Tutkimus: Poliittisilla kytköksillä saa helpommin pelastuspaketteja
Tutkimus:
Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Maailmanpankin antaessa rahoitustukea yrityksen kotimaan hallitukselle, parhaiten poliittisessa elämässä "verkostoituneet" yritykset olivat todennäköisimmin pelastettavien joukossa. On tärkeää huomata, että näiden yritysten taloudellinen suorituskyky oli selvästi huonompi kuin "ei-verkostoituineilla" sekä pelastuspakettien aikana että verorahoin jaettujen tukien jälkeen.
Tutkimus nostaa esille yhden esimerkin siitä, kuinka yhteiskunnan taloudellisen lohkon korruptio ja epädemokraattisuus voivat levitä myös muille yhteiskunnan osa-alueille – esimerkiksi edustuksellisen demokratian instituutioihin. Suuryritysten poliittiset kytkökset ja lobbausvalta vaikuttavat tutkitusti valtioiden talouspolitiikan suuntaan. Tässä mielessä markkinatalouden ääni per euro -periaate tunkeutuu politiikan puolelle, jossa periaatteessa kuuluisi toteuttaa tasavertaista ääni per ihminen -periaatetta.
We analyze the likelihood of government bailouts of 450 politically connected firms from 35 countries during 1997-2002. Politically connected firms are significantly more likely to be bailed out than similar nonconnected firms. Additionally, politically connected firms are disproportionately more likely to be bailed out when the IMF or World Bank provide financial assistance to the firm’s home government. Further, among bailed-out firms, those that are politically connected exhibit significantly worse financial performance than their nonconnected peers at the time of and following the bailout.Faccion ym. toteuttamassa tutkimuksessa analysoitiin 450 yritystä 35 maassa, joilla oli eriasteisia poliittisia kytköksiä vuosina 1997-2002. Tutkimuksen mukaan yritykset, joilla oli voimakkaat kytkökset poliitikkoihin ja puolueisiin, olivat todennäköisimpiä yksityisen sektorin pelastuspakettien saajia.
Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Maailmanpankin antaessa rahoitustukea yrityksen kotimaan hallitukselle, parhaiten poliittisessa elämässä "verkostoituneet" yritykset olivat todennäköisimmin pelastettavien joukossa. On tärkeää huomata, että näiden yritysten taloudellinen suorituskyky oli selvästi huonompi kuin "ei-verkostoituineilla" sekä pelastuspakettien aikana että verorahoin jaettujen tukien jälkeen.
Tutkimus nostaa esille yhden esimerkin siitä, kuinka yhteiskunnan taloudellisen lohkon korruptio ja epädemokraattisuus voivat levitä myös muille yhteiskunnan osa-alueille – esimerkiksi edustuksellisen demokratian instituutioihin. Suuryritysten poliittiset kytkökset ja lobbausvalta vaikuttavat tutkitusti valtioiden talouspolitiikan suuntaan. Tässä mielessä markkinatalouden ääni per euro -periaate tunkeutuu politiikan puolelle, jossa periaatteessa kuuluisi toteuttaa tasavertaista ääni per ihminen -periaatetta.