TE: Tuloerot kapenivat?
Talouselämä uutisoi Tilastokeskuksen julkaisemasta vuoden 2009 tulonjakotilastosta, jonka mukaan "Suomi ei ole enää tuloerojen kasvun kärkimaa". Uutisen mukaan tuloerojen hetkellinen kapeneminen johtunee taantuman aiheuttamasta tilapäisestä leikkauksesta suurituloisimpien tulospalkkioihin, sijoitustuottoihin ja bonuksiin.
Suhteellisten kasvulukujen keskellä on tärkeintä ymmärtää tulojen jakautumisen todellisuus:
Talouselämä 20.5.2011
Mitä? Kauhistellut tuloerot kapenivat
Suomessa ilma on sakeana tuloerojen kasvun kauhistelua. Tänään Tilastokeskus kertoi aivan toisenlaista viestiä.
"Tuoreimpien kansainvälisten tietojen mukaan Suomi ei ole enää tuloerojen kasvun kärkimaa. Vuosina 2005–2009 tuloerot pysyivät lähes ennallaan Suomessa", Tilastokeskus kertoi tänään.
Tilastokeskuksen näkemys perustuu tulonjakotilastoon, jonka se julkaisi tänään vuodelta 2009. Tilasto ei tue väitettä, että Suomi eriarvoistuisi.
"Suomen tuloerot olivat 29 Euroopan maan vertailussa kahdeksanneksi pienimmät", Tilastokeskus sanoo.
Asiassa on kuitenkin johtajan bonuksen kokoinen mutta.
Tuloerojen pieneneminen vuonna 2009 johtui yksinomaan kaikkein suurituloisimpien tulojen pienenemisestä. Kyse on suurituloisimman kymmeneksen kärkiporukasta.
Tämä, suuryhtiöiden johdosta, omistajista ja suuryrittäjistä koostuva porukka ansaitsi vuonna 2009 entistä vähemmän. Siksi suurituloisimman kymmeneksen keskimääräinen ansio pieneni, vaikka se kaikilla muilla kasvoi.
Pudotus johtuu todennäköisesti ennen muuta siitä, että erilaiset tulospalkkiot, sijoitustuotot ja bonukset leikkautuivat.
Tämä ei kuitenkaan ole yhteiskunnan tai poliitikkojen saneleman tulonjaon ja tulonsiirtojen ansiota, vaan johtuu tietysti talouden taantumasta.
Taantuma ei ollutkaan kauhea
Toisaalta poliitikkoja ei tämän tilaston perusteella voi myöskään syyttää köyhän kansan kyykyttämisestä.
Pienituloisimman kymmeneksen tulot kasvoivat suhteellisesti eniten, viisi prosenttia. Euroissa pienituloisten tulot kasvoivat vähemmän kuin muilla.
Useaa köyhää auttoi kuitenkin se, että tulonsiirrot kasvoivat yhdeksän prosenttia ja suurinta kasvu oli vanhuuseläkkeissä ja työttömyysturvaetuuksissa.
Keskimäärin kotitalouksien tulot kasvoivat 2,4 prosenttia, koska verot pienenivät ja tulonsiirrot kasvoivat. Hyvä puoli asiassa on tietysti se, että kansa ei kärsinyt taantumasta ainakaan vielä 2009. Tämä on hieman yllättävääkin, kun muistelee silloisia irtisanomisia ja lomautuksia.
Mutta miten mahtoi käydä viime vuonna? Todennäköiseltä näyttää, että rikkaiden tulot lähtivät uuteen nousuun.
Helsingin Sanomien selvitys kertoi torstaina, että isojen yritysten johtajien palkat nousivat viime vuonna 4,4 prosenttia. Se ei vielä ole kovin hurja nousu, vaan pikemmin tulot palautuivat vuoden 2008 tasolle. Huippuvuosi 2007 on johtajilla yhä kaukana.
Toisaalta taantumassa on johtajille viritetty osakepalkkiojärjestelmiä ja muita palkkio-ohjelmia, kun osakekurssit olivat pohjilla. Yhtiöiden ripeä tuloskasvu ja osakekurssien nousu tietää yhtä rivakkaa nousua johtajien tieneisteille.
Silloin tuloerot lähtevät taas kasvuun.
Lottovoitto joka vuosi
Joskus kannattaa myös vilkaista todellisia euroja eikä vain prosentteja. Helsingin Sanomien mukaan 43 suuren pörssiyhtiön toimitusjohtajan palkka, bonus ja edut olivat viime vuonna keskimäärin 790 000 euroa. Lottovoitto tuli siis johtajalle joka vuosi.
Tilastokeskuksen mukaan suurituloisimman kymmeneksen tulojen keskiarvo oli 58 000 euroa. Pienituloisimmat eivät saaneet tuosta summasta edes joka viidettä euroa vaan ansaitsivat keskimäärin alle 11 000 euroa.
Ja tämä oli siis tilanne sen jälkeen, kun tulonsiirrot ja verotus yrittivät tasata eroja.
Suhteellisten kasvulukujen keskellä on tärkeintä ymmärtää tulojen jakautumisen todellisuus:
Helsingin Sanomien mukaan 43 suuren pörssiyhtiön toimitusjohtajan palkka, bonus ja edut olivat viime vuonna keskimäärin 790 000 euroa. Lottovoitto tuli siis johtajalle joka vuosi.
Tilastokeskuksen mukaan suurituloisimman kymmeneksen tulojen keskiarvo oli 58 000 euroa. Pienituloisimmat eivät saaneet tuosta summasta edes joka viidettä euroa vaan ansaitsivat keskimäärin alle 11 000 euroa.
Ja tämä oli siis tilanne sen jälkeen, kun tulonsiirrot ja verotus yrittivät tasata eroja.
Talouselämä 20.5.2011
Mitä? Kauhistellut tuloerot kapenivat
Suomessa ilma on sakeana tuloerojen kasvun kauhistelua. Tänään Tilastokeskus kertoi aivan toisenlaista viestiä.
"Tuoreimpien kansainvälisten tietojen mukaan Suomi ei ole enää tuloerojen kasvun kärkimaa. Vuosina 2005–2009 tuloerot pysyivät lähes ennallaan Suomessa", Tilastokeskus kertoi tänään.
Tilastokeskuksen näkemys perustuu tulonjakotilastoon, jonka se julkaisi tänään vuodelta 2009. Tilasto ei tue väitettä, että Suomi eriarvoistuisi.
"Suomen tuloerot olivat 29 Euroopan maan vertailussa kahdeksanneksi pienimmät", Tilastokeskus sanoo.
Asiassa on kuitenkin johtajan bonuksen kokoinen mutta.
Tuloerojen pieneneminen vuonna 2009 johtui yksinomaan kaikkein suurituloisimpien tulojen pienenemisestä. Kyse on suurituloisimman kymmeneksen kärkiporukasta.
Tämä, suuryhtiöiden johdosta, omistajista ja suuryrittäjistä koostuva porukka ansaitsi vuonna 2009 entistä vähemmän. Siksi suurituloisimman kymmeneksen keskimääräinen ansio pieneni, vaikka se kaikilla muilla kasvoi.
Pudotus johtuu todennäköisesti ennen muuta siitä, että erilaiset tulospalkkiot, sijoitustuotot ja bonukset leikkautuivat.
Tämä ei kuitenkaan ole yhteiskunnan tai poliitikkojen saneleman tulonjaon ja tulonsiirtojen ansiota, vaan johtuu tietysti talouden taantumasta.
Taantuma ei ollutkaan kauhea
Toisaalta poliitikkoja ei tämän tilaston perusteella voi myöskään syyttää köyhän kansan kyykyttämisestä.
Pienituloisimman kymmeneksen tulot kasvoivat suhteellisesti eniten, viisi prosenttia. Euroissa pienituloisten tulot kasvoivat vähemmän kuin muilla.
Useaa köyhää auttoi kuitenkin se, että tulonsiirrot kasvoivat yhdeksän prosenttia ja suurinta kasvu oli vanhuuseläkkeissä ja työttömyysturvaetuuksissa.
Keskimäärin kotitalouksien tulot kasvoivat 2,4 prosenttia, koska verot pienenivät ja tulonsiirrot kasvoivat. Hyvä puoli asiassa on tietysti se, että kansa ei kärsinyt taantumasta ainakaan vielä 2009. Tämä on hieman yllättävääkin, kun muistelee silloisia irtisanomisia ja lomautuksia.
Mutta miten mahtoi käydä viime vuonna? Todennäköiseltä näyttää, että rikkaiden tulot lähtivät uuteen nousuun.
Helsingin Sanomien selvitys kertoi torstaina, että isojen yritysten johtajien palkat nousivat viime vuonna 4,4 prosenttia. Se ei vielä ole kovin hurja nousu, vaan pikemmin tulot palautuivat vuoden 2008 tasolle. Huippuvuosi 2007 on johtajilla yhä kaukana.
Toisaalta taantumassa on johtajille viritetty osakepalkkiojärjestelmiä ja muita palkkio-ohjelmia, kun osakekurssit olivat pohjilla. Yhtiöiden ripeä tuloskasvu ja osakekurssien nousu tietää yhtä rivakkaa nousua johtajien tieneisteille.
Silloin tuloerot lähtevät taas kasvuun.
Lottovoitto joka vuosi
Joskus kannattaa myös vilkaista todellisia euroja eikä vain prosentteja. Helsingin Sanomien mukaan 43 suuren pörssiyhtiön toimitusjohtajan palkka, bonus ja edut olivat viime vuonna keskimäärin 790 000 euroa. Lottovoitto tuli siis johtajalle joka vuosi.
Tilastokeskuksen mukaan suurituloisimman kymmeneksen tulojen keskiarvo oli 58 000 euroa. Pienituloisimmat eivät saaneet tuosta summasta edes joka viidettä euroa vaan ansaitsivat keskimäärin alle 11 000 euroa.
Ja tämä oli siis tilanne sen jälkeen, kun tulonsiirrot ja verotus yrittivät tasata eroja.