Taloussanomat: Tämän takia et saa isompaa palkkaa
Taloussanomat pohtii uutisessaan onko palkka arvostuksen mitta. Sanomien haastatteleman yhteiskuntatieteen tohtori, professori Harri Merlinin mukaan
Taloussanomat 2.2.2011
Tämän takia et saa isompaa palkkaa
Miksi luokanopettaja tienaa vain kolme tonnia, mutta terveyskeskuslääkäri viisi tonnia? Molempien työtä arvostetaan yhtä paljon. Onko palkka arvostuksen mitta? Katso mitä arvostetuimmissa ammateissa tienaa ja mitä esimerkiksi yritysjohtajan tai myyjän pitäisi kansalaisten mielestä tienata.
Terveyskeskuslääkäri ansaitsee kunnalle tekemästä työstään 5 819 euroa kuussa ja luokanopettaja 3 217 euroa. Kumpikin on yhtä arvostettu kuten Taloussanomien viisaiden raadin arvostuslista eilen kertoi.
Kun tuotekehitystä tekevä asiantuntija tienaa päivätyössään 3 312 euroa, kokki puurtaa raskaita vuoroja vain 2 040 euron kuukausiansioilla. Myös he saavat yhtä paljon arvostusta. (Katso palkat alla olevasta taulukosta.)
– Arvostuksella ja ansioilla ei ole minkään valtakunnan tekemistä toistensa kanssa, yhteiskuntatieteen tohtori, professori Harri Melin sanoo.
Häntä ei yllätä arvostetuimpien ammattien eripalkkaisuus.
– Murros tapahtui 20 vuotta sitten lamassa. Hoiva- ja opetusala pullahti arvostuksessa ohi vanhan virkaeliitin, Melin sanoo.
Hänen mukaansa ansiotilastoissa marssitaan edelleenkin 1960-luvun tahtiin tai ammattien tilastollisen luokituksen tahtiin, joka juontuu 1950-luvun Amerikasta. Se lähtee johtajista, ylimmistä virkamiehistä, erityisasiantuntijoista ja päätyy toimihenkilöiden ja ammattiduunareiden kautta aputyövoimaan.
– Tästä hierarkiasta ja ansiotilastoista löytyy korrelaatio. Se perustuu esimiesasemaan ja koulutukseen. Melin muistuttaa, että työn vaativuus on yleisesti hyväksytty palkkausperuste, mutta siitä käydään jatkuvaa vääntöä.
Iso ongelma on hänen mukaansa se, että se perustuu jo olemassa oleviin rakenteisiin, kuten ammattikunnan mies- tai naisvaltaisuuteen tai jonkin ammattikunnan jäsenten rotuun ja ihonväriin.
– Todellisen vaativuuden mittaaminen ja sen jatkuva päivittäminen olisi erittäin työlästä ja kallista, Melin muistuttaa.
Kyllä kansa tietää vai tietääkö?
Eri asia on sitten vielä mitä kansalaiset luulevat tai haluavat.
Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsaus julkaisi Eriarvoisuus Suomessa -kyselyn vastauksia viime vuonna. Kansalaiset pääsivät arvioimaan, mitä joissakin ammateissa tienataan bruttona ja mitä kuuluisi tienata. Lisäksi Tilastokeskus selvitti todelliset ansiot.
Pieleen meni.
Esimerkiksi myymäläapulaiset tienasivat vastaajien mielestä vähemmän, mitä heidän tulisi ansaita. Kansa arveli heidän saavan 1600 euroa kuussa, mutta he olivat vastaajien mielestä 2 000 euron arvoisia. Todellinen toteutunut ansio jäi 1 900 euroon. (Katso alla oleva taulukko)
Koulutusta vailla oleville teollisuusduunareille kävi päinvastoin. he tienasivat 2 300 euroa, kun kansa arveli, että tienesti oli 2 000 euroa, mikä oli kansanmielestä myös oikeus ja kohtuus.
Samansuuruinen 300 euron heitto sattui myös terveyskeskuslääkäreille. He tienasivat tutkimusajankohtana 5 300 euroa kuussa, kun kansa arvioi ansioksi 5 000 euroa, jota se piti myös oikeudenmukaisena.
Suuryritysten johtajien palkoista vastaajilla oli todella hatarat arviot. Todellisuus ylitti kansan näkemykset 5–6-kertaisesti. Kansalaiset kuvittelivat suuryritysten johtajien tienaavan 15 000 euroa kuukaudessa, vaikka heidän mielestään 10 000 euron palkan pitäisi riittää. Todellisuudessa johtajat tienasivat keskimäärin 64 000 euroa kuukaudessa.
Myös arviot ministerien ansioiden suuruudesta menivät alakanttiin jäädessään 10 000 euroon kuussa. Heidän ansionsa kansa olisi toisaalta pudottanut todellisesta 13 000 eurosta 6 000 euroon kuussa.
– Arvostuksella ja ansioilla ei ole minkään valtakunnan tekemistä toistensa kanssa, yhteiskuntatieteen tohtori.Taloussanomat viittaa Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksen julkaisemaan Eriarvoisuus Suomessa -kyselyyn, jossa kansalaiset pääsivät arvioimaan sekä mitä eri ammateissa tienataan että mitä niissä heidän mielestään pitäisi tienata.
Hänen mukaansa ansiotilastoissa marssitaan edelleenkin 1960-luvun tahtiin tai ammattien tilastollisen luokituksen tahtiin, joka juontuu 1950-luvun Amerikasta.
[...]työn vaativuus on yleisesti hyväksytty palkkausperuste, mutta siitä käydään jatkuvaa vääntöä. Iso ongelma on hänen mukaansa se, että se perustuu jo olemassa oleviin rakenteisiin, kuten ammattikunnan mies- tai naisvaltaisuuteen tai jonkin ammattikunnan jäsenten rotuun ja ihonväriin.
– Todellisen vaativuuden mittaaminen ja sen jatkuva päivittäminen olisi erittäin työlästä ja kallista
Suuryritysten johtajien palkoista vastaajilla oli todella hatarat arviot. Todellisuus ylitti kansan näkemykset 5–6-kertaisesti. Kansalaiset kuvittelivat suuryritysten johtajien tienaavan 15 000 euroa kuukaudessa, vaikka heidän mielestään 10 000 euron palkan pitäisi riittää. Todellisuudessa johtajat tienasivat keskimäärin 64 000 euroa kuukaudessa.
Taloussanomat 2.2.2011
Tämän takia et saa isompaa palkkaa
Miksi luokanopettaja tienaa vain kolme tonnia, mutta terveyskeskuslääkäri viisi tonnia? Molempien työtä arvostetaan yhtä paljon. Onko palkka arvostuksen mitta? Katso mitä arvostetuimmissa ammateissa tienaa ja mitä esimerkiksi yritysjohtajan tai myyjän pitäisi kansalaisten mielestä tienata.
Terveyskeskuslääkäri ansaitsee kunnalle tekemästä työstään 5 819 euroa kuussa ja luokanopettaja 3 217 euroa. Kumpikin on yhtä arvostettu kuten Taloussanomien viisaiden raadin arvostuslista eilen kertoi.
Kun tuotekehitystä tekevä asiantuntija tienaa päivätyössään 3 312 euroa, kokki puurtaa raskaita vuoroja vain 2 040 euron kuukausiansioilla. Myös he saavat yhtä paljon arvostusta. (Katso palkat alla olevasta taulukosta.)
– Arvostuksella ja ansioilla ei ole minkään valtakunnan tekemistä toistensa kanssa, yhteiskuntatieteen tohtori, professori Harri Melin sanoo.
Häntä ei yllätä arvostetuimpien ammattien eripalkkaisuus.
– Murros tapahtui 20 vuotta sitten lamassa. Hoiva- ja opetusala pullahti arvostuksessa ohi vanhan virkaeliitin, Melin sanoo.
Hänen mukaansa ansiotilastoissa marssitaan edelleenkin 1960-luvun tahtiin tai ammattien tilastollisen luokituksen tahtiin, joka juontuu 1950-luvun Amerikasta. Se lähtee johtajista, ylimmistä virkamiehistä, erityisasiantuntijoista ja päätyy toimihenkilöiden ja ammattiduunareiden kautta aputyövoimaan.
– Tästä hierarkiasta ja ansiotilastoista löytyy korrelaatio. Se perustuu esimiesasemaan ja koulutukseen. Melin muistuttaa, että työn vaativuus on yleisesti hyväksytty palkkausperuste, mutta siitä käydään jatkuvaa vääntöä.
Iso ongelma on hänen mukaansa se, että se perustuu jo olemassa oleviin rakenteisiin, kuten ammattikunnan mies- tai naisvaltaisuuteen tai jonkin ammattikunnan jäsenten rotuun ja ihonväriin.
– Todellisen vaativuuden mittaaminen ja sen jatkuva päivittäminen olisi erittäin työlästä ja kallista, Melin muistuttaa.
Kyllä kansa tietää vai tietääkö?
Eri asia on sitten vielä mitä kansalaiset luulevat tai haluavat.
Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsaus julkaisi Eriarvoisuus Suomessa -kyselyn vastauksia viime vuonna. Kansalaiset pääsivät arvioimaan, mitä joissakin ammateissa tienataan bruttona ja mitä kuuluisi tienata. Lisäksi Tilastokeskus selvitti todelliset ansiot.
Pieleen meni.
Esimerkiksi myymäläapulaiset tienasivat vastaajien mielestä vähemmän, mitä heidän tulisi ansaita. Kansa arveli heidän saavan 1600 euroa kuussa, mutta he olivat vastaajien mielestä 2 000 euron arvoisia. Todellinen toteutunut ansio jäi 1 900 euroon. (Katso alla oleva taulukko)
Koulutusta vailla oleville teollisuusduunareille kävi päinvastoin. he tienasivat 2 300 euroa, kun kansa arveli, että tienesti oli 2 000 euroa, mikä oli kansanmielestä myös oikeus ja kohtuus.
Samansuuruinen 300 euron heitto sattui myös terveyskeskuslääkäreille. He tienasivat tutkimusajankohtana 5 300 euroa kuussa, kun kansa arvioi ansioksi 5 000 euroa, jota se piti myös oikeudenmukaisena.
Suuryritysten johtajien palkoista vastaajilla oli todella hatarat arviot. Todellisuus ylitti kansan näkemykset 5–6-kertaisesti. Kansalaiset kuvittelivat suuryritysten johtajien tienaavan 15 000 euroa kuukaudessa, vaikka heidän mielestään 10 000 euron palkan pitäisi riittää. Todellisuudessa johtajat tienasivat keskimäärin 64 000 euroa kuukaudessa.
Myös arviot ministerien ansioiden suuruudesta menivät alakanttiin jäädessään 10 000 euroon kuussa. Heidän ansionsa kansa olisi toisaalta pudottanut todellisesta 13 000 eurosta 6 000 euroon kuussa.