Kun työehtosopimuksen täyttäminen jää laillisestikin toimivissa yrityksissä Jenun mukaan usein puolitiehen, ei laittomalla puolella huolehdita työntekijöiden oikeuksista juuri lainkaan.

– Laittomasti maassa oleskelevat työntekijät ovat täysin haavoittuvaisessa asemassa. Työnantajat kiristävät heitä ilmiannon uhalla, Jenu sanoo.

Jenu muistuttaa, että myös laillisesti maassa oleskelevia voidaan kiristää uhkaamalla jättää oleskelulupa uusimatta, jos työntekijä ryhtyy hankalaksi. Seurauksena on jatkuva pelkotila.

Taloussanomien artikkeli listaa kattavasti esimerkkejä siivousalalta liittyen työntekijöiden puuduttaviin ja raskaisiin olosuhteisiin. Erityisesti eri tavoin heikossa asemassa olevat ryhmät, kuten esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät, nuoret tai maahanmuuttajat ovat selkeästi eriarvoisessa asemassa suhteessa työnantajaan, kuten olemme aiemmin nostaneet esiin.

Taloussanomien artikkeli nostaa esiin harmaan talouden siivousalalla. Elokuussa kirjoitimme myös miten Googlen kaltaiset yleensä lainmukaisina toimijoina nähdyt suuryritykset kierrättävät vastaavasti valtaosia voitoistaan harmaasti, verotuksen ulottumattomissa. Tämä kehitys puolestaan vahvistaa entisestään yksityisiä markkinatoimijoita, perustellusti jopa suoraan julkisen sektorin ja tasa-arvoisten peruspalveludien kustannuksella.

Turun Sanomat 5.9.2011
Laitonta menoa – tässä on siivoojan työn likainen puoli

Poliisi on suunnannut enenevissä määrin tarmoaan siivousalalla rehottavan harmaan talouden kaitsemiseen. Helsingin poliisilaitoksen talous- ja omaisuusrikosyksikkö on tutkinut useita siivousalan yrityksiä, joista on paljastunut törkeitä talousrikoksia. Epäiltyjä on parisenkymmentä, ja esitutkinnan aikana useita on ollut vangittuna ja pidätettynä.

– Tälläkin hetkellä tutkitaan yhteensä toistakymmentä yritystä ja kymmeniä henkilöitä. Ei tämä kuitenkaan tutkimalla lopu, Helsingin poliisin talousrikosyksikön johtaja, rikostarkastaja Ilkka Koskimäki sanoo.

Takavarikkoon on tutkinnan yhteydessä päätynyt muun muassa yksi kiinteistö, käteistä rahaa sekä yli 400 000 euron arvosta autoja. Kotietsinnöissä apuna on ollut poliisin rahakoira, joka löysi kesäkuussa tehdyssä etsinnässä 15 000 euroa käteistä rahaa.

Pimeän työvoiman käyttö tapahtuu siivousalalla samalla tavalla kuin muillakin harmaan talouden vaivaamilla aloilla: palkkoja maksetaan pimeästi käteisellä ja tarvittavat kuitit saadaan kirjanpitoon muodollisilta alihankintayhtiöiltä tekaistujen laskujen muodossa. Määrä on merkittävä.

– Pelkästään kolmen yrityksen osalta tekaistuista kuiteista muodostuu 4,5 miljoonaa euroa väärää kirjanpitoa. Muut tapaukset mukaan lukien kokonaissumma nousee moninkertaiseksi. Volyymit alkavat olla huolestuttavia, Koskimäki sanoo.

Koskimäki muistuttaa, että paljastumisprosentti on poliisin ponnisteluista huolimatta alhainen, ja todelliset summat saattavat olla nyt mainittuihin verrattuna kymmenkertaisia. Tapauksia paljastuu yhä enemmän ja enemmän.

Siivoojia kaikkialta maailmasta,
tilanne ahdistavan vaikea

Siivousalan pimeän puolen peruskuva on se, että työntekijät ovat ulkomaisia, kun taas johto on suomalaisten ja ulkomaalaisten jakama. Työntekijät ovat tulleet Suomeen hyvin laajalti eri puolilta maapalloa. Joukossa on niin afrikkalaistaustaisia, itäeurooppalaisia kuin aasialaisiakin ihmisiä.

– Ihan laidasta laitaan ympäri maailman, Koskimäki sanoo.

Tällä hetkellä tutkittaviin tapauksiin poliisi ei epäile liittyvän ihmiskauppaa. Sen sijaan laitonta maassa oleskelua tapauksiin liittyy Koskimäen mukaan lähes sataprosenttisella varmuudella.

– Poliisi ei ole törmännyt laittomasti maassa oleskeleviin näissä tapauksissa, mutta työntekijöistä on selvillä vain pieni osa. Laittomasti maassa oleskelevat liittyvät näihin tapauksiin kuitenkin ihan säännönmukaisesti.

Laittomasti maassa oleskeleviin siivoojiin ovat kiinnittäneet huomiota myös työsuojeluviranomaiset, joiden arvion mukaan tilanne on ahdistavan huono.

– Jos oleskelee laittomasti maassa, on täysin altavastaajana, eikä voi valittaa esimerkiksi alipalkasta minnekään, työsuojelutarkastaja Katja-Pia Jenu Etelä-Suomen aluehallintovirastosta sanoo.

Kun työehtosopimuksen täyttäminen jää laillisestikin toimivissa yrityksissä Jenun mukaan usein puolitiehen, ei laittomalla puolella huolehdita työntekijöiden oikeuksista juuri lainkaan.

– Laittomasti maassa oleskelevat työntekijät ovat täysin haavoittuvaisessa asemassa. Työnantajat kiristävät heitä ilmiannon uhalla, Jenu sanoo.

Jenu muistuttaa, että myös laillisesti maassa oleskelevia voidaan kiristää uhkaamalla jättää oleskelulupa uusimatta, jos työntekijä ryhtyy hankalaksi. Seurauksena on jatkuva pelkotila.

Palkkaa 5 e/h, työehto-
sopimuksista ei tietoakaan

Palkkoja siivousalan laittomille työntekijöille maksetaan huomattavan vähän. Helsingin poliisin Koskimäki arvioi palkkojen olevan ”selvästi alle kymmenen euroa tunnissa”. Työsuojelutarkastaja Katja-Pia Jenu esittää vielä alhaisemman arvion.

– Uskoisin, että 5–6 euroa tunnissa on aika yleinen palkka. Mutta näitä on todella vaikea arvioida, hän sanoo.

– Tässä on myös muistettava, että työntekijät eivät välttämättä kerro palkastaan luotettavasti, eikä valtaosa työntekijöistä selviä meille koskaan. Palkkoja maksetaan lisäksi osittain laillisesti, osittain pimeästi ja osittain tilisiirtoina, osittain käteisellä. Tämä tekee seurannasta erittäin vaikeaa, poliisin Ilkka Koskimäki sanoo.

Lisäksi laillisesti maassa olevien työntekijöiden epäillään käyttäneen Suomen sosiaaliturvajärjestelmiä väärin. Näitä tapauksia tutkitaan erikseen ja niillä on omat seuraamuksensa.

Katja-Pia Jenu muistuttaa, että laillisestikin toimivissa siivousalan yrityksissä tehdään räikeitä rikkomuksia jatkuvasti.

– Ongelmia on etenkin pienissä yrityksissä. Lisiä ei makseta ja töitä teetetään työehtosopimuksen vastaisesti urakkapalkalla. Lisäksi työnantajat maksavat usein palkkaa lyhyemmältä ajalta kuin mitä työn tekeminen kestää, Jenu sanoo.

Jenun mukaan monissa yrityksessä ei ole työnantajavelvoitteista tietoakaan. Ei tiedetä, että palkan pitäisi perustua työehtosopimukseen, ja kaikki edut jäävät huomiotta.

– Siellä on laiminlyöty kaikki.

Pimeä toiminta kattaa leijonanosan
koko siivousalasta

Poliisin mukaan laiton siivoustoiminta keskittyy pääkaupunkiseudulle, mutta sitä on muuallakin.

Siivottavat kohteet ovat useimmiten kauppaliikkeitä ja muita palvelualan liiketiloja. Joukossa on ollut myös joitain julkisen sektorin tiloja kuntapuolelta. Laiton liiketoiminta on haukannut siivousalasta jo useita prosentteja.

– Käsitykseni mukaan enää ei puhuta muutamista prosenteista, vaan ollaan lähempänä kymmentä prosenttia. Tätä on kuitenkin erittäin vaikeaa ja haastavaa arvioida, Koskimäki sanoo.

Siivousmarkkinan kokonaisarvo on Suomessa 800–900 miljoonaa euroa vuodessa, joten alalla vallitsevan harmaan talouden arvon voidaan arvioida liikkuvan 50–100 miljoonassa eurossa vuosittain. Poliisin mukaan ilmiö on ollut alalla ainakin muutamia vuosia ja voimistuu koko ajan. Hän kertoo, että rikkomuksia paljastuu aina sieltä, mihin poliisi suuntaa valvontaansa.

– Siivousala nousee harmaan talouden ongelma-alana rakennusalan rinnalle, siltä tässä huolestuttavasti näyttää, Koskimäki sanoo.

Ongelmana laajuus on huomattu myös siivousalalla toimivan Lassila & Tikanojan leirissä.

– Alalla on toimijoita, jotka eivät pelaa samoilla pelisäännöillä. Tämä on varsin laajamittaista. Jo tuo 4,5 miljoonaa euroa on karmiva summa, ja se on vain alkua, L&T:n talousjohtaja Ville Rantala sanoo.

Ostajan vastuu
on ainoa lääke

Koskimäen mukaan ainoa tapa kehityksen pysäyttämiseen olisi siivouspalvelun ostajan vastuun toteutuminen paremmin.

– Toimeksiantajien rooli on keskeisessä asemassa harmaan talouden torjunnassa. Useat eivät edes jaksa välittää ja hakevat vain pieniä kustannuksia. Mutta jos kaikki tilaajavastuulain mukaiset toimenpiteet toteutetaan ja alihankkijoilta vaaditaan kaikki dokumentit, ei ongelmia pitäisi olla, Ilkka Koskimäki Helsingin poliisista sanoo.

L&T:n Ville Rantala kertoo liikevoittomarginaalin liikkuvan siivousalalla pääsääntöisesti alle kymmenessä prosentissa, joskus alle viidessäkin prosentissa.

– Jos joku tarjoaa siivouspalveluita 30 prosenttia halvemmalla hinnalla, niin kyllähän hälytyskellojen pitää soida, että siellä on hämäriä metodeja käytössä, Rantala sanoo.

Rantala kiittelee poliisin työtä, mutta peräänkuuluttaa myös ostavan tahon vastuuta ja sanoo sen olevan merkittävin kanava, jota pitkin tilanteeseen voidaan vaikuttaa.

– Palvelunhankkijan vastuu ja etiikka ovat keskeisessä asemassa. Kun toiminta on ollut näin laajamittaista, niin se on varmasti ollut liiankin helppoa, Rantala sanoo.

Työsuojelutarkastaja Katja-Pia Jenu on Koskimäen ja Rantalan kanssa samoilla linjoilla.

– Parhaiten auttaisi se, että siivoustyön tilaajat kiinnostuisivat siitä, ketkä työtä oikeasti tekevät, hän sanoo.

Ostavan yrityksen tulisi harmaan talouden tehokkaan torjumisen vuoksi pyytää palveluntarjoajaa toimittamaan kaikkien – jopa satojen – alihankkijoiden paperit, jotta toiminnan voidaan katsoa kestävän päivänvaloa.

Jenun mukaan yksi lääke harmaan talouden kitkemiseen olisi suoraan siivouskohteisiin ilta- ja yöaikaan tehdyt viranomaisten yhteistarkastukset. Näin nähtäisiin ketkä töitä oikeasti tekevät.

Myös kovien rangaistusten pelko toimii ennalta ehkäisevänä voimana rikollisuutta vastaan. Harmaan talouden pyörittämisestä on poliisin mukaan langetettu viime vuosina kovia rangaistuksia.

– Viime vuosina rangaistukset ovat koventuneet. Nyt on joka vuonna tullu jopa 5–6 vuoden vankeusrangaistuksia päätekijöille, Ilkka Koskimäki sanoo.