HS: Suomalaisten verotus hiipii kohti tasaveroa
Helsingin Sanomat:
Aiheeseen liittyvää: Omistussuhteet ja palkitseminen osallisuustalouden esimerkissä.
HS 28.11.2010
Suomalaisten verotus hiipii kohti tasaveroa
Progressiivisen verotuksen merkitys on heikentynyt. Suomalaiset maksavat siis aiempaa enemmän verojaan tasaveroina.
Ihmisten suoraan maksamista (välittömistä) veroista keskimäärin enää runsas viidennes on progressiivista valtion palkkaveroa, kun kymmenen vuotta sitten osuus oli vielä kolmannes.
Kun huomioon otetaan myös välillinen verotus, progression osuus vähenee entisestään. Päivittäisestä ruuasta, bussimatkoista, sähköstä, vedestä, bensasta ja ostoksista maksettavat arvonlisä-, polttoaine- ja sähköverot ovat kaikki tasaveroja, jotka eivät huomioi ihmisen tulotasoa.
Jos asiaa katsotaan julkisen talouden näkökulmasta, veroista ja maksuista enää alle kymmenesosa kerätään progressiivisena verona.
"Valtion tuloveroa jo pitkän aikaa koko ajan kevennetty. Se on pääsyy kehitykseen", sanoo vero-oikeuden professori Heikki Niskakangas Helsingin kauppakorkeakoulusta. Samalla välillisiä tasaveroja on korotettu.
Lisäksi tasaverona perittävän pääomatuloveron osuus on kasvanut, muistuttaa tutkija Marja Riihelä Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.
Pääomatuloa saa omaisuudesta esimerkiksi korkoina, osinkoina tai vuokratuloina.
"Köyhät osallistuvat yhteisiin menoihin yhä suuremmalla osuudella tuloistaan ja lähestyvät rikkaiden veroastetta", suomentaa kehityksen kansantaloustieteen professori Markus Jäntti Tukholman yliopistosta.
"Ilmeisesti nyt on hyväksytty se, että tulontasauksesta luovutaan. Tai tehdään sitä vain tulonsiirtojen kautta. Ymmärtävätkö äänestäjät tämän", Jäntti kysyy.
Jäntti muistuttaa kansalaisten pääsääntöisesti olevan huolissaan eriarvoisuudesta.
Progressio tarkoittaa, että verot on suhteutettu ihmisen veronmaksukykyyn: mitä pienemmät ovat ihmisen tulot, sitä pienempi on myös veroprosentti.
Puhtaasti progressiivinen on valtion tulovero, jota peritään palkasta, eläkkeistä ja sosiaalietuuksista.
"Köyhät osallistuvat yhteisiin menoihin yhä suuremmalla osuudella tuloistaan ja lähestyvät rikkaiden veroastetta", suomentaa kehityksen kansantaloustieteen professori Markus Jäntti Tukholman yliopistosta.Kasvavat tuloerot keskittävät varallisuuden lisäksi myös vaikutusmahdollisuuksia, ja rikkovat yleisesti ihanteellisen yhteiskunnan kulmakivenä pidetyn mahdollisuuksien tasa-arvon periaatetta. Verotuksen progressio on yksi työkalu vaurauden keskittymisen tuomien haittavaikutusten (päätöksenteon ja mahdollisuuksien epätasa-arvo yhtenä) korjaamiseen.
"Ilmeisesti nyt on hyväksytty se, että tulontasauksesta luovutaan. Tai tehdään sitä vain tulonsiirtojen kautta. Ymmärtävätkö äänestäjät tämän", Jäntti kysyy.
Jäntti muistuttaa kansalaisten pääsääntöisesti olevan huolissaan eriarvoisuudesta.
Aiheeseen liittyvää: Omistussuhteet ja palkitseminen osallisuustalouden esimerkissä.
HS 28.11.2010
Suomalaisten verotus hiipii kohti tasaveroa
Progressiivisen verotuksen merkitys on heikentynyt. Suomalaiset maksavat siis aiempaa enemmän verojaan tasaveroina.
Ihmisten suoraan maksamista (välittömistä) veroista keskimäärin enää runsas viidennes on progressiivista valtion palkkaveroa, kun kymmenen vuotta sitten osuus oli vielä kolmannes.
Kun huomioon otetaan myös välillinen verotus, progression osuus vähenee entisestään. Päivittäisestä ruuasta, bussimatkoista, sähköstä, vedestä, bensasta ja ostoksista maksettavat arvonlisä-, polttoaine- ja sähköverot ovat kaikki tasaveroja, jotka eivät huomioi ihmisen tulotasoa.
Jos asiaa katsotaan julkisen talouden näkökulmasta, veroista ja maksuista enää alle kymmenesosa kerätään progressiivisena verona.
"Valtion tuloveroa jo pitkän aikaa koko ajan kevennetty. Se on pääsyy kehitykseen", sanoo vero-oikeuden professori Heikki Niskakangas Helsingin kauppakorkeakoulusta. Samalla välillisiä tasaveroja on korotettu.
Lisäksi tasaverona perittävän pääomatuloveron osuus on kasvanut, muistuttaa tutkija Marja Riihelä Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.
Pääomatuloa saa omaisuudesta esimerkiksi korkoina, osinkoina tai vuokratuloina.
"Köyhät osallistuvat yhteisiin menoihin yhä suuremmalla osuudella tuloistaan ja lähestyvät rikkaiden veroastetta", suomentaa kehityksen kansantaloustieteen professori Markus Jäntti Tukholman yliopistosta.
"Ilmeisesti nyt on hyväksytty se, että tulontasauksesta luovutaan. Tai tehdään sitä vain tulonsiirtojen kautta. Ymmärtävätkö äänestäjät tämän", Jäntti kysyy.
Jäntti muistuttaa kansalaisten pääsääntöisesti olevan huolissaan eriarvoisuudesta.
Progressio tarkoittaa, että verot on suhteutettu ihmisen veronmaksukykyyn: mitä pienemmät ovat ihmisen tulot, sitä pienempi on myös veroprosentti.
Puhtaasti progressiivinen on valtion tulovero, jota peritään palkasta, eläkkeistä ja sosiaalietuuksista.