteaa Luomala.
Valtion ja kuntien työnjaossa tarkistamisen paikka?
Kun kunnista puhutaan eduskunnassa, kinastellaan usein vain valtionosuuksista. Tutkijan mielestä kuntien ja valtion tehtävät olisi katsottava uusiksi.
- Tämä nykytilanne asettaa kieltämättä kansalaisia hieman eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, missä kunnassa he asuvat, sanoo Luomala.
Uusi kuntaministeri, keskustalainen Tapani Tölli ei kuitenkaan sellaisenaan niele väitteitä kuntien demokratiavajeesta. Kuntien ja valtion tehtävänjakoon hän lisää myös ihmisen oman vastuun.
- Kun taloudelliset resurssit ovat rajalliset, niin silloin myöskin on otettava huomioon meidän vastuu omasta elämästämme. Se ei ole lainsäädäntökysymys, vaan asennoitumiskysymys, Tölli sanoo.
YLE 19.7.2010
Talousahdinko rapauttaa kuntademokratiaa
Demokraattinen päätöksenteko murenee kunnissa talousongelmien paineessa. Politiikan tutkijan mukaan valtuutetut ovat luovuttaneet poliittista valtaansa hallintovirkamiehille. Kuntalaiset taas jäävät syrjään muun muassa kehnon hallintokielen vuoksi.
Kunnissa päätetään kansalaisten kannalta tärkeimmistä asioista: päivähoidosta, vanhustenhoidosta, kirjastoista, viemäreistä ja niin edelleen. Tästä huolimatta kuntalaiset ja yhä useammin myös kunnanvaltuutetut katselevat syrjästä, kun virkamiehet käyttävät merkittävää valtaa.
Jo käytettyä hallintokieltä on vaikea ymmärtää. Politiikan tutkija Anne Luomala Jyväskylän yliopistosta kertoo kielen, niin sanotun talouspuheen, ja suurten asioiden päätösten väistelyn olevan syy siihen, että politiikka puuttuu.
- Tehostetaan ja halutaan lisää tuottavuutta. On innovaatioita ja strategioita. Ei mietitä, mistä oikeastaan puhutaan, kun näitä sanastoja käytetään, Luomala arvostelee.
Talouden koukerot lisäävät valmisteluvaltaa
Kun kunnan talous on huonossa kunnossa ja asiat ovat suuria ja monimutkaisia, luiskahtaa valta helposti vaaleilla valituilta virkamiehille.
Pienen kunnan hallintojohtaja sanoikin YLE Uutisille, etteivät valtuutetut kunnolla ymmärrä päätettäviä asioita. Miljoonien maakaupat saatetaan sivuuttaa hyssytellen ja puhua sen sijaan vaikkapa koulujen ruokalistan kasviksista.
Asukkaiden kannalta tärkeimmästä asiasta, kunnan talousarviosta, ei juuri keskustella.
- Budjettiprosessissa valtuuston talousarviokokous on periaatteessa ainoa julkinen ja kaikille avoin kokous, jota voi tulla seuraamaan. Kun tähän kokoukseen päästään, niin asiat on aika pitkälle jo valmisteltu etukäteen. Siinä kohtaa on kovin hankala enää vaikuttaa, toteaa Luomala.
Valtion ja kuntien työnjaossa tarkistamisen paikka?
Kun kunnista puhutaan eduskunnassa, kinastellaan usein vain valtionosuuksista. Tutkijan mielestä kuntien ja valtion tehtävät olisi katsottava uusiksi.
- Tämä nykytilanne asettaa kieltämättä kansalaisia hieman eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, missä kunnassa he asuvat, sanoo Luomala.
Uusi kuntaministeri, keskustalainen Tapani Tölli ei kuitenkaan sellaisenaan niele väitteitä kuntien demokratiavajeesta. Kuntien ja valtion tehtävänjakoon hän lisää myös ihmisen oman vastuun.
- Kun taloudelliset resurssit ovat rajalliset, niin silloin myöskin on otettava huomioon meidän vastuu omasta elämästämme. Se ei ole lainsäädäntökysymys, vaan asennoitumiskysymys, Tölli sanoo.