Soitot Velkalinjan neuvontanumeroon ovat lisääntyneet merkittävästi tänä vuonna. [...] Pikavippejä nostetaan yhä enemmän ja pääasiassa pikavipeistä velkaantuneiden soittajien määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2010.

Niin sanottujen pikavippilainojen – verrattain pienikokoisten lainojen joissa on huomattavat korot – yleisyys on Suomessa huomattava. Lainoja myöntävät yritykset tekevät merkittäviä voittoja tällä ilmeisen kannattavalla liiketoiminnalla. Yritysten toiminnasta olemme aiemminkin nostaneet inhimillisten seurausten osalta ilmiötä kommentoineen diakonia ja yhteiskuntatyö -yksikön johtajan Heikki Hiilamon huomiot:

Kauppa- ja teollisuusministeriön tuore tutkimus kertoo, että pikavippejä käyttävät kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat kansalaiset. Lainsäätäjien pitäisi asettua ennen muita näiden ihmisten puolelle. Pientenkin summien lainaamiseen on laadittava reilut, kohtuulliset ja oikeudenmukaiset pelisäännöt

Korkeakorkoisten lainojen ottaminen aiheuttaa monelle vakavan velkakierteen, jossa alkuperäinen laina kasvaa perintämaksujen ja korkojen kautta jopa useita kertoja alkusummaa korkeammaksi. Huomionarvoisten inhimillisten seurausten vuoksi on esitetty mm. pikavippien kieltämistä. Tämä oletettavasti herättäisi vastustusta ainakin niin pikavippejä markkinoivien yritysten omistajissa kuin velkojen keräämisellä voittoa tekevissä perintätoimistoissa. Lainojen myöntämisessä vedotaankin usein lainanottajan vastuuseen, mutta tutkimustiedon valossa tämä näkökulma ei ole aivan yksiselitteinen. Myös esimerkiksi tunnettu sijoitusneuvoja ja kirjailija Yves Smith on peräänkuuluttanut asuntolainojen kohdalla lainaajan vastuuta lainanottajan maksukyvyn arvioinnista. Samat huomiot pätevät monin osin myös pikavippien kanssa.

Lainojen merkitystä mahdollisuuksien toteuttamisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa ei tulekaan väheksyä, mutta onnistuneita tuloksia on äärimmäisen vaikea saavuttaa sokeasti markkinamekanismeihin luottamalla. Muuttujia ja erilaisia seurauksia on tällaisten pienlainojen kohdalla huomattavasti, ja kaikkien laskeminen tarkoituksenmukaisella tavalla osaksi hintoja on yksioikoisten markkinaratkaisujen yksi tunnettu, rakenteellinen kipupiste.

Yksi syy pikavippien ongelmiin on, että runsas joukko vakiintumattomia toimijoita (pikavippejä myöntävät yritykset) toimii ensisijaisena tavoitteenaan usein lyhyen tähtäimen voittojen kerääminen. Perintäyritysten tarjoama suoja toiminnan riskeiltä ei myöskään kannusta lainanantajia tarkkaavaisuuteen lainojen myöntämisessä ja riskien tarkassa arvioinnissa. Kun keskeiseksi voitontavoittelun elementiksi nousee juuri lainojen myöntäminen, ja toisaalta velkojen periminen, on yrityksillä vain vähän kannustimia lainojen ja niiden korkojen vaikutusten arviointiin.

Velkavoittojen sijaan laajempiin yleishyödyllisiin tavoitteisiin keskittyneillä järjestöillä onkin viimeaikaisia pikavippiyrityksiä huomattavasti positiivisempi historia pienlainojen tarjoamisessa. Esimerkiksi seurakuntien tai ylioppilaskuntien tarjoamat lainat ovat Suomessa koroltaan huomattavasti kohtuullisimpia, ja rakentuvat useimmiten aivan eri tavalla osaksi yhteisön muita tavoitteita ja arvoja.

Uutiset kasvaneista ulosotoista ja lainanottajien avuntarpeesta, sekä toisaalta pikavippi- ja perintäyritysten huomattavista voitoista, ovat myös havainnollistava esimerkki eräistä haitallisista kannustimista markkinatalouksissa.