HS: Rikkaiden leskien eläke keskimäärin 6750 euroa

Helsingin sanomat:
Työeläkejärjestelmä kustantaa sadalle eniten leskeneläkettä saavalle erikoislääkärin tulotason. Sadan eniten leskeneläkettä saavan suomalaisen leskeneläkkeen keskiarvo on 6 750 euroa kuukaudessa, vaikka he eivät ole sitä koskaan säästäneet. Näin korkeita leskeneläkkeitä eivät muiden maiden sosiaalivakuutukset maksa.
[…] Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Reija Liljan mukaan suomalainen leskeneläkejärjestelmä on kallis ja epätasa-arvoinen. Leskeneläkkeisiin ei ole kiinnitetty huomiota eläkekeskustelussa, jossa paljon pienempiä etuuksia ollaan karsimassa. 
Tuomo Pietiläinen, HS 27.2.2012
Hyvätuloisimmat lesket saavat erikoislääkärin tulot

Työeläkejärjestelmä kustantaa sadalle eniten leskeneläkettä saavalle erikoislääkärin tulotason. Sadan eniten leskeneläkettä saavan suomalaisen leskeneläkkeen keskiarvo on 6 750 euroa kuukaudessa, vaikka he eivät ole sitä koskaan säästäneet. Näin korkeita leskeneläkkeitä eivät muiden maiden sosiaalivakuutukset maksa.

Asia selviää Eläketurvakeskuksen tilastosta, jonka Helsingin Sanomat pyysi laskemaan.

Leskeneläkettä saa Suomessa elämänsä loppuun asti ja rinnan oman eläkkeen kanssa, jollei se ylitä määrättyä rajaa. Leski voi 50 vuotta täytettyään mennä jopa uusiin naimisiin ilman että menettää leskeneläkkeensä.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Reija Liljan mukaan suomalainen leskeneläkejärjestelmä on kallis ja epätasa-arvoinen. Leskeneläkkeisiin ei ole kiinnitetty huomiota eläkekeskustelussa, jossa paljon pienempiä etuuksia ollaan karsimassa.

Hän vaatii pikaista ja perusteellista remonttia, jossa leskeneläkkeen maksuaikaa lyhennetään selvästi nykyisestä.

Työtätekevän vakuutusmaksulasku on perhe-eläkkeiden vuoksi 2,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin ilman perhe-eläkkeitä, joista leskeneläkkeet muodostavat valtaosan. Jokainen työtätekevä maksaa tyel-maksua nykyisin 23,3 prosenttia palkastaan.

"Näin tapahtuu täysin riippumatta siitä, onko maksaja perheellinen ja tuleeko oma perhe koskaan saamaan tällaista etua", huomauttaa Lilja.

Lilja käsittelee aihetta Kansantaloudellisessa Aikakauskirjassa, joka ilmestyy maaliskuun puolivälissä.