TS: Kouluruoka pumpattu täyteen lisäaineita
Taloussanomat:
Ne ihmiset, joihin tämä kyseinen ostopäätös vaikuttaa suuresti, esimeriksi tässä kyseisessä tapauksessa lapset ja heidän vanhempansa, eivät voi vaikuttaa markkinoilla ostopäätökseen millään suoralla tavalla. Mahdolliset boikotit ovat jo lähtökohtaisesti eriarvoinen tapa vaikuttaa, koska varallisuudessa on nykyisellään valtavia eroja. Boikoteilla on erityisen hankala vaikuttaa johonkin tiettyyn tuotannon haittaan – varsinkin, jos boikotoitava käytäntö on yleistynyt myös kilpailevien tuottajien keskuuteen.
TS 9.3.2011
Syötetäänkö lapsille koulussa lisäaineilla pumpattua ruokaa?
Tietoisuus kanannahkaa sisältävistä lihapullista, natriumglutamaatista makunsa saavista valmisruoista ja elintarvikkeista, joihin kätkeytyy muun muassa räjähde- ja pesuaineteollisuudesta tuttuja lisäaineita on saanut monen kyseenalaistamaan syömämme ruoan todellisen laadun. Yhä useampi pysähtyykin ostosvirran keskellä tutkimaan ruokapakkausten tuoteselosteita selvittääkseen, mitä haarukan piikkeihin on todella poimimassa.
Aikuisen on omilla valinnoillaan ja pienellä vaivannäöllä mahdollista määritellä, millaisella polttoaineella haluaa elimistönsä käyvän.
Lapset sen sijaan ovat kauppalistankirjoittajien ja erilaisten kukkaronhaltijoiden varassa. Kotona tehdyt valinnat määrittävät kuitenkin vain osan lasten päivittäisen ravinnon laadusta. Pelkästään kouluissa nimittäin ruokailee päivittäin noin 900 000 suomalaista lasta.
Kouluruoka onkin
kemikaalicocktail?
Monta vanhempaa mietityttää, millaista keskuskeittiöissä valmistettua ruokaa kouluissa todellisuudessa syödään.
Vilkaisu Helsingin koulujen ruokalistoihin osoittaa, että tälläkin viikolla kouluissa nautitaan tutuilta vaikuttavia herkkuja:
♦ Maanantai: Jauhelihakastiketta
♦ Tiistai: Saaristolaiskeittoa kirjolohesta
♦ Keskiviikko: Pinaattiohukaisia
♦ Torstai: Kebabkiusausta
♦ Perjantai: Kermaporsasta
Ruokien tuotetietoihin tutustuminen paljastaa kuitenkin yllättäviä asioita perinteisiltä kuulostavista ruokalajeista. Esimerkiksi maanantaina tarjolla ollut jauhelihakastike sisälsi ainoastaan 35 prosenttia lihaa ja keskiviikon Pinaattiohukaisissa pinaattia on 16 prosenttia.
– Hiukset nousivat pystyyn tuoteselosteita lukiessa. Nämä ruoat ovat melkoisia kemikaalicocktaileja, toteaa lääkäri Antti Heikkilä perehdyttyään viikon ruokalistan ainesosiin. Heikkilän mielestä jokaisen olisi syytä pohtia sitä, millaista ruokaa lapsille tarjotaan.
– Tämä on keskeinen periaatekysymys. Jos yhteiskunta tarjoaa lapsille ruoan, olisi sen oltava kunnollista.
Lapsille ongelmia
muunnelluista ruoka-aineista
Erityisesti Antti Heikkilä kritisoi ruoan muokkausta, jonka hän toteaa karanneen käsistä.
– On mielenkiintoista, että tavallisesta jauhelihakastikkeestakin on saatu jatkettua mössöä, josta ainoastaan 35 prosenttia on lihaa. Lihan lisäksi kastikkeesta löytyy niin muunneltua maissitärkkelystä kuin esimerkiksi elintarvikeväriäkin.
– Miksi maissitärkkelystäkin on pitänyt muunnella? Modifioidut tärkkelykset aiheuttavat usein lapsille vatsavaivoja. Myös väriaineet ovat kastikkeessa täysin turhia.
Heikkilä huomauttaa useammastakin ruokalajista löytyvän natriumbentsoaatin olevan monelle ongelmallinen aine.
– Natriumbentsoaatti on säilyvyyttä lisäävä aine, joka aiheuttaa lapsille allergiaa ja yliherkkyyttä. Miksi päivän aikana tarjoiltavaan kouluruokaan täytyisi lisätä säilyvyyttä lisääviä aineita?
Kovetetuissa kasvirasvoissa
piilee transrasvoja
Myös pinaattiohukaisten sisältämät lisäaineet hämmentävät Antti Heikkilää, mutta lääkärin mielestä viikon pahinta antia ovat torstaina tarjolla oleva kebabkiusaus ja perjantainen kermaporsas.
– En tarjoaisi näitä lapsilleni. Esimerkiksi tuo kermaporsas on aivan hurja kemiallinen kakku. Ruoan voisi nimen perusteella kuvitella sisältävän kermaa, porsasta ja normaaleja mausteita, mutta sen sijaan tässä on mielipuolisesti lisäaineita.
Kermaporsaan tuotetiedoista löytyy noin 40 eri ainesta. Erityisesti Heikkilän huomio kiinnittyy mainintoihin naudanliha-aromista, jonka hän uskoo olevan natriumglutamaattia, karrageenista sekä kovetetuista kasvirasvoista. (Katso koko lista kermaporsaan aineksista jutun lopusta.)
– Kovetetuista kasvirasvoista jopa 50 prosenttia voi muodostua transrasvoista. Esimerkiksi Tanska on kieltänyt transrasvojen käytön kokonaan. Karrageeni puolestaan on levästä tehty uute, joka aiheuttaa paljon suolisto-ongelmia.
Viikon ruokalistalta ainoana puhtaat paperit Heikkiseltä saa saaristolaiskeitto kirjolohesta.
– Siinä on kunnon tavaraa. Toisaalta tämä keitto osoittaa myös sen, että halutessa kouluruoka olisi mahdollista valmistaa ilman ylimääräisiä lisäaineita tai teollisesti muokattuja raaka-aineita.
"Pelottelu on tehnyt
lisäaineista ongelman"
Ravitsemustutukija Patrik Borgin mielestä koululaisten viikon ruokalistalta löytyy melko vähän lisäaineita.
– Totta kai lisäaineista on hyvä keskustella, mutta en näkisi lisäaineasiaa kouluruoassa merkittävänä tekijänä, Borg sanoo ja huomauttaa, etteivät nykyiset lisäaineet ole käytetyissä määrissä haitallisia.
– Erilaisten pelottelutarinoiden myötä lisäaineista on noussut turhan iso ongelma. Kaikkihan me haluaisimme syödä mummon tekemää luonnollista ruokaa, mutta näyttöä nykyaikaisten lisäaineiden haitoista ei ole.
– Esimerkiksi natriumglutamaatti sisältää tavallista natriumia ja glutamaattia. En näe sitä kovin relevanttina huolenaiheena.
Borg sanoo lisäaineista kuhisemisen olevan tämän hetken kuuma juttu ja osa vallalla olevaa ruokatrendiä, johon kuuluu tietynlainen paluu juurille sekä kiinnostus ruoan puhtauteen.
– Monella on sisäsyntyinen ajatus, että luonnollinen on turvallista. Mutta ei teknologinen tuote ole automaattisesti huono. Puolet lisäaineistakin on täysin luonnollisia yhdisteitä.
– Toisaalta, jos syntyisi tahtotila, että kouluruoassa ei tulisi käyttää lisäaineita, ei niistä luopuminen varmaankaan olisi vaikeaa, Borg uskoo.
"Lisäaineista ei
syytä huolestua"
Lisäaineita enemmän Patrik Borgia kiinnostivat kouluruoan tuotetiedoista ilmenneiden raaka-aineiden ravitsemusarvot.
– Ruokalistalta on vaikea löytää ruokaa, jonka raaka-aine ei olisi peruna tai vehnäjauho. Ainekset ovat halvemmasta päästä. Viikon ruokalista on kustannustehokas, mutta se voisi olla ravitsemusarvoltaan parempi.
– Kouluruokailussa on montakin asiaa, josta olen huolissani, mutta lisäaineet eivät ole yksi niistä.
Eniten Borgia huolestuttaa se, onko kouluruokailun rahoitus, monipuolisuus ja maukkaus turvattu.
– Peräti 30 prosenttia oppilaista ei enää syö kouluruokaa. Se on huolestuttavaa ja kertoo siitä, ettei kouluruoan maku ole kohdallaan.
Näistä aineista syntyy kermaporsas:
Ainekset: Kuutioitu sianliha (48 %), vesi, kuohukerma vähälaktoosinen (stabilointiaine karrageeni), minisipuli, vehnäjauho, laktoositon margariini ((kasvirasva, kasviöljy, emulgointiaine (soijalesitiini), happamuudensäätöaine (sitruunahappo), aromi, A- ja D-vitamiinit)), sinappi (sinapinsiemen, etikkahappo, beetakaroteeni ja riboflaviini, natriumbentsoaatti, aromi), lihaliemivalmiste ((jodioitu suola, maltodekstriini, hiivauute, sokeri, perunatärkkelys, auringonkukkaöljy, naudanliha-aromi, vasikanliha, hapettumisenestoaine (sitruunahappo)), soijakastike (sis. soijaproteiinihydrolysaatti), muunnettu maissitärkkelys, mausteet, aromit (mm. valkopippuri, korianteri, kurkuma, sipuli, valkosipuli), sokeri, suola (0,6 %), elintarvikeväri (E150).
Näistä aineksista syntyy saaristolaiskeitto:
Ainekset: Peruna, vesi, kuutioitu kirjolohifilee (13 %), palsternakka, porkkana, sipuli, suola (0,5 %), tilli, mausteet (mm. valkopippuri).
Helsingin kouluruokien tuotetiedot löytyvät osoitteesta:
http://www.hel.fi/hki/palmia/fi/Catering-palvelut/Tuotetiedot/Kouluruoan+tuotetiedot
– Miksi maissitärkkelystäkin on pitänyt muunnella? Modifioidut tärkkelykset aiheuttavat usein lapsille vatsavaivoja. Myös väriaineet ovat kastikkeessa täysin turhia.
[Lääkäri] Heikkilä huomauttaa useammastakin ruokalajista löytyvän natriumbentsoaatin olevan monelle ongelmallinen aine.
– Natriumbentsoaatti on säilyvyyttä lisäävä aine, joka aiheuttaa lapsille allergiaa ja yliherkkyyttä. Miksi päivän aikana tarjoiltavaan kouluruokaan täytyisi lisätä säilyvyyttä lisääviä aineita?Kun kouluruoan tuotanto ulkoistetaan yrityksille, lasten ruoan ravitsevuus jätetään markkinoilla pelkästään ostajien ja myyjien asiaksi. Ongelmana on, että tuotannolla ja tuotteilla itsessään on usein kauaskantoisia vaikutuksia, joita ei usein oteta huomioon kauppaa tehdessä. Esimerkiksi kouluruoan lisäainepitoisuudet kasvavat, koska ne lisäävät ruoantuottajien kannattavuutta, vaikka ne muodostavat potentiaalisen riskin lasten terveydelle.
Ne ihmiset, joihin tämä kyseinen ostopäätös vaikuttaa suuresti, esimeriksi tässä kyseisessä tapauksessa lapset ja heidän vanhempansa, eivät voi vaikuttaa markkinoilla ostopäätökseen millään suoralla tavalla. Mahdolliset boikotit ovat jo lähtökohtaisesti eriarvoinen tapa vaikuttaa, koska varallisuudessa on nykyisellään valtavia eroja. Boikoteilla on erityisen hankala vaikuttaa johonkin tiettyyn tuotannon haittaan – varsinkin, jos boikotoitava käytäntö on yleistynyt myös kilpailevien tuottajien keskuuteen.
TS 9.3.2011
Syötetäänkö lapsille koulussa lisäaineilla pumpattua ruokaa?
Tietoisuus kanannahkaa sisältävistä lihapullista, natriumglutamaatista makunsa saavista valmisruoista ja elintarvikkeista, joihin kätkeytyy muun muassa räjähde- ja pesuaineteollisuudesta tuttuja lisäaineita on saanut monen kyseenalaistamaan syömämme ruoan todellisen laadun. Yhä useampi pysähtyykin ostosvirran keskellä tutkimaan ruokapakkausten tuoteselosteita selvittääkseen, mitä haarukan piikkeihin on todella poimimassa.
Aikuisen on omilla valinnoillaan ja pienellä vaivannäöllä mahdollista määritellä, millaisella polttoaineella haluaa elimistönsä käyvän.
Lapset sen sijaan ovat kauppalistankirjoittajien ja erilaisten kukkaronhaltijoiden varassa. Kotona tehdyt valinnat määrittävät kuitenkin vain osan lasten päivittäisen ravinnon laadusta. Pelkästään kouluissa nimittäin ruokailee päivittäin noin 900 000 suomalaista lasta.
Kouluruoka onkin
kemikaalicocktail?
Monta vanhempaa mietityttää, millaista keskuskeittiöissä valmistettua ruokaa kouluissa todellisuudessa syödään.
Vilkaisu Helsingin koulujen ruokalistoihin osoittaa, että tälläkin viikolla kouluissa nautitaan tutuilta vaikuttavia herkkuja:
♦ Maanantai: Jauhelihakastiketta
♦ Tiistai: Saaristolaiskeittoa kirjolohesta
♦ Keskiviikko: Pinaattiohukaisia
♦ Torstai: Kebabkiusausta
♦ Perjantai: Kermaporsasta
Ruokien tuotetietoihin tutustuminen paljastaa kuitenkin yllättäviä asioita perinteisiltä kuulostavista ruokalajeista. Esimerkiksi maanantaina tarjolla ollut jauhelihakastike sisälsi ainoastaan 35 prosenttia lihaa ja keskiviikon Pinaattiohukaisissa pinaattia on 16 prosenttia.
– Hiukset nousivat pystyyn tuoteselosteita lukiessa. Nämä ruoat ovat melkoisia kemikaalicocktaileja, toteaa lääkäri Antti Heikkilä perehdyttyään viikon ruokalistan ainesosiin. Heikkilän mielestä jokaisen olisi syytä pohtia sitä, millaista ruokaa lapsille tarjotaan.
– Tämä on keskeinen periaatekysymys. Jos yhteiskunta tarjoaa lapsille ruoan, olisi sen oltava kunnollista.
Lapsille ongelmia
muunnelluista ruoka-aineista
Erityisesti Antti Heikkilä kritisoi ruoan muokkausta, jonka hän toteaa karanneen käsistä.
– On mielenkiintoista, että tavallisesta jauhelihakastikkeestakin on saatu jatkettua mössöä, josta ainoastaan 35 prosenttia on lihaa. Lihan lisäksi kastikkeesta löytyy niin muunneltua maissitärkkelystä kuin esimerkiksi elintarvikeväriäkin.
– Miksi maissitärkkelystäkin on pitänyt muunnella? Modifioidut tärkkelykset aiheuttavat usein lapsille vatsavaivoja. Myös väriaineet ovat kastikkeessa täysin turhia.
Heikkilä huomauttaa useammastakin ruokalajista löytyvän natriumbentsoaatin olevan monelle ongelmallinen aine.
– Natriumbentsoaatti on säilyvyyttä lisäävä aine, joka aiheuttaa lapsille allergiaa ja yliherkkyyttä. Miksi päivän aikana tarjoiltavaan kouluruokaan täytyisi lisätä säilyvyyttä lisääviä aineita?
Kovetetuissa kasvirasvoissa
piilee transrasvoja
Myös pinaattiohukaisten sisältämät lisäaineet hämmentävät Antti Heikkilää, mutta lääkärin mielestä viikon pahinta antia ovat torstaina tarjolla oleva kebabkiusaus ja perjantainen kermaporsas.
– En tarjoaisi näitä lapsilleni. Esimerkiksi tuo kermaporsas on aivan hurja kemiallinen kakku. Ruoan voisi nimen perusteella kuvitella sisältävän kermaa, porsasta ja normaaleja mausteita, mutta sen sijaan tässä on mielipuolisesti lisäaineita.
Kermaporsaan tuotetiedoista löytyy noin 40 eri ainesta. Erityisesti Heikkilän huomio kiinnittyy mainintoihin naudanliha-aromista, jonka hän uskoo olevan natriumglutamaattia, karrageenista sekä kovetetuista kasvirasvoista. (Katso koko lista kermaporsaan aineksista jutun lopusta.)
– Kovetetuista kasvirasvoista jopa 50 prosenttia voi muodostua transrasvoista. Esimerkiksi Tanska on kieltänyt transrasvojen käytön kokonaan. Karrageeni puolestaan on levästä tehty uute, joka aiheuttaa paljon suolisto-ongelmia.
Viikon ruokalistalta ainoana puhtaat paperit Heikkiseltä saa saaristolaiskeitto kirjolohesta.
– Siinä on kunnon tavaraa. Toisaalta tämä keitto osoittaa myös sen, että halutessa kouluruoka olisi mahdollista valmistaa ilman ylimääräisiä lisäaineita tai teollisesti muokattuja raaka-aineita.
"Pelottelu on tehnyt
lisäaineista ongelman"
Ravitsemustutukija Patrik Borgin mielestä koululaisten viikon ruokalistalta löytyy melko vähän lisäaineita.
– Totta kai lisäaineista on hyvä keskustella, mutta en näkisi lisäaineasiaa kouluruoassa merkittävänä tekijänä, Borg sanoo ja huomauttaa, etteivät nykyiset lisäaineet ole käytetyissä määrissä haitallisia.
– Erilaisten pelottelutarinoiden myötä lisäaineista on noussut turhan iso ongelma. Kaikkihan me haluaisimme syödä mummon tekemää luonnollista ruokaa, mutta näyttöä nykyaikaisten lisäaineiden haitoista ei ole.
– Esimerkiksi natriumglutamaatti sisältää tavallista natriumia ja glutamaattia. En näe sitä kovin relevanttina huolenaiheena.
Borg sanoo lisäaineista kuhisemisen olevan tämän hetken kuuma juttu ja osa vallalla olevaa ruokatrendiä, johon kuuluu tietynlainen paluu juurille sekä kiinnostus ruoan puhtauteen.
– Monella on sisäsyntyinen ajatus, että luonnollinen on turvallista. Mutta ei teknologinen tuote ole automaattisesti huono. Puolet lisäaineistakin on täysin luonnollisia yhdisteitä.
– Toisaalta, jos syntyisi tahtotila, että kouluruoassa ei tulisi käyttää lisäaineita, ei niistä luopuminen varmaankaan olisi vaikeaa, Borg uskoo.
"Lisäaineista ei
syytä huolestua"
Lisäaineita enemmän Patrik Borgia kiinnostivat kouluruoan tuotetiedoista ilmenneiden raaka-aineiden ravitsemusarvot.
– Ruokalistalta on vaikea löytää ruokaa, jonka raaka-aine ei olisi peruna tai vehnäjauho. Ainekset ovat halvemmasta päästä. Viikon ruokalista on kustannustehokas, mutta se voisi olla ravitsemusarvoltaan parempi.
– Kouluruokailussa on montakin asiaa, josta olen huolissani, mutta lisäaineet eivät ole yksi niistä.
Eniten Borgia huolestuttaa se, onko kouluruokailun rahoitus, monipuolisuus ja maukkaus turvattu.
– Peräti 30 prosenttia oppilaista ei enää syö kouluruokaa. Se on huolestuttavaa ja kertoo siitä, ettei kouluruoan maku ole kohdallaan.
Näistä aineista syntyy kermaporsas:
Ainekset: Kuutioitu sianliha (48 %), vesi, kuohukerma vähälaktoosinen (stabilointiaine karrageeni), minisipuli, vehnäjauho, laktoositon margariini ((kasvirasva, kasviöljy, emulgointiaine (soijalesitiini), happamuudensäätöaine (sitruunahappo), aromi, A- ja D-vitamiinit)), sinappi (sinapinsiemen, etikkahappo, beetakaroteeni ja riboflaviini, natriumbentsoaatti, aromi), lihaliemivalmiste ((jodioitu suola, maltodekstriini, hiivauute, sokeri, perunatärkkelys, auringonkukkaöljy, naudanliha-aromi, vasikanliha, hapettumisenestoaine (sitruunahappo)), soijakastike (sis. soijaproteiinihydrolysaatti), muunnettu maissitärkkelys, mausteet, aromit (mm. valkopippuri, korianteri, kurkuma, sipuli, valkosipuli), sokeri, suola (0,6 %), elintarvikeväri (E150).
Näistä aineksista syntyy saaristolaiskeitto:
Ainekset: Peruna, vesi, kuutioitu kirjolohifilee (13 %), palsternakka, porkkana, sipuli, suola (0,5 %), tilli, mausteet (mm. valkopippuri).
Helsingin kouluruokien tuotetiedot löytyvät osoitteesta:
http://www.hel.fi/hki/palmia/fi/Catering-palvelut/Tuotetiedot/Kouluruoan+tuotetiedot