Taloussanomat: Työtätekevät köyhät tulivat Suomeen
Taloussanomat uutisoi, kuinka matalapalkkaisten alojen työntekijöiden kuukausiansiot saattavat jäädä jopa alle köyhyysrajan.
Taloussanomat 23.02.2011
900 e/kk – elääkö tällä palkalla?
Työtätekevät köyhät tulivat Suomeen. Moni töissä käyvä joutuu selviämään jo alle tonnin bruttopalkalla. Syy pieniin palkkoihin johtuu usein yritysten halusta pitää joustavaa työvoimareserviä. Katso missä töissä putoaa helposti köyhyysrajalle ja jopa sen alle.
Matalapalkka-alan osa-aikainen työntekijä saa usein niin pientä palkkaa, että sillä tulee hädin tuskin toimeen. Vika on myös liian pienissä tuntimäärissä, lisää työtunteja ei saa vaikka kuinka haluaisi.
– Monet työnantajat solmivat tulee töihin tarvittaessa -sopimuksia tai laittavat sopimukseen 1-37,5 tunnin joustovaran. Monelle tulee tästä sellainen tunne, että työnantaja voi myös kiristää työtunneilla, Kaakkois-Suomen Palvelualojen ammattiliiton aluepäällikkö Kimmo Nikula sanoo.
Taloussanomien laskelman mukaan esimerkiksi 30 viikkotuntia paiskiva alimman ei-harjoittelijapalkkaluokan siivooja saa 994,80 euroa kuukaudessa. Kyseessä on peruspalkka, jonka päälle hän saa vielä lisät sekä lomapalkat ja -rahan. (Katso tarkemmat tiedot palkoista taulukosta jutun lopussa)
– Kyllä me itsekin mietimme, että kuinka he selviävät arjestaan. Jos miettii esimerkiksi yksinhuoltajia, niin kyllä se leipä on todella tiukassa, Nikula sanoo.
Siivoojien palkat nousevat 16,5 prosenttia vuoteen 2015 mennessä.
– Korotus on askel oikeaan päin. Sillä saadaan siivoojien palkat samalle tasolle muiden kiinteistönhoitoalan palkkojen kanssa, Nikula sanoo.
Hän muistuttaa, että siivoojien vuorolisilläkään ei ole merkittävää vaikutusta kokonaisansioon. Siivoojien iltalisä kello 18–23 välisenä aikana tehtävästä työstä on 0,66 euroa tunnilta, kun 23–06 välisenä aikana tehtävästä työstä saa 1,21 euroa lisää.
Sama ilmiö toistuu monilla muillakin aloilla. Palkalla ei tahdo tulla toimeen, varsinkin jos samaan aikaan pitää maksaa pääkaupunkiseudun vuokria tai elättää lapsia.
– Jos nyt jotain ryhmiä pitää luetella, niin ruokapalvelutyöntekijät, laitosapulaiset, vahtimestarit, siivoojat ja koulunkäyntiavustajat. Pahin tilanne on niillä, jotka eivät saa ollenkaan vuorolisiä, Helsingin JHL:n puheenjohtaja Tapio Hovatto sanoo.
Köyhyysrajalle tulot jäävät helposti myös myyjillä, vartijoilla, tarjoilijoilla ja kokeilla.
Työnantaja pitää valmiustilassa
Vuoden 2009 pienituloisuustilastot kertovat, että palkansaajista 3,1 prosenttia tienasi alle 1 183 euroa kuukaudessa. Se on virallinen köyhyysraja eli 60 prosenttia suomalaisten mediaanituloista.
Suomalaisten mediaanitulo saadaan, kun kaikki suomalaisten kuukausipalkat laitetaan jonoon ja niistä otetaan keskimmäinen luku.
– Työtä tekevien köyhyys on olemassa, se on ihan kiistatonta. Osa-aikatyöntekijöiden kierrettä pahentaa se, että he eivät voi hakea seuraavaa työtä, sillä he odottavat lisätunteja. Osa-aikatyöntekijät ja tarvittaessa töihin tulevat ovat sidottuja työnantajaansa, vaikka työnantaja ei tarjoa heille toimeentuloa, SAK:n työelämätutkija Anu Suoranta sanoo.
– Työnantaja odottaa saavansa odotustilassa olevaa työntekijäkuntaa, joka odottaa lisätunteja jatkuvassa valmiustilassa.
Esimerkiksi marketeissa jopa 70–80 prosenttia kaikesta työvoimasta on osa-aikaista. Palvelualojen ammattiliiton Nikula kertoo, että vakituisia voivat olla ainoastaan päälliköt ja osastovastaavat.
– Tämä on selvä liiketoimintaoppi. Asia olisi varmasti järjestettävissä työaikajärjestelyillä, joten kyllä tämä on työnantajalta selvä valinta, Suoranta sanoo.
Sosiaaliturva ei vastaa muutokseen
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009 Suomessa oli 283 000 osa-aikaista työntekijää. Heistä 83 000 oli vastentahtoisesti osa-aikaisia, eli he olisivat halunneet kokoaikaisen työn.
Loput ilmoittivat osa-aikaisuutensa syyksi esimerkiksi opinnot, perhetilanteen tai osa-aikaeläkkeen. Tiedot perustuvat työntekijöiden omaan ilmoitukseen.
– Suomalainen sosiaaliturva on rakennettu sellaisella mallilla, että kaikilla on vakituinen työ. Nyt kaikkiaan 700 000:llä ei ole vakituista ja kokoaikaista työtä, Suoranta sanoo.
Luku saadaan laskemalla yhteen määräaikaiset, osa-aikaiset, itsensä työllistäjät sekä vuokratyöntekijät.
Heidän tulonsa voivat heitellä paljonkin. Osa joutuu turvautumaan sosiaalitoimen palveluihin, sillä työ ei välttämättä elätä jokaisena kuukautena.
– Yhä edelleen pitää tavoitella kaikille kokoaikaista työtä, mutta kun tähän maahan on vakiintunut muitakin työn tekemisen muotoja, niin sosiaaliturvaa pitää kehittää vastaamaan myös heidän tarpeitaan, Suoranta sanoo.
Keskiansiot eivät kerro koko totuutta
Taloussanomat laski, mitä osa-aikaiset työntekijät tienaavat eri matalapalkka-aloilla. Vertailuun valittiin vartija, kokki/tarjoilija, siivooja sekä myyjä. Tulot laskettiin usealla erilaisella tuntimäärällä.
Tulot ovat suuntaa-antavia, sillä taulukkopalkkojen lisäksi työntekijä saa vuoro- ja ikälisiä. Kaikki palkat on laskettu pienimmässä ikälisäluokassa. Esimerkiksi kaupan alalla lisät kasvattavat palkkaa runsaasti.
Elinkeinoelämän keskusliiton tilastot alojen keskiansioista (katso taulukko jutun lopusta) ovat korkeampia, sillä keskiansioon on laskettu mukaan myös ylempien palkkaluokkien palkat sekä lomapalkat ja -rahat.
Matalapalkka-alan osa-aikainen työntekijä saa usein niin pientä palkkaa, että sillä tulee hädin tuskin toimeen.Taloussanomien haastatteleman SAK:n työelämätutkijan Anu Suorannan mukaan
[...]Vuoden 2009 pienituloisuustilastot kertovat, että palkansaajista 3,1 prosenttia tienasi alle 1 183 euroa kuukaudessa. Se on virallinen köyhyysraja eli 60 prosenttia suomalaisten mediaanituloista.
[...]Syy pieniin palkkoihin johtuu usein yritysten halusta pitää joustavaa työvoimareserviä.
– Työnantaja odottaa saavansa odotustilassa olevaa työntekijäkuntaa, joka odottaa lisätunteja jatkuvassa valmiustilassa.
– Tämä on selvä liiketoimintaoppi. Asia olisi varmasti järjestettävissä työaikajärjestelyillä, joten kyllä tämä on työnantajalta selvä valinta
Taloussanomat 23.02.2011
900 e/kk – elääkö tällä palkalla?
Työtätekevät köyhät tulivat Suomeen. Moni töissä käyvä joutuu selviämään jo alle tonnin bruttopalkalla. Syy pieniin palkkoihin johtuu usein yritysten halusta pitää joustavaa työvoimareserviä. Katso missä töissä putoaa helposti köyhyysrajalle ja jopa sen alle.
Matalapalkka-alan osa-aikainen työntekijä saa usein niin pientä palkkaa, että sillä tulee hädin tuskin toimeen. Vika on myös liian pienissä tuntimäärissä, lisää työtunteja ei saa vaikka kuinka haluaisi.
– Monet työnantajat solmivat tulee töihin tarvittaessa -sopimuksia tai laittavat sopimukseen 1-37,5 tunnin joustovaran. Monelle tulee tästä sellainen tunne, että työnantaja voi myös kiristää työtunneilla, Kaakkois-Suomen Palvelualojen ammattiliiton aluepäällikkö Kimmo Nikula sanoo.
Taloussanomien laskelman mukaan esimerkiksi 30 viikkotuntia paiskiva alimman ei-harjoittelijapalkkaluokan siivooja saa 994,80 euroa kuukaudessa. Kyseessä on peruspalkka, jonka päälle hän saa vielä lisät sekä lomapalkat ja -rahan. (Katso tarkemmat tiedot palkoista taulukosta jutun lopussa)
– Kyllä me itsekin mietimme, että kuinka he selviävät arjestaan. Jos miettii esimerkiksi yksinhuoltajia, niin kyllä se leipä on todella tiukassa, Nikula sanoo.
Siivoojien palkat nousevat 16,5 prosenttia vuoteen 2015 mennessä.
– Korotus on askel oikeaan päin. Sillä saadaan siivoojien palkat samalle tasolle muiden kiinteistönhoitoalan palkkojen kanssa, Nikula sanoo.
Hän muistuttaa, että siivoojien vuorolisilläkään ei ole merkittävää vaikutusta kokonaisansioon. Siivoojien iltalisä kello 18–23 välisenä aikana tehtävästä työstä on 0,66 euroa tunnilta, kun 23–06 välisenä aikana tehtävästä työstä saa 1,21 euroa lisää.
Sama ilmiö toistuu monilla muillakin aloilla. Palkalla ei tahdo tulla toimeen, varsinkin jos samaan aikaan pitää maksaa pääkaupunkiseudun vuokria tai elättää lapsia.
– Jos nyt jotain ryhmiä pitää luetella, niin ruokapalvelutyöntekijät, laitosapulaiset, vahtimestarit, siivoojat ja koulunkäyntiavustajat. Pahin tilanne on niillä, jotka eivät saa ollenkaan vuorolisiä, Helsingin JHL:n puheenjohtaja Tapio Hovatto sanoo.
Köyhyysrajalle tulot jäävät helposti myös myyjillä, vartijoilla, tarjoilijoilla ja kokeilla.
Työnantaja pitää valmiustilassa
Vuoden 2009 pienituloisuustilastot kertovat, että palkansaajista 3,1 prosenttia tienasi alle 1 183 euroa kuukaudessa. Se on virallinen köyhyysraja eli 60 prosenttia suomalaisten mediaanituloista.
Suomalaisten mediaanitulo saadaan, kun kaikki suomalaisten kuukausipalkat laitetaan jonoon ja niistä otetaan keskimmäinen luku.
– Työtä tekevien köyhyys on olemassa, se on ihan kiistatonta. Osa-aikatyöntekijöiden kierrettä pahentaa se, että he eivät voi hakea seuraavaa työtä, sillä he odottavat lisätunteja. Osa-aikatyöntekijät ja tarvittaessa töihin tulevat ovat sidottuja työnantajaansa, vaikka työnantaja ei tarjoa heille toimeentuloa, SAK:n työelämätutkija Anu Suoranta sanoo.
– Työnantaja odottaa saavansa odotustilassa olevaa työntekijäkuntaa, joka odottaa lisätunteja jatkuvassa valmiustilassa.
Esimerkiksi marketeissa jopa 70–80 prosenttia kaikesta työvoimasta on osa-aikaista. Palvelualojen ammattiliiton Nikula kertoo, että vakituisia voivat olla ainoastaan päälliköt ja osastovastaavat.
– Tämä on selvä liiketoimintaoppi. Asia olisi varmasti järjestettävissä työaikajärjestelyillä, joten kyllä tämä on työnantajalta selvä valinta, Suoranta sanoo.
Sosiaaliturva ei vastaa muutokseen
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009 Suomessa oli 283 000 osa-aikaista työntekijää. Heistä 83 000 oli vastentahtoisesti osa-aikaisia, eli he olisivat halunneet kokoaikaisen työn.
Loput ilmoittivat osa-aikaisuutensa syyksi esimerkiksi opinnot, perhetilanteen tai osa-aikaeläkkeen. Tiedot perustuvat työntekijöiden omaan ilmoitukseen.
– Suomalainen sosiaaliturva on rakennettu sellaisella mallilla, että kaikilla on vakituinen työ. Nyt kaikkiaan 700 000:llä ei ole vakituista ja kokoaikaista työtä, Suoranta sanoo.
Luku saadaan laskemalla yhteen määräaikaiset, osa-aikaiset, itsensä työllistäjät sekä vuokratyöntekijät.
Heidän tulonsa voivat heitellä paljonkin. Osa joutuu turvautumaan sosiaalitoimen palveluihin, sillä työ ei välttämättä elätä jokaisena kuukautena.
– Yhä edelleen pitää tavoitella kaikille kokoaikaista työtä, mutta kun tähän maahan on vakiintunut muitakin työn tekemisen muotoja, niin sosiaaliturvaa pitää kehittää vastaamaan myös heidän tarpeitaan, Suoranta sanoo.
Keskiansiot eivät kerro koko totuutta
Taloussanomat laski, mitä osa-aikaiset työntekijät tienaavat eri matalapalkka-aloilla. Vertailuun valittiin vartija, kokki/tarjoilija, siivooja sekä myyjä. Tulot laskettiin usealla erilaisella tuntimäärällä.
Tulot ovat suuntaa-antavia, sillä taulukkopalkkojen lisäksi työntekijä saa vuoro- ja ikälisiä. Kaikki palkat on laskettu pienimmässä ikälisäluokassa. Esimerkiksi kaupan alalla lisät kasvattavat palkkaa runsaasti.
Elinkeinoelämän keskusliiton tilastot alojen keskiansioista (katso taulukko jutun lopusta) ovat korkeampia, sillä keskiansioon on laskettu mukaan myös ylempien palkkaluokkien palkat sekä lomapalkat ja -rahat.