TE: Petokalakannat romahtaneet kaksi kolmasosaa viimeisen sadan vuoden aikana
Talouselämä uutisoi Brittiläisen Kolumbian yliopistossa tehdystä, Villy Christensenin johtamasta, Talouselämän sanoin kaikkien aikojen perusteellisimmasta analyysistä maailman kalakannoista ja niiden muutoksista viimeisen sadan vuoden aikana.
Talouselämä 21.2.2011
Unohda lohi, valitse anjovis
Tuore tutkimus vahvistaa, että petokalakannat ovat sadan vuoden aikana romahtaneet. Tonnikalan, lohen ja muiden ravintoketjun yläpään kalojen sijaan tulisi lautaselle valita rehukaloja.
Näin arvelee Villy Christensen, joka on vastikään johtanut kaikkien aikojen perusteellisinta analyysiä maailman kalakannoista ja niiden muutoksista viimeisen sadan vuoden aikana.
Christensenin Brittiläisen Kolumbian yliopistossa tekemä tutkimus vahvistaa aiempien tutkimusten huomioita: ravintoketjun kärkipään petokalakannat ovat sadan vuoden aikana romahtaneet kaksi kolmasosaa. Yli puolet petokalojen, kuten tonnikalan, meriahvenen ja turskan kadosta on tapahtunut viimeisen 40 vuoden aikana.
Samassa ajassa ravintoketjun alapään kalojen kuten sardiinien ja anjoviksen kannat ovat yli tuplaantuneet sadan vuoden aikana.
Rehukalakantojen kasvulla on radikaaleja vaikutuksia maailman meriin: kasvavat kannat syövät yhä enemmän eläinplanktonia valtameristä, ja ravintoketjun seuraava askel, kasviplankton, kukoistaa. Tämä taas merkitsee rehevöitymistä ja happikatoa monissa maailman merissä.
Kuluttajien tulisikin Christensenin mukaan siirtyä ruokailutottumuksissaan ravintoketjua alaspäin anjovikseen, silliin ja sardiiniin.
”Nykyään rehukalaa käytetään tehottomasti kalaöljynä ja kalanruokana lohifarmeilla. Kalankasvatus on yhä riippuvaisempi tästä ruuanlähteestä”, sanoo Christensen The Guardianille.
Christensen esitteli tutkimustuloksensa viime perjantaina Amerikan tieteenedistämisjärjestön AAAS:n vuotuisessa kokouksessa Washingtonissa.
Analyysissään Christensenin tiimi vertaili yli kahtasataa merten ekosysteemimallia eri puolilla maailmaa arvioidakseen eri kalojen määriä merissä vuosina 1880–2007.
Toinen samassa yhteydessä esitelty tutkimus linkitti saalistajakalojen kannan romahduksen globaalin kalastusteollisuuden kasvuun. Kalastus on lisääntynyt 54 prosenttia vuosien 1950 ja 2010 välillä, eikä hidastumista ole tulevina vuosina odotettavissa.
Christensenin mukaan tärkein keino kalakantojen elvyttämiseen olisivat kalastusmäärien leikkaukset.
[...] ravintoketjun kärkipään petokalakannat ovat sadan vuoden aikana romahtaneet kaksi kolmasosaa. Yli puolet petokalojen, kuten tonnikalan, meriahvenen ja turskan kadosta on tapahtunut viimeisen 40 vuoden aikana.Kuitenkin markkinatalouden kannustinjärjestelmä tarjoaa vain vähän välineitä kalastusmäärien vähentämiselle. Yksittäisellä kalastajalla, tietyllä kalastusalueella, ei kannustimien (eli palkitsemisen) näkökulmasta ole syitä ottaa huomioon, että mitä enemmän hän kalastaa nyt sitä vähemmän a) muille kalastajille jää kalastettavaa samana vuonna, b) kaikille kalastajille jää kalastettavaa tulevina vuosina. Markkinoiden hinnoittelujärjestelmä ei ota huomioon kalastuksen ulkoisvaikutuksia (kalakantojen romahtaminen), ja hinta määrittyy ainoastaan ostajien ja myyjien välisten neuvottelujen perusteella, lyhyellä aikajänteellä. Täten kun kalan hinta on noussut niin korkealle, etteivät kuluttajat sitä enää halua ostaa, ovat kalakannat todennäköisesti jo romahtaneet hälyttävän alhaiselle tasolle.
[...] Analyysissään Christensenin tiimi vertaili yli kahtasataa merten ekosysteemimallia eri puolilla maailmaa arvioidakseen eri kalojen määriä merissä vuosina 1880–2007.
Toinen samassa yhteydessä esitelty tutkimus linkitti saalistajakalojen kannan romahduksen globaalin kalastusteollisuuden kasvuun. Kalastus on lisääntynyt 54 prosenttia vuosien 1950 ja 2010 välillä, eikä hidastumista ole tulevina vuosina odotettavissa.
Christensenin mukaan tärkein keino kalakantojen elvyttämiseen olisivat kalastusmäärien leikkaukset.
Talouselämä 21.2.2011
Unohda lohi, valitse anjovis
Tuore tutkimus vahvistaa, että petokalakannat ovat sadan vuoden aikana romahtaneet. Tonnikalan, lohen ja muiden ravintoketjun yläpään kalojen sijaan tulisi lautaselle valita rehukaloja.
Näin arvelee Villy Christensen, joka on vastikään johtanut kaikkien aikojen perusteellisinta analyysiä maailman kalakannoista ja niiden muutoksista viimeisen sadan vuoden aikana.
Christensenin Brittiläisen Kolumbian yliopistossa tekemä tutkimus vahvistaa aiempien tutkimusten huomioita: ravintoketjun kärkipään petokalakannat ovat sadan vuoden aikana romahtaneet kaksi kolmasosaa. Yli puolet petokalojen, kuten tonnikalan, meriahvenen ja turskan kadosta on tapahtunut viimeisen 40 vuoden aikana.
Samassa ajassa ravintoketjun alapään kalojen kuten sardiinien ja anjoviksen kannat ovat yli tuplaantuneet sadan vuoden aikana.
Rehukalakantojen kasvulla on radikaaleja vaikutuksia maailman meriin: kasvavat kannat syövät yhä enemmän eläinplanktonia valtameristä, ja ravintoketjun seuraava askel, kasviplankton, kukoistaa. Tämä taas merkitsee rehevöitymistä ja happikatoa monissa maailman merissä.
Kuluttajien tulisikin Christensenin mukaan siirtyä ruokailutottumuksissaan ravintoketjua alaspäin anjovikseen, silliin ja sardiiniin.
”Nykyään rehukalaa käytetään tehottomasti kalaöljynä ja kalanruokana lohifarmeilla. Kalankasvatus on yhä riippuvaisempi tästä ruuanlähteestä”, sanoo Christensen The Guardianille.
Christensen esitteli tutkimustuloksensa viime perjantaina Amerikan tieteenedistämisjärjestön AAAS:n vuotuisessa kokouksessa Washingtonissa.
Analyysissään Christensenin tiimi vertaili yli kahtasataa merten ekosysteemimallia eri puolilla maailmaa arvioidakseen eri kalojen määriä merissä vuosina 1880–2007.
Toinen samassa yhteydessä esitelty tutkimus linkitti saalistajakalojen kannan romahduksen globaalin kalastusteollisuuden kasvuun. Kalastus on lisääntynyt 54 prosenttia vuosien 1950 ja 2010 välillä, eikä hidastumista ole tulevina vuosina odotettavissa.
Christensenin mukaan tärkein keino kalakantojen elvyttämiseen olisivat kalastusmäärien leikkaukset.