TS: Kodinkoneen korjaus yhä mahdottomampaa
Taloussanomat uutisoi ilmiöstä, jonka juuret ovat syvällä talouden rakenteissa. Valmistajien ei ulkoisvaikutukset ja pitkäkestoiset seuraukset ohittavien markkinakannustimien vuoksi ole kannattavaa tehdä kestäviä, hyvälaatuisia tuotteita, vaan pikemminkin päinvastoin. Samalla valtavasti resursseja kuluu hukkaan kun kestämättömiä laitteita joudutaan uusimaan aina uudestaan kokonaan, ja uusia laitteita rakennetaan kiihtyvällä tahdilla.
Taloussanomien artikkelin taustoja valotetaan erinomaisesti espanjalais-ranskalaisessa dokumentissa "Hehkulamppuhuijaus". Erinomainen ja ehdottomasti suositeltava dokumentti on esitetty Suomessa YLE:llä keväällä 2011, ja sen voi katsoa kokonaisuudessaan ohesta.
Taloussanomat 28.7.2011
Kodinkoneen korjaus yhä mahdottomampaa
Brittiläisen kuluttajajärjestön Which?:n kodinkonetestaukset todistavat oikeaksi monen arkikokemuksen: Kodinkoneet tehdään tarkoituksella liian hankalaksi tai kalliiksi korjata. On helpompi nakata vanha laite kierrätykseen kuin käyttää se korjaajalla.
Nykyään jotkin valmistajat eivät esimerkiksi käytä pultteja pesukoneiden rummussa vaan hitsaavat rummun kiinni runkoon. Järjestön julkaiseman Which-lehden testeissä Beko-merkkisen pesukoneen parinkymmenen euron helppoa varaosan vaihtoa varten piti irrottaa koko kiinteä rumpuosa.
Kansainvälisestikin arvostettu järjestö on testannut ja rankannut laitteita 1970-luvulta asti.
Kodinkonekorjaajat arvioivat, että Suomessa eniten korjattaviksi tulee pesukoneita. Tiskikoneita tulee seuraavaksi eniten. Koneissa on useimmiten pikkuvikoja, joiden korjaaminen olisi periaatteessa helppoa ja edullista.
Yhden kodinkonekorjaajan mukaan "halvemmissa pesukonemalleissa kautta linjan" korjaaminen on tehty vaikeaksi kiinteällä rummulla.
– Tällaisen viiden euron pesuolakkeksi kutsutun osan vaihto voi viedä neljä tuntia, eikä sekään aika aina riitä.
Taloussanomien haastattelemilla korjaajilla oli vaihtelevia näkemyksiä siitä, onko laitteet suunniteltu tarkoituksella hankaliksi korjata. Yleisesti oltiin sitä mieltä, että halvempien mallien korjaaminen on vaikeampaa.
Huoltoliikkeillä on usein huoltosopimuksia tai muita yhteyksiä valmistajiin, eikä heikkoja merkkejä haluta julkisesti haukkua.
– Kieltämättä on tullut mieleen, että huolto tehdään hankalaksi, yksi korjaaja kertoo.
Hänen mukaansa valmistajat panostavat myyntiin, mutta eivät huoltoon. Ainakin yksi suuri valmistaja on esimerkiksi venyttänyt laskunmaksua takuuhuoltoja tekeville liikkeille niin paljon, että valmistajan kanssa ei enää haluta tehdä huoltosopimusta.
Vian paikallistaminen
kestää kauan
Vantaalainen korjaaja Veli Toivanen sanoo, että hän ei ole törmännyt huolto-ongelmiin yksittäistapausta lukuun ottamatta. Helkaman uudehko liesimalli oli suunniteltu niin, että kiertoilmauunin vastuksen vaihto oli erittäin työlästä.
– Takapeltiä ei saanut pois, koska kuoriosa oli tehty umpinaiseksi ja koko uunin sisusta oli nostettava ulos. Silloin tuli kyllä mieleen, että kyllä nyt on huolto tehty vaikeaksi.
Tiskikoneissa on korjaajien mukaan välillä erittäin hankalia vikoja. Korjauskuluja kasvattaa se, että vikojen paikallistamiseen menee kauemmin aikaa kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Myös brittiselvityksessä nostetaan esiin korjamista vaikeuttava tiedonpuute, sillä kaikki valmistajat eivät jaa huoltotietoa korjaajille.
Halvoissa tiskikoneissa
vuotoriskiä
Heikkoa laatua näkee korjaajien mukaan joka paikassa. Varsinkin halvemmissa tiskikoneissa on kaikissa muoviset nousuputket, jotka jo kolmen vuoden käytön jälkeen sisältävät erittäin suuria vesivahinkoriskejä.
– Meillä yleisin korjaussyy on se, että lapsiperhe on ostanut pikkuisen liian halvan pesukonemallin, joka on ajettu loppuun kolmessa vuodessa. Jos maksat 400 euroa koneesta, joka pyörii joka päivä, mitä muuta voi odottaa, yksi korjaajista kertoo.
Varaosien hinnat nousevat
takuun jälkeen
Kalliit varaosat tekevät korjaamisesta huonosti kannattavaa. Kodinkoneiden yleinen hintataso on tehnyt uuden ostamisesta halvempaa kuin vanhan korjaamisesta.
Varaosien toimitusongelmia on erään korjaajan kokemuksen mukaan ollut paljon marketeissa myytävissä halvemmissa merkeissä, kuten Helkamassa, Hooverissa, Candyssä ja Indecitissä. Varaosatoimituksissa on ollut eniten ongelmia Ahmalla, ja valmistaja on tarjonnut herkästi uutta tilalle, korjaaja kertoo.
– Tuotteen ylittäessä esimerkiksi kahden vuoden takuukäyttöiän hinta voi muutamilla valmistajilla jopa kaksinkertaistua. Pahin on Bosch, mutta tätä on myös esimerkiksi Siemensillä ja Elektroluxilla, jolla on useita merkkejä, korjaaja sanoo.
"Televisiot tulleet
korjauskelvottomiksi"
Televisioita ei korjaajien mukaan kannata korjata ollenkaan. Televisionkorjaajien määrä vähenee koko ajan, ja huollot keskittyvät merkkien takuukorjauksiin. Televisioiden korjaaminen maksaa yleensä satoja euroja.
Tyypillisiä huoltoja tiskikoneissa on ohjelmakortin uusiminen, joka töineen maksaa helposti 200 euroa tai yli. Uuden halvan tiskikoneen saa alle kolmellasadalla eurolla.
– Pyykinpesukone, liedet, pakastekaapit, kylmiöt – niitä kannattaa korjata. Imureita ei ollenkaan, uuden saa halvemmalla. Mikroaaltouuni on myös kyseenalainen, ei niitä paljon tulekaan korjattavaksi, korjaaja kertoo.
∇ MAINOS, ARTIKKELI JATKUU ALEMPANA ∇
∇ ARTIKKELI JATKUU ∇
Nykyiset pölynimurit on usein tehty kierrätysmuovista. Kääntöpuolena on hauraus eli kierrätysmuovi ei kestä korjaajien vääntelyä vaan hajoaa herkästi. Pesukoneissa poistopumppuviat ovat yleisiä. Ne ovat tukossa tai rikki, tai moottorin hiiliharja on rikkoutunut. Jonkin verran on myös kalliimpia ohjelmakorttivikoja.
Kodinkonekorjaajien määrän arvioidaan jopa puolittuvan seuraavan viiden vuoden aikana heikon korjauskysynnän takia. Vaikka laitteet tehdään entistä nopeammin hajoaviksi, korjausalalle ei siis riitä työtä.
– On sulaa hulluutta, että kuluttajilta vaaditaan korjausmaksuja, jotka ovat yhtä suuria kuin uusi kone. Valmistajien on tehtävä laitteita, joita voi korjata halvalla ja helposti, ja niiden pitää jakaa kaikki korjaustieto (myös) riippumattomien korjaajien kanssa, brittijärjestön testiasiantuntija Matt Stevens sanoi Which?-lehdessä.
"Wal-Mart-ilmiö" tekee
kuluttajasta ostajarobotin
Myös kuluttajien pitäisi katsoa peiliin, korjaajat sanovat. Vaikka varaosien hinnoissa olisi ilmaa, ja toimitusajat pitkiä, monet vuodot tai tukkeumat hoituisivat nykypäivänäkin kohtuuhinnalla.
– Kuluttajilla on usein se käsitys, että korjaaminen maksaa enemmän kuin uuden ostaminen. Onneksi vielä on korjauttajia, sillä useissa tapauksisa se kannattaa, kodinkonekorjaaja Veli Toivanen sanoo.
Tutkijat Työtehoseurassa ja Kuluttajatutkimuskeskuksessa tunnistavat korjaamisen liittyvät ongelmat, vaikka aihetta käsittelevää tutkimusta ei ole viime vuosina tehty.
– Varsinkin pienemmissä laitteissa kehitys on mennyt siihen, että uuden ostaminen on halvempaa kuin vanhan korjaaminen. Näin voi olla myös suuremmissa halvoissa kodinkoneissa, sanoo tutkija Anne Korhonen Työtehoseurasta.
– Nykyisten kodinkoneiden laatu ylipäänsä on ilman muuta asia, joka ärsyttää suunnattomasti. Harmitti kun piti hankkia uusi pakastin ja sille luvattiin 8–12 vuotta käyttöikää. Edellinen pakastin kesti 30 vuotta, Kuluttajatutkimuskeskuksen erikoistutkija Johanna Varjonen sanoo.
Varjosella on kokemuksia siitä, että vanhan korjaaminen kannattaa.
– Astianpesukoneen luukku hajosi eikä sitä saanut kiinni. Korjautin sen, vaikka kone oli yli kymmenen vuotta vanha, ja se toimi vielä toiset kymmenen vuotta.
– Nykypäivänä laitteita on jotenkin vaikeakin tutkia, koska valmistajien maailma on niin pimeä ja näkymätön. Kukaan ei välttämättä tiedä, missä kodinkoneet on tehty ja miten.
– Toinen puoli asiasta on se, että ihmiset jotka haluaisivat nykypäivänä ostaa kestävämpiä tuotteita, eivät edes löydä niitä.
Varjonen viittaa muutaman vuoden takaiseen Yhdysvalloissa julkaistuun kirjaan The Wal-Mart Effect. Siinä kuvataan kauppaketjun strategiaa, jossa ketju hankkii tietyn valmistajan tuotteen myyntiin, jolloin myynti ensin kasvaa pilviin.
Sen jälkeen samaa tuotetta aletaan vaatia valmistajalta halvemmalla ja halvemmalla, jolloin vaihtoehdoksi jää tuotteen heikentäminen tai Wal-Martin sopimuksesta luopuminen. Kirjoittajan Charles Fishmanin mukaan sama halpatuotannon henki on levinnyt kaikkialle muuallekin teollisuuteen, kauppaan ja kuluttajien tajuntaan.
Taloussanomat haastatteli juttua varten neljää satunnaisesti valittua kodinkonekorjaajaa eri puolilta Suomea. Kolme heistä halusi poikkeuksellisesti esiintyä nimettöminä.
Brittiläisen kuluttajajärjestön Which?:n kodinkonetestaukset todistavat oikeaksi monen arkikokemuksen: Kodinkoneet tehdään tarkoituksella liian hankalaksi tai kalliiksi korjata. On helpompi nakata vanha laite kierrätykseen kuin käyttää se korjaajalla.Kulutuksen kestämättömyys ja tarve sen jatkuvaan kasvattamiseen on sisäänrakennettua talouden toimintamekanismeihin, ja tästä kehityssuunnasta on markkinamekanismien avulla hyvin vaikea tehdä esimerkiksi demokraattisia päätöksiä joissa otettaisiin huomioon vaikkapa kulutusjätteen loppusijoituspaikaksi koituvien köyhien maiden asukkaiden tahto.
– Nykyisten kodinkoneiden laatu ylipäänsä on ilman muuta asia, joka ärsyttää suunnattomasti. Harmitti kun piti hankkia uusi pakastin ja sille luvattiin 8–12 vuotta käyttöikää. Edellinen pakastin kesti 30 vuotta, Kuluttajatutkimuskeskuksen erikoistutkija Johanna Varjonen sanoo.
Varjonen viittaa muutaman vuoden takaiseen Yhdysvalloissa julkaistuun kirjaan The Wal-Mart Effect. Siinä kuvataan kauppaketjun strategiaa, jossa ketju hankkii tietyn valmistajan tuotteen myyntiin, jolloin myynti ensin kasvaa pilviin.
Sen jälkeen samaa tuotetta aletaan vaatia valmistajalta halvemmalla ja halvemmalla, jolloin vaihtoehdoksi jää tuotteen heikentäminen tai Wal-Martin sopimuksesta luopuminen. Kirjoittajan Charles Fishmanin mukaan sama halpatuotannon henki on levinnyt kaikkialle muuallekin teollisuuteen, kauppaan ja kuluttajien tajuntaan.
Taloussanomien artikkelin taustoja valotetaan erinomaisesti espanjalais-ranskalaisessa dokumentissa "Hehkulamppuhuijaus". Erinomainen ja ehdottomasti suositeltava dokumentti on esitetty Suomessa YLE:llä keväällä 2011, ja sen voi katsoa kokonaisuudessaan ohesta.
Taloussanomat 28.7.2011
Kodinkoneen korjaus yhä mahdottomampaa
Brittiläisen kuluttajajärjestön Which?:n kodinkonetestaukset todistavat oikeaksi monen arkikokemuksen: Kodinkoneet tehdään tarkoituksella liian hankalaksi tai kalliiksi korjata. On helpompi nakata vanha laite kierrätykseen kuin käyttää se korjaajalla.
Nykyään jotkin valmistajat eivät esimerkiksi käytä pultteja pesukoneiden rummussa vaan hitsaavat rummun kiinni runkoon. Järjestön julkaiseman Which-lehden testeissä Beko-merkkisen pesukoneen parinkymmenen euron helppoa varaosan vaihtoa varten piti irrottaa koko kiinteä rumpuosa.
Kansainvälisestikin arvostettu järjestö on testannut ja rankannut laitteita 1970-luvulta asti.
Kodinkonekorjaajat arvioivat, että Suomessa eniten korjattaviksi tulee pesukoneita. Tiskikoneita tulee seuraavaksi eniten. Koneissa on useimmiten pikkuvikoja, joiden korjaaminen olisi periaatteessa helppoa ja edullista.
Yhden kodinkonekorjaajan mukaan "halvemmissa pesukonemalleissa kautta linjan" korjaaminen on tehty vaikeaksi kiinteällä rummulla.
– Tällaisen viiden euron pesuolakkeksi kutsutun osan vaihto voi viedä neljä tuntia, eikä sekään aika aina riitä.
Taloussanomien haastattelemilla korjaajilla oli vaihtelevia näkemyksiä siitä, onko laitteet suunniteltu tarkoituksella hankaliksi korjata. Yleisesti oltiin sitä mieltä, että halvempien mallien korjaaminen on vaikeampaa.
Huoltoliikkeillä on usein huoltosopimuksia tai muita yhteyksiä valmistajiin, eikä heikkoja merkkejä haluta julkisesti haukkua.
– Kieltämättä on tullut mieleen, että huolto tehdään hankalaksi, yksi korjaaja kertoo.
Hänen mukaansa valmistajat panostavat myyntiin, mutta eivät huoltoon. Ainakin yksi suuri valmistaja on esimerkiksi venyttänyt laskunmaksua takuuhuoltoja tekeville liikkeille niin paljon, että valmistajan kanssa ei enää haluta tehdä huoltosopimusta.
Vian paikallistaminen
kestää kauan
Vantaalainen korjaaja Veli Toivanen sanoo, että hän ei ole törmännyt huolto-ongelmiin yksittäistapausta lukuun ottamatta. Helkaman uudehko liesimalli oli suunniteltu niin, että kiertoilmauunin vastuksen vaihto oli erittäin työlästä.
– Takapeltiä ei saanut pois, koska kuoriosa oli tehty umpinaiseksi ja koko uunin sisusta oli nostettava ulos. Silloin tuli kyllä mieleen, että kyllä nyt on huolto tehty vaikeaksi.
Tiskikoneissa on korjaajien mukaan välillä erittäin hankalia vikoja. Korjauskuluja kasvattaa se, että vikojen paikallistamiseen menee kauemmin aikaa kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Myös brittiselvityksessä nostetaan esiin korjamista vaikeuttava tiedonpuute, sillä kaikki valmistajat eivät jaa huoltotietoa korjaajille.
Halvoissa tiskikoneissa
vuotoriskiä
Heikkoa laatua näkee korjaajien mukaan joka paikassa. Varsinkin halvemmissa tiskikoneissa on kaikissa muoviset nousuputket, jotka jo kolmen vuoden käytön jälkeen sisältävät erittäin suuria vesivahinkoriskejä.
– Meillä yleisin korjaussyy on se, että lapsiperhe on ostanut pikkuisen liian halvan pesukonemallin, joka on ajettu loppuun kolmessa vuodessa. Jos maksat 400 euroa koneesta, joka pyörii joka päivä, mitä muuta voi odottaa, yksi korjaajista kertoo.
Varaosien hinnat nousevat
takuun jälkeen
Kalliit varaosat tekevät korjaamisesta huonosti kannattavaa. Kodinkoneiden yleinen hintataso on tehnyt uuden ostamisesta halvempaa kuin vanhan korjaamisesta.
Varaosien toimitusongelmia on erään korjaajan kokemuksen mukaan ollut paljon marketeissa myytävissä halvemmissa merkeissä, kuten Helkamassa, Hooverissa, Candyssä ja Indecitissä. Varaosatoimituksissa on ollut eniten ongelmia Ahmalla, ja valmistaja on tarjonnut herkästi uutta tilalle, korjaaja kertoo.
– Tuotteen ylittäessä esimerkiksi kahden vuoden takuukäyttöiän hinta voi muutamilla valmistajilla jopa kaksinkertaistua. Pahin on Bosch, mutta tätä on myös esimerkiksi Siemensillä ja Elektroluxilla, jolla on useita merkkejä, korjaaja sanoo.
"Televisiot tulleet
korjauskelvottomiksi"
Televisioita ei korjaajien mukaan kannata korjata ollenkaan. Televisionkorjaajien määrä vähenee koko ajan, ja huollot keskittyvät merkkien takuukorjauksiin. Televisioiden korjaaminen maksaa yleensä satoja euroja.
Tyypillisiä huoltoja tiskikoneissa on ohjelmakortin uusiminen, joka töineen maksaa helposti 200 euroa tai yli. Uuden halvan tiskikoneen saa alle kolmellasadalla eurolla.
– Pyykinpesukone, liedet, pakastekaapit, kylmiöt – niitä kannattaa korjata. Imureita ei ollenkaan, uuden saa halvemmalla. Mikroaaltouuni on myös kyseenalainen, ei niitä paljon tulekaan korjattavaksi, korjaaja kertoo.
∇ MAINOS, ARTIKKELI JATKUU ALEMPANA ∇
∇ ARTIKKELI JATKUU ∇
Nykyiset pölynimurit on usein tehty kierrätysmuovista. Kääntöpuolena on hauraus eli kierrätysmuovi ei kestä korjaajien vääntelyä vaan hajoaa herkästi. Pesukoneissa poistopumppuviat ovat yleisiä. Ne ovat tukossa tai rikki, tai moottorin hiiliharja on rikkoutunut. Jonkin verran on myös kalliimpia ohjelmakorttivikoja.
Kodinkonekorjaajien määrän arvioidaan jopa puolittuvan seuraavan viiden vuoden aikana heikon korjauskysynnän takia. Vaikka laitteet tehdään entistä nopeammin hajoaviksi, korjausalalle ei siis riitä työtä.
– On sulaa hulluutta, että kuluttajilta vaaditaan korjausmaksuja, jotka ovat yhtä suuria kuin uusi kone. Valmistajien on tehtävä laitteita, joita voi korjata halvalla ja helposti, ja niiden pitää jakaa kaikki korjaustieto (myös) riippumattomien korjaajien kanssa, brittijärjestön testiasiantuntija Matt Stevens sanoi Which?-lehdessä.
"Wal-Mart-ilmiö" tekee
kuluttajasta ostajarobotin
Myös kuluttajien pitäisi katsoa peiliin, korjaajat sanovat. Vaikka varaosien hinnoissa olisi ilmaa, ja toimitusajat pitkiä, monet vuodot tai tukkeumat hoituisivat nykypäivänäkin kohtuuhinnalla.
– Kuluttajilla on usein se käsitys, että korjaaminen maksaa enemmän kuin uuden ostaminen. Onneksi vielä on korjauttajia, sillä useissa tapauksisa se kannattaa, kodinkonekorjaaja Veli Toivanen sanoo.
Tutkijat Työtehoseurassa ja Kuluttajatutkimuskeskuksessa tunnistavat korjaamisen liittyvät ongelmat, vaikka aihetta käsittelevää tutkimusta ei ole viime vuosina tehty.
– Varsinkin pienemmissä laitteissa kehitys on mennyt siihen, että uuden ostaminen on halvempaa kuin vanhan korjaaminen. Näin voi olla myös suuremmissa halvoissa kodinkoneissa, sanoo tutkija Anne Korhonen Työtehoseurasta.
– Nykyisten kodinkoneiden laatu ylipäänsä on ilman muuta asia, joka ärsyttää suunnattomasti. Harmitti kun piti hankkia uusi pakastin ja sille luvattiin 8–12 vuotta käyttöikää. Edellinen pakastin kesti 30 vuotta, Kuluttajatutkimuskeskuksen erikoistutkija Johanna Varjonen sanoo.
Varjosella on kokemuksia siitä, että vanhan korjaaminen kannattaa.
– Astianpesukoneen luukku hajosi eikä sitä saanut kiinni. Korjautin sen, vaikka kone oli yli kymmenen vuotta vanha, ja se toimi vielä toiset kymmenen vuotta.
– Nykypäivänä laitteita on jotenkin vaikeakin tutkia, koska valmistajien maailma on niin pimeä ja näkymätön. Kukaan ei välttämättä tiedä, missä kodinkoneet on tehty ja miten.
– Toinen puoli asiasta on se, että ihmiset jotka haluaisivat nykypäivänä ostaa kestävämpiä tuotteita, eivät edes löydä niitä.
Varjonen viittaa muutaman vuoden takaiseen Yhdysvalloissa julkaistuun kirjaan The Wal-Mart Effect. Siinä kuvataan kauppaketjun strategiaa, jossa ketju hankkii tietyn valmistajan tuotteen myyntiin, jolloin myynti ensin kasvaa pilviin.
Sen jälkeen samaa tuotetta aletaan vaatia valmistajalta halvemmalla ja halvemmalla, jolloin vaihtoehdoksi jää tuotteen heikentäminen tai Wal-Martin sopimuksesta luopuminen. Kirjoittajan Charles Fishmanin mukaan sama halpatuotannon henki on levinnyt kaikkialle muuallekin teollisuuteen, kauppaan ja kuluttajien tajuntaan.
Taloussanomat haastatteli juttua varten neljää satunnaisesti valittua kodinkonekorjaajaa eri puolilta Suomea. Kolme heistä halusi poikkeuksellisesti esiintyä nimettöminä.