TS: "Suomalaisilla vääristynyt käsitys siitä, millä tasolla toimitusjohtajien ansiot liikkuvat"
Taloussanomat:
Vaikka johtajien palkoista on puhuttu mediassa paljon, suomalaisilla on kovin vääristynyt käsitys siitä, millä tasolla toimitusjohtajien ansiot oikeasti liikkuvat. Taloussanomat teetti asiasta kyselytutkimuksen, jonka tulokset kertovat asiantuntijan mukaan eliitin vieraantuneen täydellisesti kansasta.Lisää esimerkkejä palkitsemisesta.
Taloussanomat selvitytti Taloustutkimuksella, mikä olisi suomalaisten mielestä sopiva kuukausipalkka suuryhtiön toimitusjohtajalle. Kyselyyn osallistuneiden vastausten keskiarvo oli 16 701 euroa (katso tilastot jutun alalaidassa). Suomalaisten mielestä toimitusjohtajien tulisi siis ansaita moninkertaisesti nykyistä vähemmän.
Suuri ero kansalaisten hahmotteleman sopivan palkkatason ja todellisuuden välillä on helppo selittää.
– Yksinkertainen selitys on se, että pörssiyhtiöiden ylimpien johtajien palkat ovat karanneet aivan kohtuuttomuuksiin. Palkkataso luo yleistä ahneuden ja kohtuuttomuuden ilmapiiriä, Kansaneläkelaitoksen tutkimusprofessori Heikki Hiilamo sanoo.
Taloussanomat 30.7.2011
Vaikka johtajien palkoista on puhuttu mediassa paljon, suomalaisilla on kovin vääristynyt käsitys siitä, millä tasolla toimitusjohtajien ansiot oikeasti liikkuvat. Taloussanomat teetti asiasta kyselytutkimuksen, jonka tulokset kertovat asiantuntijan mukaan eliitin vieraantuneen täydellisesti kansasta.
malaisen palkansaajan keskitulo oli viime vuonna bonuksineen 38 000 euroa eli reilut 3 000 euroa kuukaudessa. Toimitusjohtaja ansaitsee siis lähes 20 kertaa enemmän kuin keskiverto työssäkävijä.
Taloussanomat selvitytti Taloustutkimuksella, mikä olisi suomalaisten mielestä sopiva kuukausipalkka suuryhtiön toimitusjohtajalle. Kyselyyn osallistuneiden vastausten keskiarvo oli 16 701 euroa (katso tilastot jutun alalaidassa). Suomalaisten mielestä toimitusjohtajien tulisi siis ansaita moninkertaisesti nykyistä vähemmän.
Vain kaksi prosenttia vastaajista arvioi sopivan palkan olevan yli 50 000 euroa kuukaudessa. Vastanneista 38 prosentin mielestä sopiva kuukausiansio asettuisi 9 000:n ja 20 000 euron väliin.
"Palkat karanneet
aivan kohtuuttomuuksiin"
Suuri ero kansalaisten hahmotteleman sopivan palkkatason ja todellisuuden välillä on helppo selittää.
– Yksinkertainen selitys on se, että pörssiyhtiöiden ylimpien johtajien palkat ovat karanneet aivan kohtuuttomuuksiin. Palkkataso luo yleistä ahneuden ja kohtuuttomuuden ilmapiiriä, Kansaneläkelaitoksen tutkimusprofessori Heikki Hiilamo sanoo.
Asiaan on kiinnitetty huomiota myös valtakunnanpolitiikassa. Eduskunnan puhemiehenä keväällä pari kuukautta toiminut Ben Zyskowicz (kok) sanoi valtiopäivien avajaispuheessaan, että palkkioista on unohtunut maltti, kohtuus ja oikeudenmukaisuus.
Tutkimustuloksista ilmenee myös, että kuilu eliitin ja normaalien palkansaajien välillä on syvä.
– Taloudellinen eliitti ja palkansaajat ovat täysin vieraantuneita toisistaan. Se, mitä ihmiset pitävät kohtuullisena, on monin verroin vähemmän todelliseen tilanteeseen verrattuna. Käsitykset kohtuullisuudesta ovat erkaantuneet toisistaan, Hiilamo sanoo.
Sukupuoli ja ikä
vaikuttavat paljon
Sekä sukupuoli että ikä erottavat vastaajia selvästi. Miehet kannattavat naisia selvästi korkeampia tuloja toimitusjohtajille. Miesten vastausten keskiarvo oli 20 548 euroa, kun naiset arvioivat sopivaksi palkaksi keskimäärin 12 623 euroa.
Kaikkien suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtaja on mies.
Iäkkäämmät kannattavat korkeampia tuloja kuin nuoret. Etenkin yli 65-vuotiaat vastaajat kannattavat muita korkeampia palkkoja toimitusjohtajille.
Tutkimuksen tulokset ovat Heikki Hiilamon oletusten mukaisia.
– Tulokset menevät sosioekonomisen aseman mukaan, eli mitä pienemmät tulot, alhaisempi koulutustaso ja heikompi asema työmarkkinoilla, sitä pienempänä pitää toimitusjohtajille soveliasta palkkatasoa, hän sanoo.
Sukupuolten välistä näkemyseroa Hiilamo selittää sillä, että palkka-arviota peilataan omiin ja tuttavien tuloihin ja miehillä on keskimäärin naisia korkeammat tulot.
Koulutustaustan, asuinpaikan
ja puoluekannan merkitys
Erot eri koulutustaustaisten ihmisten välillä näyttäytyvät tuloksissa selkeästi. Peruskoulun tai kansakoulun jälkeen opinnot lopettaneista vain 24 prosenttia kannattaa yli 10 000 euron kuukausiansioita. Yliopistossa koulutetuista yli puolet, 53 prosenttia, kannattaa toimitusjohtajille yli 10 000 euron palkkaa kuukaudessa.
Myös asuinpaikalla on merkitystä; Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa asuvien mielestä sopiva palkkataso on korkeampi kuin maaseudulla asuvien mielestä.
Puoluekantakin peilautuu vastauksiin. Esimerkiksi vasemmistoliiton tai kristillisdemokraattien äänestäjistä yksikään ei kannata yli 50 000 euron palkkatasoa. Korkean palkkatason kannalla oltiin vahvimmin RKP:n ja kokoomuksen leireissä.
"Pieni piiri
päättää palkoista"
Toimitusjohtajien palkat karkaavat Kelan Heikki Hiilamon mukaan pilviin siksi, että yhtiön omistajaohjaus ei toimi toimitusjohtajan palkan osalta.
– Omistajat eivät tosiasiallisesti pysty käyttämään omaa valtaansa, vaan entiset ja nykyiset suuryritysten johtajat ovat miehittäneet eri yritysten hallitukset ja päättävät hyvä veli -verkostossaan toistensa palkoista. Tässä on kyse tietynlaisesta korporatismista, jossa pieni verkosto pyörittää koko järjestelmää, Hiilamo sanoo.
Zyskowicz oli keväällä Hiilamon kanssa samoilla linjoilla. Ratkaisu ongelmaan on Hiilamon mukaan kuitenkin helppo: nettiäänestyksen tuominen yhtiökokouksiin, jolloin valta palautuisi omistajille.
– Toimitusjohtajan palkka on yrityksen omistajien asia, eikä välillisten vallankäyttäjien eli yhtiön hallituksen tulisi päättää siitä, hän sanoo.
Toimitusjohtajien palkkatasoa perustellaan usein sillä, että johtajat tuottavat yritykselle huomattavasti lisäarvoa. Tuotetun lisäarvon määrää ei kuitenkaan kyetä mittaamaan tarkasti.
Toimitusjohtaja kiistää
kohtuuttomuuden
Palkitsemisjärjestelmiä suunnittelevan Alexander Corporate Financen toimitusjohtaja Yrjö Kopra on usein puhunut tuloerojen puolesta.
Hän myöntää toimitusjohtajien palkan olevan moninkertainen keskipalkkaan nähden, mutta huomauttaa, että kansainvälisessä vertailussa Suomen palkkaerot ovat suhteellisen pieniä.
Kopran mukaan pörssiyhtiön hallituksen pitää pystyä perustelemaan toimitusjohtajan palkka yhtiön omistajille.
– Kenellekään muulle palkkaa ei tarvitse perustella. Se, miten pörssiyhtiöt käyttävät rahansa, on täysin heidän asiansa.
Kopra kannattaa sellaista palkkarakennetta, jossa kuukausipalkka olisi melko maltillinen, mutta menestykseen sidotuilla mittareilla eli palkkiojärjestelmillä olisi selkeästi ylipainoa. Kopra kuitenkin myöntää, että tuotettua lisäarvoa on vaikea arvioida.
– Tieteellisen tarkasti toimitusjohtajan tuomaa lisäarvoa ei varmaankaan voida mitata koskaan, hän sanoo.
"Väitteet hyvä veli -verkostosta
toiselta planeetalta"
Yrjö Kopran mukaan nimenomaan yhtiön hallituksen tulee päättää ylimmän johdon palkoista, sillä yhtiökokouksella ei ole tarvittavaa kykyä siihen.
– Jos menee katsomaan yhtiökokousväkeä jonnekin messukeskukseen, siellä on varmaan kaikenlaisia osaajia eri aloilta, aika suuri osa näyttää olevan eläkeläisiä. Eihän se voi siellä tapahtua se päätös, vaan sen täytyy tapahtua pienemmässä porukassa, Kopra sanoo.
Puheet pienestä verkostosta, jonka jäsenet nostavat toistensa tuloja, hän tyrmää naurettavina.
– Täytyy olla aika ulkona tästä maailmasta, jos väittää Ben Zyskowiczin tapaan, että palkat nousevat sen takia, että siellä kaverit järjestelevät toisillensa etuja. Ei tällaista voi väittää, jos on vähänkin mukana asioissa.
Taloustutkimus teki kyselytutkimuksen Taloussanomille 19.–21.7.2011 välisenä aikana. Kyselyyn vastasi 1 228 henkilöä. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.
malaisen palkansaajan keskitulo oli viime vuonna bonuksineen 38 000 euroa eli reilut 3 000 euroa kuukaudessa. Toimitusjohtaja ansaitsee siis lähes 20 kertaa enemmän kuin keskiverto työssäkävijä.
Taloussanomat selvitytti Taloustutkimuksella, mikä olisi suomalaisten mielestä sopiva kuukausipalkka suuryhtiön toimitusjohtajalle. Kyselyyn osallistuneiden vastausten keskiarvo oli 16 701 euroa (katso tilastot jutun alalaidassa). Suomalaisten mielestä toimitusjohtajien tulisi siis ansaita moninkertaisesti nykyistä vähemmän.
Vain kaksi prosenttia vastaajista arvioi sopivan palkan olevan yli 50 000 euroa kuukaudessa. Vastanneista 38 prosentin mielestä sopiva kuukausiansio asettuisi 9 000:n ja 20 000 euron väliin.
"Palkat karanneet
aivan kohtuuttomuuksiin"
Suuri ero kansalaisten hahmotteleman sopivan palkkatason ja todellisuuden välillä on helppo selittää.
– Yksinkertainen selitys on se, että pörssiyhtiöiden ylimpien johtajien palkat ovat karanneet aivan kohtuuttomuuksiin. Palkkataso luo yleistä ahneuden ja kohtuuttomuuden ilmapiiriä, Kansaneläkelaitoksen tutkimusprofessori Heikki Hiilamo sanoo.
Asiaan on kiinnitetty huomiota myös valtakunnanpolitiikassa. Eduskunnan puhemiehenä keväällä pari kuukautta toiminut Ben Zyskowicz (kok) sanoi valtiopäivien avajaispuheessaan, että palkkioista on unohtunut maltti, kohtuus ja oikeudenmukaisuus.
Tutkimustuloksista ilmenee myös, että kuilu eliitin ja normaalien palkansaajien välillä on syvä.
– Taloudellinen eliitti ja palkansaajat ovat täysin vieraantuneita toisistaan. Se, mitä ihmiset pitävät kohtuullisena, on monin verroin vähemmän todelliseen tilanteeseen verrattuna. Käsitykset kohtuullisuudesta ovat erkaantuneet toisistaan, Hiilamo sanoo.
Sukupuoli ja ikä
vaikuttavat paljon
Sekä sukupuoli että ikä erottavat vastaajia selvästi. Miehet kannattavat naisia selvästi korkeampia tuloja toimitusjohtajille. Miesten vastausten keskiarvo oli 20 548 euroa, kun naiset arvioivat sopivaksi palkaksi keskimäärin 12 623 euroa.
Kaikkien suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtaja on mies.
Iäkkäämmät kannattavat korkeampia tuloja kuin nuoret. Etenkin yli 65-vuotiaat vastaajat kannattavat muita korkeampia palkkoja toimitusjohtajille.
Tutkimuksen tulokset ovat Heikki Hiilamon oletusten mukaisia.
– Tulokset menevät sosioekonomisen aseman mukaan, eli mitä pienemmät tulot, alhaisempi koulutustaso ja heikompi asema työmarkkinoilla, sitä pienempänä pitää toimitusjohtajille soveliasta palkkatasoa, hän sanoo.
Sukupuolten välistä näkemyseroa Hiilamo selittää sillä, että palkka-arviota peilataan omiin ja tuttavien tuloihin ja miehillä on keskimäärin naisia korkeammat tulot.
Koulutustaustan, asuinpaikan
ja puoluekannan merkitys
Erot eri koulutustaustaisten ihmisten välillä näyttäytyvät tuloksissa selkeästi. Peruskoulun tai kansakoulun jälkeen opinnot lopettaneista vain 24 prosenttia kannattaa yli 10 000 euron kuukausiansioita. Yliopistossa koulutetuista yli puolet, 53 prosenttia, kannattaa toimitusjohtajille yli 10 000 euron palkkaa kuukaudessa.
Myös asuinpaikalla on merkitystä; Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa asuvien mielestä sopiva palkkataso on korkeampi kuin maaseudulla asuvien mielestä.
Puoluekantakin peilautuu vastauksiin. Esimerkiksi vasemmistoliiton tai kristillisdemokraattien äänestäjistä yksikään ei kannata yli 50 000 euron palkkatasoa. Korkean palkkatason kannalla oltiin vahvimmin RKP:n ja kokoomuksen leireissä.
"Pieni piiri
päättää palkoista"
Toimitusjohtajien palkat karkaavat Kelan Heikki Hiilamon mukaan pilviin siksi, että yhtiön omistajaohjaus ei toimi toimitusjohtajan palkan osalta.
– Omistajat eivät tosiasiallisesti pysty käyttämään omaa valtaansa, vaan entiset ja nykyiset suuryritysten johtajat ovat miehittäneet eri yritysten hallitukset ja päättävät hyvä veli -verkostossaan toistensa palkoista. Tässä on kyse tietynlaisesta korporatismista, jossa pieni verkosto pyörittää koko järjestelmää, Hiilamo sanoo.
Zyskowicz oli keväällä Hiilamon kanssa samoilla linjoilla. Ratkaisu ongelmaan on Hiilamon mukaan kuitenkin helppo: nettiäänestyksen tuominen yhtiökokouksiin, jolloin valta palautuisi omistajille.
– Toimitusjohtajan palkka on yrityksen omistajien asia, eikä välillisten vallankäyttäjien eli yhtiön hallituksen tulisi päättää siitä, hän sanoo.
Toimitusjohtajien palkkatasoa perustellaan usein sillä, että johtajat tuottavat yritykselle huomattavasti lisäarvoa. Tuotetun lisäarvon määrää ei kuitenkaan kyetä mittaamaan tarkasti.
Toimitusjohtaja kiistää
kohtuuttomuuden
Palkitsemisjärjestelmiä suunnittelevan Alexander Corporate Financen toimitusjohtaja Yrjö Kopra on usein puhunut tuloerojen puolesta.
Hän myöntää toimitusjohtajien palkan olevan moninkertainen keskipalkkaan nähden, mutta huomauttaa, että kansainvälisessä vertailussa Suomen palkkaerot ovat suhteellisen pieniä.
Kopran mukaan pörssiyhtiön hallituksen pitää pystyä perustelemaan toimitusjohtajan palkka yhtiön omistajille.
– Kenellekään muulle palkkaa ei tarvitse perustella. Se, miten pörssiyhtiöt käyttävät rahansa, on täysin heidän asiansa.
Kopra kannattaa sellaista palkkarakennetta, jossa kuukausipalkka olisi melko maltillinen, mutta menestykseen sidotuilla mittareilla eli palkkiojärjestelmillä olisi selkeästi ylipainoa. Kopra kuitenkin myöntää, että tuotettua lisäarvoa on vaikea arvioida.
– Tieteellisen tarkasti toimitusjohtajan tuomaa lisäarvoa ei varmaankaan voida mitata koskaan, hän sanoo.
"Väitteet hyvä veli -verkostosta
toiselta planeetalta"
Yrjö Kopran mukaan nimenomaan yhtiön hallituksen tulee päättää ylimmän johdon palkoista, sillä yhtiökokouksella ei ole tarvittavaa kykyä siihen.
– Jos menee katsomaan yhtiökokousväkeä jonnekin messukeskukseen, siellä on varmaan kaikenlaisia osaajia eri aloilta, aika suuri osa näyttää olevan eläkeläisiä. Eihän se voi siellä tapahtua se päätös, vaan sen täytyy tapahtua pienemmässä porukassa, Kopra sanoo.
Puheet pienestä verkostosta, jonka jäsenet nostavat toistensa tuloja, hän tyrmää naurettavina.
– Täytyy olla aika ulkona tästä maailmasta, jos väittää Ben Zyskowiczin tapaan, että palkat nousevat sen takia, että siellä kaverit järjestelevät toisillensa etuja. Ei tällaista voi väittää, jos on vähänkin mukana asioissa.
Taloustutkimus teki kyselytutkimuksen Taloussanomille 19.–21.7.2011 välisenä aikana. Kyselyyn vastasi 1 228 henkilöä. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.