HS: Joka toisen lääketieteen opiskelijan isä tienaa hyvin
Helsingin Sanomat uutisoi opetusministeriön selvityksestä, jossa tutkittiin korkeakouluopiskelijoiden vanhempien varallisuutta ja yhteiskunnallista asemaa.
Sen lisäksi, että perhetausta vaikuttaa yksilöihin fysiologisella ja psykologisella tasolla, ovat useat koulumenestystä selittävät sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät myös hyvin tiedossa. Lapsi perii vanhemmiltaan erilaisia sosiaalisia ja kulttuurisia pääomia, jotka vaikuttavat hänen pärjäämiseensä sekä koulussa että myöhemmin työelämässä ja yhteiskunnassa ylipäätänsä. Kodin ilmapiiri muokkaa voimakkaasti lapsen minäkuvaa ja kouluasenteita. Kun esimerkiksi kodin arvomaailma ja kielellinen kulttuuri tukevat lapsen pärjäämistä ja viihtymistä koulussa, johtaa tämä parempiin oppimistuloksiin. Koulutussosiologit puhuvat ilmiön yhteydessä ns. koulunsiedosta. Korkeasti koulutetusta perheestä tulevalla lapsella on paremmat valmiudet pärjätä koulussa eikä lapsi pidä koulua niin ikävänä paikkana.
Lue myös:
Köyhyys on tyhmyyttä, pelurit pärjää
HS: Köyhyys heijastuu kouluun
HS: Köyhyys periytyy yhä näkyvämmin
Taloussanomat: Perhetausta vaikuttaa nuorten työttömyyteen
Taloussanomat: Perhetaustat syynä nuorten köyhyyteen
Taloussosiologi: Suomi on luokkayhteiskunta
"Lähes joka toisen lääketiedettä opiskelevan isä kuuluu Suomen parhaiten ansaitsevaan kymmenykseen, käy ilmi opetusministeriön selvityksestä. Melkein yhtä usein suurituloisimpaan kymmenykseen kuuluvat myös oikeustieteellisessä ja kauppatieteellisessä korkeakoulututkintoa tekevien isät. Vähiten hyvätuloisia isiä on terveystieteitä yliopistossa opiskelevien joukossa.Olemme kirjoittaneet blogissamme usein koulutuksen ja yhteiskunnallisen aseman periytymisestä sekä sitä selittävistä tekijöistä. Huomionarvoisia ovat esimerkiksi tutkimukset, joissa on havaittu köyhyyden ehkäisevän lapsen mahdollisuuksia kasvaa geneettisen potentiaalinsa mahdollistamalla tavalla sekä tutkimus, jossa havaittiin köyhyydessä elämisen haittaavan lapsen hippokampuksen alueen kehittymistä. Hippokampuksen alue on vastuussa muistista, oppimiskyvystä ja stressinhallinnasta, jotka kaikki vaikuttavat merkittävästi lapsen koulu- ja opiskelumenestykseen.
Lähes neljällä kymmenestä kandidaatin tai maisterin tutkintoon tähtäävästä opiskelijasta on isä, joka kuuluu eniten ansaitsevaan kymmenykseen.
"Vanhempien tuloilla näyttää olevan merkittävä yhteys siihen, millainen lapsen koulutuspolusta tulee", sanoo neuvotteleva virkamies Ville Heinonen opetusministeriöstä."
Sen lisäksi, että perhetausta vaikuttaa yksilöihin fysiologisella ja psykologisella tasolla, ovat useat koulumenestystä selittävät sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät myös hyvin tiedossa. Lapsi perii vanhemmiltaan erilaisia sosiaalisia ja kulttuurisia pääomia, jotka vaikuttavat hänen pärjäämiseensä sekä koulussa että myöhemmin työelämässä ja yhteiskunnassa ylipäätänsä. Kodin ilmapiiri muokkaa voimakkaasti lapsen minäkuvaa ja kouluasenteita. Kun esimerkiksi kodin arvomaailma ja kielellinen kulttuuri tukevat lapsen pärjäämistä ja viihtymistä koulussa, johtaa tämä parempiin oppimistuloksiin. Koulutussosiologit puhuvat ilmiön yhteydessä ns. koulunsiedosta. Korkeasti koulutetusta perheestä tulevalla lapsella on paremmat valmiudet pärjätä koulussa eikä lapsi pidä koulua niin ikävänä paikkana.
Lue myös:
Köyhyys on tyhmyyttä, pelurit pärjää
HS: Köyhyys heijastuu kouluun
HS: Köyhyys periytyy yhä näkyvämmin
Taloussanomat: Perhetausta vaikuttaa nuorten työttömyyteen
Taloussanomat: Perhetaustat syynä nuorten köyhyyteen
Taloussosiologi: Suomi on luokkayhteiskunta