Taloussanomat: Vain täysi työkyky kelpaa työnantajille
Taloussanomat:
Yksityisomistukseen nojautuvassa markkinataloudessa valta päättää työn järjestämisestä - eli esimerkiksi mitä työtä tehdään, mitä varten, milloin ja kuka tekee - on pääasiallisesti omistajien sekä johtajien käsissä, tavallisella työntekijällä on vain vähän mahdollisuuksia osallistua ja valtaa vaikuttaa tässä päätöksenteossa. Yrityksen pääasiallinen tehtävä on tuottaa omistajilleen mahdollisimman paljon voittoa, ei taata työntekijöilleen mahdollisimman hyvä elämä.
Työpaikalla, jossa työn järjestämisestä päätettäisiin demokraattisesti ja työ jaettaisiin tasapainoisemmin työntekijöiden kesken, ei työn räätälöinti yksittäisen työntekijän tarpeiden mukaisesti olisi ollenkaan näin mahdotonta. Aiemmassa SAK:n tutkimuksessa kävi ilmi, että työntekijöiden suurin huoli on epävarmuus työpaikan säilymisestä. Huoli on erittäin aiheellinen, jos työntekijän täytyy pelätä sairastumisen johtavan työpaikan menetykseen.
Taloussanomat 23.09.2011
Luottamusmiehet: Vain täysi työkyky kelpaa työnantajille
Yli puolessa työpaikoista työnantajalla ei ole valmiutta siihen, että työtä voitaisiin mukauttaa työntekijän työkykyä vastaavaksi. Näin uskovat SAK:laiset luottamusmiehet. Eniten valmiutta on julkisella sektorilla ja isoissa työpaikoissa.
Valtaosassa työpaikoista ei ole valmiutta siihen, että työntekijä voisi jatkaa töissä työkyvyn heikentymisen jälkeen. Näin uskovat luottamusmiehet, joilta selvitettiin työntekijöiden työkyvyn tukemista SAK:n paneelissa.
Seitsemän kymmenestä luottamusmiehestä on sitä mieltä, että heidän työpaikoillaan olisi mahdollista muokata työtä tai työoloja niin, että työntekijä voisi jatkaa töissä työkyvyn heikennyttyä.
Kuitenkin vain alle puolet uskoo, että työnantaja olisi valmis muokkaamaan työoloja. Julkisen sektorin työpaikoissa 62 prosenttia luottamusmiehistä luottaa työnantajan valmiuteen, mutta teollisuudessa vain 43 prosenttia.
Isoilla työpaikoilla luottamusmiehet uskovat työnantajan valmiuteen enemmän kuin pienemmillä työpaikoilla.
Yli puolella työpaikoista ei ole myöskään sairausvakuutuslain edellyttämää suunnitelmaa työntekijöiden työkyvyn tukemisesta. Alle 20 työntekijän työpaikoista suunnitelma on luottamusmiespaneelin mukaan vasta neljäsosalla.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇
– Kaikkein pienimmät työpaikat eivät ole mukana paneelissa, mutta prosenttiluku niillä työpaikoilla on todennäköisesti vielä alhaisempi, SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring sanoo tiedotteessa.
Suunnitelma on edellytyksenä sille, että työpaikka saa paremman korvauksen järjestämänsä ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista.
SAK:n luottamusmiespaneelin kyselyyn vastasi syyskuun alussa 770 luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua.
Valtaosassa työpaikoista ei ole valmiutta siihen, että työntekijä voisi jatkaa töissä työkyvyn heikentymisen jälkeen. Näin uskovat luottamusmiehet, joilta selvitettiin työntekijöiden työkyvyn tukemista SAK:n paneelissa.Kysymys mahdollisuudesta työn muokkaamiseen työntekijän työkyvyn ja halukkuuden mukaan palautuu loppujen lopuksi työntekijöiden neuvotteluasemiin työpaikalla - ja laajemmin taloudessa.
Seitsemän kymmenestä luottamusmiehestä on sitä mieltä, että heidän työpaikoillaan olisi mahdollista muokata työtä tai työoloja niin, että työntekijä voisi jatkaa töissä työkyvyn heikennyttyä.
Kuitenkin vain alle puolet uskoo, että työnantaja olisi valmis muokkaamaan työoloja. Julkisen sektorin työpaikoissa 62 prosenttia luottamusmiehistä luottaa työnantajan valmiuteen, mutta teollisuudessa vain 43 prosenttia.
Yksityisomistukseen nojautuvassa markkinataloudessa valta päättää työn järjestämisestä - eli esimerkiksi mitä työtä tehdään, mitä varten, milloin ja kuka tekee - on pääasiallisesti omistajien sekä johtajien käsissä, tavallisella työntekijällä on vain vähän mahdollisuuksia osallistua ja valtaa vaikuttaa tässä päätöksenteossa. Yrityksen pääasiallinen tehtävä on tuottaa omistajilleen mahdollisimman paljon voittoa, ei taata työntekijöilleen mahdollisimman hyvä elämä.
Työpaikalla, jossa työn järjestämisestä päätettäisiin demokraattisesti ja työ jaettaisiin tasapainoisemmin työntekijöiden kesken, ei työn räätälöinti yksittäisen työntekijän tarpeiden mukaisesti olisi ollenkaan näin mahdotonta. Aiemmassa SAK:n tutkimuksessa kävi ilmi, että työntekijöiden suurin huoli on epävarmuus työpaikan säilymisestä. Huoli on erittäin aiheellinen, jos työntekijän täytyy pelätä sairastumisen johtavan työpaikan menetykseen.
Taloussanomat 23.09.2011
Luottamusmiehet: Vain täysi työkyky kelpaa työnantajille
Yli puolessa työpaikoista työnantajalla ei ole valmiutta siihen, että työtä voitaisiin mukauttaa työntekijän työkykyä vastaavaksi. Näin uskovat SAK:laiset luottamusmiehet. Eniten valmiutta on julkisella sektorilla ja isoissa työpaikoissa.
Valtaosassa työpaikoista ei ole valmiutta siihen, että työntekijä voisi jatkaa töissä työkyvyn heikentymisen jälkeen. Näin uskovat luottamusmiehet, joilta selvitettiin työntekijöiden työkyvyn tukemista SAK:n paneelissa.
Seitsemän kymmenestä luottamusmiehestä on sitä mieltä, että heidän työpaikoillaan olisi mahdollista muokata työtä tai työoloja niin, että työntekijä voisi jatkaa töissä työkyvyn heikennyttyä.
Kuitenkin vain alle puolet uskoo, että työnantaja olisi valmis muokkaamaan työoloja. Julkisen sektorin työpaikoissa 62 prosenttia luottamusmiehistä luottaa työnantajan valmiuteen, mutta teollisuudessa vain 43 prosenttia.
Isoilla työpaikoilla luottamusmiehet uskovat työnantajan valmiuteen enemmän kuin pienemmillä työpaikoilla.
Yli puolella työpaikoista ei ole myöskään sairausvakuutuslain edellyttämää suunnitelmaa työntekijöiden työkyvyn tukemisesta. Alle 20 työntekijän työpaikoista suunnitelma on luottamusmiespaneelin mukaan vasta neljäsosalla.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇
– Kaikkein pienimmät työpaikat eivät ole mukana paneelissa, mutta prosenttiluku niillä työpaikoilla on todennäköisesti vielä alhaisempi, SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring sanoo tiedotteessa.
Suunnitelma on edellytyksenä sille, että työpaikka saa paremman korvauksen järjestämänsä ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista.
SAK:n luottamusmiespaneelin kyselyyn vastasi syyskuun alussa 770 luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua.