TE: Suomalaisfirmassa markkinavoimat jyräävät etiikan
Talouselämä:
Negatiiviset ulkoisvaikutukset, joihin kuuluvat muun muassa yrityksen toiminnasta koituva haitta ympäristölle, ovat markkinatoimijoille oiva mahdollisuus hyötyä, sillä niiden tarkka mittaaminen on markkinataloudessa käytännössä mahdotonta. Markkinat mahdollistavat usein kätevän kaupan ostajan ja myyjän välillä, mutta ongelmaksi muodostuvat kaupanteon vaikutukset kolmansiin osapuoliin. Monilla kulutustapahtumilla on tuotantoketjun kautta hyvinkin laajoja vaikutuksia ympäristöön ja ihmisiin, ja nämä ulkoisvaikutukset aiheuttavat merkittäviä vääristymiä tuotteiden hintoihin.
Pidemmällä aikavälillä nämä hinnan vääristymät aiheuttavat lumipalloefektin, sillä kuluttajat säätävät jatkossa kulutusmieltymyksiään sellaisten tuotehintojen perusteella, jotka ovat jo lähtökohtaisesti vinoutuneet.
24.8.2011 Talouselämä
Suomalaisfirmassa markkinavoimat jyräävät etiikan
Helsingin yliopiston viestinnän tutkija Karoliina Malmelin tutki yhteisöviestinnän ja yritysetiikan aloja edustavassa väitöskirjassaan kymmenen suomalaisen suuryrityksen vuosikertomuksia ja yhteiskuntavastuun raportteja kymmenen vuoden ajalta.
Malmelin havaitsi suomalaisten suuryritysten puhuvan arvoistaan yhä enemmän, mutta konkreettinen näyttö arvojen toteutumisesta jää usein heikoksi.
Malmelinin mukaan yritykset eivät ennakoi riittävästi moraalisia kiistoja, ja niiden arvopuhe perustuu usein kompromisseihin. Yritysvastuun raporteissa esiintyvä moraalinen epäjohdonmukaisuus, josta käytetään esimerkiksi termiä viherpesu, voi altistaa yrityksen legitimiteettikriiseille.
Malmelinin tutkimukset osoittavat, että raporteissa mainitut arvot kuten ihmisoikeudet, yhteiskunnallinen tasa-arvo ja tai ekologinen tasapaino ovat yritysten puheessa alisteisia markkinoiden ja teollisuuden arvoille, tuottavuudelle ja tehokkuudelle.
Yritykset käsittelevät yhteiskunnallisia ongelmia edelleen reaktiivisesti, ympäristön painostuksen seurauksena, sen sijaan, että ne nostaisivat ongelmia esiin ennakoivasti eli proaktiivisesti.
Yritysten puheessa korostuvat arvomaailmojen väliset kompromissit, joilla pyritään tilapäisesti sovittamaan yhteen toisilleen vastakkaisia arvoja.
Malmelinin tutkimukset osoittavat, että raporteissa mainitut arvot kuten ihmisoikeudet, yhteiskunnallinen tasa-arvo ja tai ekologinen tasapaino ovat yritysten puheessa alisteisia markkinoiden ja teollisuuden arvoille, tuottavuudelle ja tehokkuudelle.
Yritykset käsittelevät yhteiskunnallisia ongelmia edelleen reaktiivisesti, ympäristön painostuksen seurauksena, sen sijaan, että ne nostaisivat ongelmia esiin ennakoivasti eli proaktiivisesti.Talouselämä uutisoi Helsingin yliopiston viestinnän tutkijan Karoliina Malmelinin tutkimuksesta, joka kävi läpi suomalaisten suuryritysten yhteiskuntavastuuraportteja. Ei ole yllättävää, että yritykset reagoivat aiheuttamiinsa ongelmiin vasta ympäristön painostuksen seurauksena, sillä monet tuotannosta koituvat haitat ovat yrityksille yksi keino kasvattaa liikevoittoaan.
Negatiiviset ulkoisvaikutukset, joihin kuuluvat muun muassa yrityksen toiminnasta koituva haitta ympäristölle, ovat markkinatoimijoille oiva mahdollisuus hyötyä, sillä niiden tarkka mittaaminen on markkinataloudessa käytännössä mahdotonta. Markkinat mahdollistavat usein kätevän kaupan ostajan ja myyjän välillä, mutta ongelmaksi muodostuvat kaupanteon vaikutukset kolmansiin osapuoliin. Monilla kulutustapahtumilla on tuotantoketjun kautta hyvinkin laajoja vaikutuksia ympäristöön ja ihmisiin, ja nämä ulkoisvaikutukset aiheuttavat merkittäviä vääristymiä tuotteiden hintoihin.
Pidemmällä aikavälillä nämä hinnan vääristymät aiheuttavat lumipalloefektin, sillä kuluttajat säätävät jatkossa kulutusmieltymyksiään sellaisten tuotehintojen perusteella, jotka ovat jo lähtökohtaisesti vinoutuneet.
24.8.2011 Talouselämä
Suomalaisfirmassa markkinavoimat jyräävät etiikan
Helsingin yliopiston viestinnän tutkija Karoliina Malmelin tutki yhteisöviestinnän ja yritysetiikan aloja edustavassa väitöskirjassaan kymmenen suomalaisen suuryrityksen vuosikertomuksia ja yhteiskuntavastuun raportteja kymmenen vuoden ajalta.
Malmelin havaitsi suomalaisten suuryritysten puhuvan arvoistaan yhä enemmän, mutta konkreettinen näyttö arvojen toteutumisesta jää usein heikoksi.
Malmelinin mukaan yritykset eivät ennakoi riittävästi moraalisia kiistoja, ja niiden arvopuhe perustuu usein kompromisseihin. Yritysvastuun raporteissa esiintyvä moraalinen epäjohdonmukaisuus, josta käytetään esimerkiksi termiä viherpesu, voi altistaa yrityksen legitimiteettikriiseille.
Malmelinin tutkimukset osoittavat, että raporteissa mainitut arvot kuten ihmisoikeudet, yhteiskunnallinen tasa-arvo ja tai ekologinen tasapaino ovat yritysten puheessa alisteisia markkinoiden ja teollisuuden arvoille, tuottavuudelle ja tehokkuudelle.
Yritykset käsittelevät yhteiskunnallisia ongelmia edelleen reaktiivisesti, ympäristön painostuksen seurauksena, sen sijaan, että ne nostaisivat ongelmia esiin ennakoivasti eli proaktiivisesti.
Yritysten puheessa korostuvat arvomaailmojen väliset kompromissit, joilla pyritään tilapäisesti sovittamaan yhteen toisilleen vastakkaisia arvoja.