Kauppalehti: Irlanti alentaa minimipalkkoja

Kauppalehti:
Irlanti joutuu uudistamaan työmarkkinoita ja alentamaan minimipalkkoja. Lisäksi sen pitää avata suljettuja sektoreita kuten apteekkialaa ja lakitoimistoja.

Irlannin hallitus sopi tällä viikolla EU:n, Euroopan keskuspankin EKP:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n edustajien kanssa uusista toimista, joilla on tarkoitus vauhdittaa talouskasvua ja työpaikkojen syntyä.
Kanasainvälisen valuuttarahasto IMF:n rakennesopeutusohjelmat seuraavat useimmiten seuraavaa kaavaa. Ulkomaiset sijoittajat menettävät luottamuksensa velkaiseen ja taloudellisissa vaikeuksissa olevaan valtioon. Luottoluokitusten aleneminen nostaa valtiolle myönnettyjen lainojen korkoja, mikä pahentaa valtion tilannetta entisestään. IMF astuu mukaan kuvioihin joko tukipakettien tai neuvonantajien muodossa, ja edessä on erilaisten talouden rakennemuutoksien ohjelma.

Ne sisältävät normaalisti vaatimuksen julkisen kulutuksen leikkaamisesta, verotuksen nostamisesta, keskuspankkien rahahanojen kiristämisestä sekä kansainvälisen kaupan ja sijoituksien rajoitusten höllentämisestä. Vaikka rakennesopeutusohjelman kohteeksi joutuvat taloudet ovat jo valmiiksi taantumassa, on teoreettisesti perusteltua olettaa, että ohjelma johtaa taantuman pahenemiseen.

Julkisen kulutuksen leikkaaminen sekä verotuksen nostaminen vähentää kokonaiskysynnän määrää ja täten vähentää tuotantoa ja työllisyyttä. Rahahanojen kiristäminen nostaa korkoja ja ajaa täten heikoilla olevia kotimaisia yrityksiä konkurssiin, vähentää kotimaisten sijoitusten kysyntää ja täten vähentää entisestään kokonaiskysyntää, työllisyyttä ja tuotantoa.

Edellä mainitun johdosta on erittäin ymmärrettävää ja perusteltua, että rakennesopeutusohjelmat kohtaavat suurta vastustusta niiden kohteeksi joutuvien kansojen taholta. Ohjelmien tarkoitus ei olekaan kohentaa kansalaisten taloudellista asemaa vaan varmistaa valtion velanmaksukyky ulkomaisille velkojille. Tavoitteena on muuntaa valtiot velanmaksukoneiksi, joiden tappiolliset budjetit käännetään pikaisesti voitollisiksi, joilla kansainvälinen velka sitten maksetaan takaisin.

Jos kansainvälisten lainanantajien oikeudet ja edut nostetaan etusijalle, IMF:n ohjelmat ovat järkeviä ja perusteltuja. Jos yksittäisen valtion työllisyys, tuotanto, sosiaalipalvelut ja kestävän talouskasvun mahdollisuudet asetetaan etusijalle, on johtopäätös päinvastainen. Markkinatalouden päätöksentekomekanismit tarjoavat kouralliselle ihmisiä vallan päättää tämän eturistiriidan ratkaisemisesta ja sulkevat käytännössä päätöksenteon ulkopuolelle sen suuren väestönosan, johon päätösten seuraukset viime kädessä vaikuttavat.


Kauppalehti 15.04.2011
Irlanti alentaa minimipalkkoja


Irlanti joutuu uudistamaan työmarkkinoita ja alentamaan minimipalkkoja. Lisäksi sen pitää avata suljettuja sektoreita kuten apteekkialaa ja lakitoimistoja.

Irlannin hallitus sopi tällä viikolla EU:n, Euroopan keskuspankin EKP:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n edustajien kanssa uusista toimista, joilla on tarkoitus vauhdittaa talouskasvua ja työpaikkojen syntyä.

Työttömyys on Irlannissa noussut yli 14 prosentin, ja talouskasvu jää tuoreimpien IMF:n ennusteiden mukaan tänä vuonna 0,5 prosenttiin.

EU:n, EKP:n ja IMF:n troikka päätti perjantaina ensimmäisen tarkastusmatkansa Irlantiin.

Irlanti sai troikalta puhtaat paperit, mikä mahdollistaa seuraavan 4,5 miljardin euron lainaerän luovuttamisen. Tarkastajien mukaan Irlannin budjettivaje näyttäisi asettuvan tänä vuonna 10,5 prosenttiin kansantuotteesta. Luku on hieman heikompi kuin aiempi ennuste, mutta se on tarkastajien mukaan yhä ohjelman mukainen.

Viime vuonna Irlannin budjettivaje oli ennätykselliset 32 prosenttia pankkien pelastusoperaatioiden vuoksi.

Tarkastajien mukaan Irlannin hallituksen kiireellisin tehtävä on panna pankkisektori kuntoon.

Stressitesteissä todettiin pari viikkoa sitten, että Irlannin pankit tarvitsevat lisää pääomia 24 miljardia euroa. Lisäksi pankkien on vähennettävä velkaantuneisuuttaan myymällä arvopapereita. Pankit on tarkoitus myös uudelleenjärjestellä niin, että jäljelle jää kaksi pääpankkia.

Troikka ei ilmoittanut helpotuksista Irlannin hätälainojen kustannuksiin. Se on tarkastajien mukaan poliittinen kysymys, josta on keskusteltava muissa yhteyksissä.

Irlanti ei ole myöskään taipunut muiden euromaiden painostukseen kiristää 12,5 prosentin yhteisöverokantaansa. Tiedotusvälineiden mukaan Irlanti saattaisi kuitenkin olla valmis hyväksymään yhteisen yhteisöveropohjan, jota EU:n komissio esitti maaliskuussa.

Päivi Isotalus, Bryssel