Taloussanomat: Köyhät jakautuvat kahteen kastiin
Taloussanomat kirjoittaa artikkelissaan suomalaisten köyhien jakautumisesta kahteen luokkaan. Heidän mukaansa esimerkiksi köyhiksi laskettujen opiskelijoiden tilanne on erilainen verrattuna pitkäaikaistyöttömiin, koska edellisten köyhyys on vain väliaikaista.
Taloussanomat 13.3.2011
Katso keneen köyhyys sattuu pahimmin
Työttömät, työssäkäyvät köyhät, yksinhuoltajat, sairaat, opiskelijat, eläkeläiset... Köyhätkään eivät ole tasavertaisia keskenään, vaan jakautuvat kahteen kastiin. Huonoimmin pärjäävien on vaikea parantaa itse tilannettaan. Taloussanomat selvitti, kenen tilanne on vaikein.
Suomalaisia köyhiä on karkeasti jaoteltuna kahteen junaan. Toisten tilanne voi parantua piankin, mutta toiset joutuvat tulemaan toimeen perusturvalla koko loppuelämänsä. Esimerkiksi opiskelijoiden kituuttaminen loppuu aikanaan, mutta esimerkiksi pitkäaikaistyöttömän tai pitkäaikaissairaan tunnelin päässä ei välttämättä valoa näy.
– Pelkän sosiaaliturvan varassa elävät ovat olleet häviäjiä, sillä niiden tasot ovat olleet pari vuosikymmentä käytännössä jäädytetyt – 2000-luvun melko pieniä korotuksia lukuun ottamatta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Jouko Karjalainen sanoo.
Sosiaaliturvan varassa elävät muun muassa toimeentulotuen, työmarkkinatuen, takuu- tai kansaneläkkeen sekä opintotuen saajat. Esimerkiksi masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle joutunut ei voi tehdä tilanteelleen oikeastaan mitään.
– Heikoimmassa asemassa ovat myös kaikki ne, jotka ovat joutuneet esimerkiksi työkyvyttömyys- tai sairauseläkkeelle tai vähimmäissairauspäivärahalle. Mielenterveysongelmaiset ja syntymästään saakka vammaiset ovat aika isoja ryhmiä, Kelan tutkimusprofessori Olli Kangas sanoo.
– Heidän tilanteensa on olla pysyvästi heikkotuloinen. Tilanne ei muutu kuin nostamalla perusturvaetuuksia, hän jatkaa.
Taloussanomien haastattelemien asiantuntijoiden mukaan huonoimmin menee sairailla ja eläkeläisillä, jotka eivät voi tehdä asemalleen mitään.
Pulassa ovat myös pitkäaikaistyöttömät, joiden työllistyminen vaikeutuu entisestään työttömyyden pitkittyessä.
Yrittäjät puun ja kuoren välissä
Työssäkäyvistä kehnoin tilanne on yrittäjillä, joiden on vaikeaa saada erilaisia tukia yrittäjästatuksen vuoksi.
Esimerkiksi Helsingin kaupungin sosiaalitoimi on puhunut julkisuudessa kolmen kuukauden tukijaksosta. Suomen Pienyrittäjät ry:n mukaan kaikilla paikkakunnilla yrittäjät eivät saa lainkaan toimeentulotukea.
– Sosiaalitoimiston luukulla on usein tarjolla ainoastaan kylmää kättä, yhdistyksen puheenjohtaja Harri Jyrkiäinen sanoo.
Kangas ja Karjalainen tunnistavat ilmiön. Sosiaaliturva ei ole muuttunut vastaamaan muuttuneen työelämän tarpeita.
– Tuo on mielestäni hyvä esimerkki siitä, miten suomalainen sosiaaliturva on rakennettu normipalkansaajan ehdoille. Sosiaalietuusjärjestelmä on rakennettu niin, että monet pienyrittäjät putoavat sen ulkopuolelle, Kelan Olli Kangas sanoo.
– Lisäksi on monia ihmisiä, jotka eivät oikein ole edes yrittäjiä, kuten esimerkiksi vapaat toimittajat ja kääntäjät. Palkkatyön, yrittämisen, työn ja ei-työn raja on hämärtynyt, hän jatkaa.
Eläkeläisten tilanne koheni hiukan
Eläkeläisten tilanne koheni takuueläkkeen myötä maaliskuun alusta. Takuueläke nosti suomalaisten eläkkeiden vähimmäistason 687,70 euroon kuukaudessa.
Takuueläkettä myönnetään kaikille heille, jotka ovat tähän asti saaneet ainoastaan kansaneläkettä, jota yksinelävä eläkeläinen sai korkeintaan 586,19 euroa kuukaudessa.
Eläkeläiset, työttömät sekä pitkäaikaissairaat ovat muun muassa opiskelijoita paremmin suojattuja elinkustannusten nousulta, sillä heidän etuuksiensa taso tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksillä.
– Ymmärrän hyvin opiskelijoiden vaatimukset opintotuen sitomisesta indeksiin. Opintotuelle on aikoinaan määritelty tietty taso. On erikoista, että sen tason on annettu jäädä näin paljon jälkeen, THL:n Karjalainen sanoo.
Rakenteellinen työttömyys rumentaa köyhyystilastoja
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Jouko Karjalainen mainitsee kaksi suurinta syytä köyhyystilastojen rumentumiseen. Ensimmäinen on se, että matalan koulutustason duunarityöpaikkoja ei enää ole. Se on lisännyt rakenteellista työttömyyttä.
– Vanha kunnon sekatyömiehen ammatti on hävinnyt lähes kokonaan, Karjalainen sanoo.
Toinen on perusturva, joka on jäänyt yleisestä ansiokehityksestä jälkeen. Köyhiksi lasketaan kaikki ne, jotka tienaavat alle 60 prosenttia väestön mediaanitulosta. Mediaani saadaan, kun kaikki luvut laitetaan jonoon ja niistä valitaan keskimmäinen.
– Pitkäaikaistyöttömät ovat ilman muuta sellainen ryhmä, jolla menee huonosti. Ryhmä on taas kasvussa. Jos työttömyys pitkittyy todella moneksi vuodeksi, niin kyllä sieltä on todella vaikeaa päästä työmarkkinoille, Karjalainen sanoo.
– Meillä on iso rakenteellisen työttömyyden ongelma, siitä ei pääse mihinkään, hän jatkaa.
Taloussanomien haastattelemien asiantuntijoiden mukaan huonoimmin menee sairailla ja eläkeläisillä, jotka eivät voi tehdä asemalleen mitään.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Jouko Karjalaisen mukaan.
Pulassa ovat myös pitkäaikaistyöttömät, joiden työllistyminen vaikeutuu entisestään työttömyyden pitkittyessä.
– Pelkän sosiaaliturvan varassa elävät ovat olleet häviäjiä, sillä niiden tasot ovat olleet pari vuosikymmentä käytännössä jäädytetytKarjalainen mainitsee kaksi suurinta syytä köyhyystilastojen rumentumiseen.
Ensimmäinen on se, että matalan koulutustason duunarityöpaikkoja ei enää ole. Se on lisännyt rakenteellista työttömyyttä.Suomessa vähiten ansaitsevien tulot kasvoivat vielä vuosina 1966–1990 vuosittain nopeammin kuin rikkaimpien tulot. 2000-luvulla tuloerot kasvoivat Suomessa nopeammin kuin yhdessäkään toisessa OECD-maassa ja samalla köyhien asema on huonontunut merkittävästi. Edellä kuvatun rakenteellisen pitkäaikaistyöttömyyden ja siitä aiheutuvan köyhyyden ongelma koskettaa joidenkin arvioiden mukaan noin puolta työttömistä työnhakijoista eli 150 000 ihmistä.
Toinen on perusturva, joka on jäänyt yleisestä ansiokehityksestä jälkeen.
– Pitkäaikaistyöttömät ovat ilman muuta sellainen ryhmä, jolla menee huonosti. Ryhmä on taas kasvussa. Jos työttömyys pitkittyy todella moneksi vuodeksi, niin kyllä sieltä on todella vaikeaa päästä työmarkkinoille
– Meillä on iso rakenteellisen työttömyyden ongelma, siitä ei pääse mihinkään.
Taloussanomat 13.3.2011
Katso keneen köyhyys sattuu pahimmin
Työttömät, työssäkäyvät köyhät, yksinhuoltajat, sairaat, opiskelijat, eläkeläiset... Köyhätkään eivät ole tasavertaisia keskenään, vaan jakautuvat kahteen kastiin. Huonoimmin pärjäävien on vaikea parantaa itse tilannettaan. Taloussanomat selvitti, kenen tilanne on vaikein.
Suomalaisia köyhiä on karkeasti jaoteltuna kahteen junaan. Toisten tilanne voi parantua piankin, mutta toiset joutuvat tulemaan toimeen perusturvalla koko loppuelämänsä. Esimerkiksi opiskelijoiden kituuttaminen loppuu aikanaan, mutta esimerkiksi pitkäaikaistyöttömän tai pitkäaikaissairaan tunnelin päässä ei välttämättä valoa näy.
– Pelkän sosiaaliturvan varassa elävät ovat olleet häviäjiä, sillä niiden tasot ovat olleet pari vuosikymmentä käytännössä jäädytetyt – 2000-luvun melko pieniä korotuksia lukuun ottamatta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Jouko Karjalainen sanoo.
Sosiaaliturvan varassa elävät muun muassa toimeentulotuen, työmarkkinatuen, takuu- tai kansaneläkkeen sekä opintotuen saajat. Esimerkiksi masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle joutunut ei voi tehdä tilanteelleen oikeastaan mitään.
– Heikoimmassa asemassa ovat myös kaikki ne, jotka ovat joutuneet esimerkiksi työkyvyttömyys- tai sairauseläkkeelle tai vähimmäissairauspäivärahalle. Mielenterveysongelmaiset ja syntymästään saakka vammaiset ovat aika isoja ryhmiä, Kelan tutkimusprofessori Olli Kangas sanoo.
– Heidän tilanteensa on olla pysyvästi heikkotuloinen. Tilanne ei muutu kuin nostamalla perusturvaetuuksia, hän jatkaa.
Taloussanomien haastattelemien asiantuntijoiden mukaan huonoimmin menee sairailla ja eläkeläisillä, jotka eivät voi tehdä asemalleen mitään.
Pulassa ovat myös pitkäaikaistyöttömät, joiden työllistyminen vaikeutuu entisestään työttömyyden pitkittyessä.
Yrittäjät puun ja kuoren välissä
Työssäkäyvistä kehnoin tilanne on yrittäjillä, joiden on vaikeaa saada erilaisia tukia yrittäjästatuksen vuoksi.
Esimerkiksi Helsingin kaupungin sosiaalitoimi on puhunut julkisuudessa kolmen kuukauden tukijaksosta. Suomen Pienyrittäjät ry:n mukaan kaikilla paikkakunnilla yrittäjät eivät saa lainkaan toimeentulotukea.
– Sosiaalitoimiston luukulla on usein tarjolla ainoastaan kylmää kättä, yhdistyksen puheenjohtaja Harri Jyrkiäinen sanoo.
Kangas ja Karjalainen tunnistavat ilmiön. Sosiaaliturva ei ole muuttunut vastaamaan muuttuneen työelämän tarpeita.
– Tuo on mielestäni hyvä esimerkki siitä, miten suomalainen sosiaaliturva on rakennettu normipalkansaajan ehdoille. Sosiaalietuusjärjestelmä on rakennettu niin, että monet pienyrittäjät putoavat sen ulkopuolelle, Kelan Olli Kangas sanoo.
– Lisäksi on monia ihmisiä, jotka eivät oikein ole edes yrittäjiä, kuten esimerkiksi vapaat toimittajat ja kääntäjät. Palkkatyön, yrittämisen, työn ja ei-työn raja on hämärtynyt, hän jatkaa.
Eläkeläisten tilanne koheni hiukan
Eläkeläisten tilanne koheni takuueläkkeen myötä maaliskuun alusta. Takuueläke nosti suomalaisten eläkkeiden vähimmäistason 687,70 euroon kuukaudessa.
Takuueläkettä myönnetään kaikille heille, jotka ovat tähän asti saaneet ainoastaan kansaneläkettä, jota yksinelävä eläkeläinen sai korkeintaan 586,19 euroa kuukaudessa.
Eläkeläiset, työttömät sekä pitkäaikaissairaat ovat muun muassa opiskelijoita paremmin suojattuja elinkustannusten nousulta, sillä heidän etuuksiensa taso tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksillä.
– Ymmärrän hyvin opiskelijoiden vaatimukset opintotuen sitomisesta indeksiin. Opintotuelle on aikoinaan määritelty tietty taso. On erikoista, että sen tason on annettu jäädä näin paljon jälkeen, THL:n Karjalainen sanoo.
Rakenteellinen työttömyys rumentaa köyhyystilastoja
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Jouko Karjalainen mainitsee kaksi suurinta syytä köyhyystilastojen rumentumiseen. Ensimmäinen on se, että matalan koulutustason duunarityöpaikkoja ei enää ole. Se on lisännyt rakenteellista työttömyyttä.
– Vanha kunnon sekatyömiehen ammatti on hävinnyt lähes kokonaan, Karjalainen sanoo.
Toinen on perusturva, joka on jäänyt yleisestä ansiokehityksestä jälkeen. Köyhiksi lasketaan kaikki ne, jotka tienaavat alle 60 prosenttia väestön mediaanitulosta. Mediaani saadaan, kun kaikki luvut laitetaan jonoon ja niistä valitaan keskimmäinen.
– Pitkäaikaistyöttömät ovat ilman muuta sellainen ryhmä, jolla menee huonosti. Ryhmä on taas kasvussa. Jos työttömyys pitkittyy todella moneksi vuodeksi, niin kyllä sieltä on todella vaikeaa päästä työmarkkinoille, Karjalainen sanoo.
– Meillä on iso rakenteellisen työttömyyden ongelma, siitä ei pääse mihinkään, hän jatkaa.