Mistä innovaatiot tulevat?
Työn tuottavuuden kasvu on tärkeää elintason nousun kannalta. Erilaiset innovaatiot puolestaan ovat keskeinen syy työn tuottavuuden nousussa. Financial Timesin taloustoimittaja Martin Wolf kysyy teoksen "The Entrepreneurial State: Debunking Public vs Private Sector Myths" kirja-arviossa, mikä puolestaan johtaa innovaatioihin?
Taloustieteiden kentällä innovaatioita on pyritty selittämään erilaisin abstraktein mallein, kun taas julkisessa keskustelussa on pitkään painotettu yksityisyrittäjyyden merkitystä innovaatioiden synnyssä. Sussexin yliopiston taloustieteilijä Mariana Mazzucato kyseenalaistaa laajalti kehutussa teoksessaan perinteiset näkemykset innovaatioiden synnystä, sillä tutkiessaan aihetta Mazzucato löysi rohkean yritteliäisyyden lisäksi merkittäviä, usein toistuvia lainalaisuuksia. Mazzucaton teoksen pääsanoma on, että rohkeimmat riskit ja uraauurtavimmat läpimurrot innovaatioiden saralla tehdään yksityisen sektorin sijaan julkisella sektorilla.
Mihin Mazzucato perustaa väitteensä? Esimerkiksi Yhdysvalloissa ruokatuotannon alueella suurin osa innovaatioista kehitetään julkisrahoitteisissa instituutioissa. Iso-Britanniassa julkisrahoitteinen tutkimuslaitos Medical Research Council on puolestaan merkittävien biotekniikan läpimurtojen taustalla.
Wolf tiivistää innovaatioiden toiminnan arviossaan: kun ensin epävarma ja erittäin kallis osa tutkimustyöstä on ensin toteutettu menestyksekkäästi julkisella puolella, innovaatiot siirretään yleensä halvalla tai ilmaiseksi yksityisyrityksille. Yritykset keräävät tämän jälkeen valtavia liikevoittoja myymällä pääosin julkisesti rahoitettujen keksintöjen avulla kehitettyjä tuotteita.
Wolfin mielestä pätevin esimerkki Mazzucaton argumenttien tueksi löytyy teknologia-alalta. Yhdysvalloissa US National Science Foundation kehitti alunperin hakualgoritmin, jonka päälle Googlen standardiksi muodostunut hakukone kehitettiin.
Myös Applen ensimmäiset rahoituserät tulivat valtion rahoituslaitokselta, mutta julkisen rahoituksen tärkein osa liittyy Applen tuotteiden keskeisiin teknologioihin. Muun muassa internet, langattomat verkot, GPS, kosketusnäytöt ja puheentunnistus ovat kaikki julkisrahoitteisia teknologioita, jotka ovat siirtyneet yksityisen sektorin käsiin kehityttyään tarpeeksi pitkälle julkisen rahoituksen suojissa. Apple kehitti näistä valmiista osasista erään kaikkien aikojen menestyksekkäimmistä tuotteista, mutta on tärkeää ymmärtää, että sitä edelsi seitsemän vuosikymmenen julkisrahoitteinen tutkimustyö.
Mazzucato esittää teoksessaan vakuuttavan määrän todistusaineistoa argumenttinsa tueksi, mutta onko innovaatioiden syntytavalla suurta merkitystä? Financial Timesin Wolfin mielestä aihe on erittäin tärkeä ja ajankohtainen, koska julkisessa keskustelussa äärimmäisyyksiin menevä yksityisyrittäjyyden ja markkinoiden ihailu on saamassa alati enemmän tilaa juuri samaan aikaan kuin kehittyneiden talouksien selkärankana puoli vuosisataa toimineen julkisen talouden toimivuutta yhä säännönmukaisemmin vähätellään tai jopa sen suoranaista alasajoa vaaditaan.
Jos ei ole ymmärrystä siitä, kuinka taloudessa rakennetaan kestävää vaurautta, otetaan markkinahuuman vallassa helposti askeleita väärään suuntaan. Wolfin mukaan on myös vaara siitä, että julkinen sektori on enenevässä määrin nielemässä innovaatioiden rahoittamiseen liittyvien suurten riskien tappiot, kun taas ne teknologiat, jotka alkavat kukoistaa, yksityistetään nopeasti. Näin syntyy haitallinen kehä, jossa niin hyvinvoinnin tuottaminen kuin väestön valtaosan vaikutusmahdollisuudet yhteisiin taloudellisiin asioihin muuttuu jatkuvasti vaikeammaksi.
Lue myös:
Apple vastaan Samsung ja markkinoiden tehottomuus
Bill Gates: Kapitalismissa tuotetaan rikkaille, yleinen hyöty jää jalkoihin
Taloustieteiden kentällä innovaatioita on pyritty selittämään erilaisin abstraktein mallein, kun taas julkisessa keskustelussa on pitkään painotettu yksityisyrittäjyyden merkitystä innovaatioiden synnyssä. Sussexin yliopiston taloustieteilijä Mariana Mazzucato kyseenalaistaa laajalti kehutussa teoksessaan perinteiset näkemykset innovaatioiden synnystä, sillä tutkiessaan aihetta Mazzucato löysi rohkean yritteliäisyyden lisäksi merkittäviä, usein toistuvia lainalaisuuksia. Mazzucaton teoksen pääsanoma on, että rohkeimmat riskit ja uraauurtavimmat läpimurrot innovaatioiden saralla tehdään yksityisen sektorin sijaan julkisella sektorilla.
Mihin Mazzucato perustaa väitteensä? Esimerkiksi Yhdysvalloissa ruokatuotannon alueella suurin osa innovaatioista kehitetään julkisrahoitteisissa instituutioissa. Iso-Britanniassa julkisrahoitteinen tutkimuslaitos Medical Research Council on puolestaan merkittävien biotekniikan läpimurtojen taustalla.
Wolf tiivistää innovaatioiden toiminnan arviossaan: kun ensin epävarma ja erittäin kallis osa tutkimustyöstä on ensin toteutettu menestyksekkäästi julkisella puolella, innovaatiot siirretään yleensä halvalla tai ilmaiseksi yksityisyrityksille. Yritykset keräävät tämän jälkeen valtavia liikevoittoja myymällä pääosin julkisesti rahoitettujen keksintöjen avulla kehitettyjä tuotteita.
Wolfin mielestä pätevin esimerkki Mazzucaton argumenttien tueksi löytyy teknologia-alalta. Yhdysvalloissa US National Science Foundation kehitti alunperin hakualgoritmin, jonka päälle Googlen standardiksi muodostunut hakukone kehitettiin.
Myös Applen ensimmäiset rahoituserät tulivat valtion rahoituslaitokselta, mutta julkisen rahoituksen tärkein osa liittyy Applen tuotteiden keskeisiin teknologioihin. Muun muassa internet, langattomat verkot, GPS, kosketusnäytöt ja puheentunnistus ovat kaikki julkisrahoitteisia teknologioita, jotka ovat siirtyneet yksityisen sektorin käsiin kehityttyään tarpeeksi pitkälle julkisen rahoituksen suojissa. Apple kehitti näistä valmiista osasista erään kaikkien aikojen menestyksekkäimmistä tuotteista, mutta on tärkeää ymmärtää, että sitä edelsi seitsemän vuosikymmenen julkisrahoitteinen tutkimustyö.
Mazzucato esittää teoksessaan vakuuttavan määrän todistusaineistoa argumenttinsa tueksi, mutta onko innovaatioiden syntytavalla suurta merkitystä? Financial Timesin Wolfin mielestä aihe on erittäin tärkeä ja ajankohtainen, koska julkisessa keskustelussa äärimmäisyyksiin menevä yksityisyrittäjyyden ja markkinoiden ihailu on saamassa alati enemmän tilaa juuri samaan aikaan kuin kehittyneiden talouksien selkärankana puoli vuosisataa toimineen julkisen talouden toimivuutta yhä säännönmukaisemmin vähätellään tai jopa sen suoranaista alasajoa vaaditaan.
Jos ei ole ymmärrystä siitä, kuinka taloudessa rakennetaan kestävää vaurautta, otetaan markkinahuuman vallassa helposti askeleita väärään suuntaan. Wolfin mukaan on myös vaara siitä, että julkinen sektori on enenevässä määrin nielemässä innovaatioiden rahoittamiseen liittyvien suurten riskien tappiot, kun taas ne teknologiat, jotka alkavat kukoistaa, yksityistetään nopeasti. Näin syntyy haitallinen kehä, jossa niin hyvinvoinnin tuottaminen kuin väestön valtaosan vaikutusmahdollisuudet yhteisiin taloudellisiin asioihin muuttuu jatkuvasti vaikeammaksi.
Lue myös:
Apple vastaan Samsung ja markkinoiden tehottomuus
Bill Gates: Kapitalismissa tuotetaan rikkaille, yleinen hyöty jää jalkoihin