HS: Talouskriisejä on vaikea torjua
Helsingin Sanomat kyseenalaistaa väittämän etteivät Irlannin ja Kreikan kriisit olisi sukua toisilleen ja kirjoittaa, että molempien taustalla vaikuttaa "Yhdysvaltojen asuntomarkkinoiden ylikuumenemisesta käynnistyneet tapahtumat kesällä 2007."
Suomen Pankin johtokunnan neuvonantajan, valtiotieteen tohtori Juha Tarkan mukaan talouskriisien taustalla vaikuttaa "lainarahan tarjonnan kasvu, jonka ulkomainen velanotto tai kevyt rahapolitiikka ovat tehneet mahdolliseksi."
"Valtioiden riippuvuus toisistaan on nykyään voimakkaampaa kuin koskaan aikaisemmin", joten "häiriöt taloudessa leviävät rahoitusmarkkinoiden välityksellä nopeasti kaikkialle maailmaan kuten syksyllä 2008."
"Latinalaisen Amerikan kriisiä vuonna 1982 voidaan Tarkan mielestä pitää kolmen viime vuosikymmenen talouskriisien lähtökohtana. Se johtui maailmantalouden epätasapainosta aivan kuten Aasian kriisi 1997 ja nykyinen vuonna 2008 kärjistynyt kriisi. Epätasapaino syntyy, koska vaihtotaseet ovat joissakin maissa suuresti ylijäämäisiä ja toisissa maissa selvästi alijäämäisiä."
HS kirjoittaa, että "Taloustieteen tehtävänä ei ole ennustaa kriisejä, koska se on tieteellisillä menetelmillä mahdotonta." Tarkan mielestä markkinoiden säätelyä kannattaa kuitenkin kehittää "Kyse on vähän samasta asiassa kuin insinööritieteissä. Ne eivät voi ennustaa tulipaloja, mutta pystyvät ennustamaan, millaisissa rakennuksissa tulipalot ovat todennäköisiä."
HS 21.11.2010
Talouskriisejä on vaikea torjua
Petri Sajari
"Arvet ovat syviä", julisti seinämaalaus talouskriisin kourissa kärvistelevän Irlannin pääkaupungin Dublinin keskustassa torstaina.
"Arvet ovat syviä", julisti seinämaalaus talouskriisin kourissa kärvistelevän Irlannin pääkaupungin Dublinin keskustassa torstaina.
Talouskriisien taustalla on aina monimutkaisia syy- ja seuraussuhteita. Joitakin yhdistäviä tekijöitä kuitenkin on. Valtiotieteen tohtori Juha Tarkan mukaan talouskriisien taustalla on usein lainarahan tarjonnan kasvu, jonka ulkomainen velanotto tai kevyt rahapolitiikka ovat tehneet mahdolliseksi.
"Yhteisiä nimittäjiä talouskriiseille ovat velkaantumisen nopea kasvu ja varallisuuserien, kuten kiinteistöjen ja osakkeiden, hintojen kohoaminen epänormaalin korkealle", sanoo Tarkka, joka työskentelee Suomen Pankin johtokunnan neuvonantajana.
Vaikka kriisien taustalla on usein paljon samaa, ne eivät ole veljeksiä keskenään.
"Jos kriisit olisivat aina samanlaisia, ne opittaisiin torjumaan. Kriisit tulevat aina jostain viime hetkeen saakka odottamattomasta suunnasta", Tarkka sanoo.
Parhaillaan Eurooppaa vaivaa ankara velkaantuminen. Poliitikot ovat painottaneet, että Irlannin kriisi johtuu eri syistä kuin Kreikan kriisi.
Tosiasia kuitenkin on, että molempien maiden kriisit kytkeytyvät välillisesti toisiinsa.
Niiden taustalla on Yhdysvaltojen asuntomarkkinoiden ylikuumenemisesta käynnistyneet tapahtumat keväällä 2007: sijoittajat havahtuivat velkakuplan massiivisiin riskeihin.
HS 21.11.2010
Kriisistä toiseen
Petri Sajari
Talouskriisien taustalla on samoja tekijöitä, mutta kriisit eivät ole veljiä keskenään. Siksi niitä on vaikea ennustaa.
Talous on luottamusta. Luottamus pitää yllä taloutta pyörittävää yksityistä kulutusta ja yritysten investointeja. Luottamuksen heikkeneminen aiheuttaa taloudessa epävarmuutta, josta seuraa häiriöitä.
Ennen kuin kriisit kärjistyvät, meillä on tapana uskoa, että tällä kertaa kaikki on toisin ja hyvät ajat jatkuvat.
Nyt Eurooppaa vaivaa ankara velkaantuminen. Poliitikot ovat painottaneet, että Irlannin kriisi johtuu eri syistä kuin Kreikan kriisi. Epäsuorasti siis väitetään, että tällä kertaa kaikki on toisin.
Tosiasia kuitenkin on, että molempien maiden kriisit kytkeytyvät välillisesti toisiinsa. Niiden taustalla on Yhdysvaltojen asuntomarkkinoiden ylikuumenemisesta käynnistyneet tapahtumat kesällä 2007: sijoittajat havahtuivat velkakuplan massiivisiin riskeihin.
Kriisi tulee Kreikan kielen sanasta krisis, joka tarkoittaa ratkaisua. Jos kuluttajat, yritykset ja sijoittajat päättävät jonkin tiedon pohjalta toimia toisin kuin ennen, se voi aiheuttaa arvaamattoman ketjureaktion, josta seuraa talousahdinko.
Valtiotieteen tohtori Juha Tarkan mukaan talouskriisien taustalla on usein lainarahan tarjonnan kasvu, jonka ulkomainen velanotto tai kevyt rahapolitiikka ovat tehneet mahdolliseksi.
Rahapolitiikan keventäminen tarkoittaa, että keskuspankit laskevat ohjauskorkoa talouskasvun vauhdittamiseksi. Ohjauskorko määrittelee sen, millä hinnalla liikepankit saavat lainaa keskuspankista.
Jos ohjauskorko on matalalla, yritykset ja kuluttajat saavat elintärkeää lainaa liikepankeista halvalla ja talous kasvaa velan vauhdittamana.
"Yhteisiä nimittäjiä talouskriiseille ovat velkaantumisen nopea kasvu ja varallisuuserien, kuten kiinteistöjen ja osakkeiden, hintojen kohoaminen epänormaalin korkealle", sanoo Tarkka, joka työskentelee Suomen Pankin johtokunnan neuvonantajana.
Velka on talouden ravintoa. Talouskasvusta on ollut kiistattomasti hyötyä ihmiskunnalle. Elintason noustessa runsaan 200 vuoden aikana ihmisen elinikä on kaksinkertaistunut ja keskimääräinen paino on noussut 50 prosenttia.
Pitkän ajan kuluessa talouskasvu johtaa kuitenkin aina kriisiin.
Vaikka kriisien taustalla on paljon samaa, ne eivät ole veljeksiä keskenään.
"Jos kriisit olisivat aina samanlaisia, ne opittaisiin torjumaan. Kriisit tulevat aina jostain viime hetkeen saakka odottamattomasta suunnasta", Tarkka sanoo.
Kansantaloustieteilijät Carmen Reinhart ja Kenneth Rogoff lähtevät talouskriisien historiaa käsittelevässä teoksessaan ajatuksesta, että kriisejä edeltää yleinen uskomus, että tällä kertaa tilanne olisi toisin kuin ennen.
Mistä tällainen uskomus syntyy? Otetaan esimerkiksi teknologiakupla vuonna 2000.
"Taloudessa nähtiin tekijöitä, jotka ovat aiheuttaneet pysyviä muutoksia. Internet-teknologian läpimurto on esimerkki teknisestä muutoksesta. Kiinan avautuminen on taas esimerkki poliittisesta muutoksesta, joka toi miljardi uutta työntekijää maailmantalouteen. Oli siis täysin perusteltua olettaa, että talouden perusteet ovatperuuttamattomasti muuttuneet", Tarkka sanoo.
Moni asia kansainvälisessä talousjärjestelmässä muuttuikin: tuli hakukoneyhtiö Google ja Kiina-ilmiö. Silti muutos ei ollut niin suuri kuin osakemarkkinoilla ennakoitiin. Kupla puhkesi.
Romahdus oli niin suuri, että Yhdysvaltojen keskuspankin oli kevennettävä rahapolitiikkaa.
Teknologiavillitystä seurannut taantuma jäi varsin lyhyeksi. Huomattavasti pahempi kriisi alkoi seitsemän vuotta myöhemmin, jolloin Yhdysvaltojen asuntomarkkinoiden kupla puhkesi.
Talouskriisit voidaan jakaa karkeasti kolmen ryhmään sen mukaan, mistä ne saavat alkunsa: pankkikriisit, valuuttakriisit ja pörssikriisit.
Niiden seuraukset ovat yleensä samanlaisia: kokonaistuotanto supistuu, työttömyysaste kasvaa, julkinen talous velkaantuu ja niukkuus ihmisten elämässä lisääntyy.
Latinalaisen Amerikan kriisiä vuonna 1982 voidaan Tarkan mielestä pitää kolmen viime vuosikymmenen talouskriisien lähtökohtana. Se johtui maailmantalouden epätasapainosta aivan kuten Aasian kriisi 1997 ja nykyinen vuonna 2008 kärjistynyt kriisi.
Epätasapaino syntyy, koska vaihtotaseet ovat joissakin maissa suuresti ylijäämäisiä ja toisissa maissa selvästi alijäämäisiä.
Vaihtotase mittaa kansantalouden juoksevien valuuttatulojen ja -menojen erotusta tietyllä ajanjaksolla. Suuri ylijäämä tarkoittaa, että ulkomailta saatavia isoja valuuttatuloja ei käytetä tuontitavaroiden ja palvelujen ostamiseen vaan säästämiseen.
Esimerkiksi Kiina sijoittaa nykyisin kymmeniä miljardeja dollareita ulkomaankaupan tuloja heti
yhdysvaltalaisiin ja eurooppalaisiin arvopapereihin.
Kiina siis lainaa rahaa muille maille, jotka velkaantuvat eli niiden vaihtotaseen alijäämä kasvaa. Samalla Kiina pitää valuuttansa heikkona ja turvaa vientiteollisuutensa kilpailukyvyn.
Kiina on kasvattanut pahan päivän varalle valuuttavarantonsa 2 700 miljardiin dollariin.
"Aasian talouskriisi vauhditti maailmantalouden epätasapainoa. Maat ajattelivat, että ei koskaan enää tällaista kriisiä ja alkoivat varmuuden vuoksi tavoitella isoa ylijäämiä", Tarkka sanoo.
Valtioiden riippuvuus toisistaan on nykyään voimakkaampaa kuin koskaan aikaisemmin. Häiriöt taloudessa leviävät rahoitusmarkkinoiden välityksellä nopeasti kaikkialle maailmaan kuten syksyllä 2008.
Taloustieteen tehtävänä ei ole ennustaa kriisejä, koska se on tieteellisillä menetelmillä mahdotonta.
Riskeistä voidaan silti varoittaa niin kuin on tehtykin. Paljon ennen investointipankki Lehman Brothersin vararikkoa varoitettiin toistuvasti maailmantalouden epätasapainon vaaroista ja Yhdysvaltoihinasuntomarkkinoiden ylikuumenemisesta.
Tarkka ei usko, että talouskriisejä voidaan koskaan täysin ehkäistä. Markkinoiden sääntelyä kannattaa silti kehittää varomattoman riskinoton rajoittamiseksi.
"Jos riskitaso on matala, kriisejä tulee harvemmin. Riskitason ollessa suuri, kriisejä syntyy useammin. Kyse on vähän samasta asiassa kuin insinööritieteissä. Ne eivät voi ennustaa tulipaloja, mutta pystyvät ennustamaan, millaisissa rakennuksissa tulipalot ovat todennäköisiä."
Suomen Pankin johtokunnan neuvonantajan, valtiotieteen tohtori Juha Tarkan mukaan talouskriisien taustalla vaikuttaa "lainarahan tarjonnan kasvu, jonka ulkomainen velanotto tai kevyt rahapolitiikka ovat tehneet mahdolliseksi."
"Valtioiden riippuvuus toisistaan on nykyään voimakkaampaa kuin koskaan aikaisemmin", joten "häiriöt taloudessa leviävät rahoitusmarkkinoiden välityksellä nopeasti kaikkialle maailmaan kuten syksyllä 2008."
"Latinalaisen Amerikan kriisiä vuonna 1982 voidaan Tarkan mielestä pitää kolmen viime vuosikymmenen talouskriisien lähtökohtana. Se johtui maailmantalouden epätasapainosta aivan kuten Aasian kriisi 1997 ja nykyinen vuonna 2008 kärjistynyt kriisi. Epätasapaino syntyy, koska vaihtotaseet ovat joissakin maissa suuresti ylijäämäisiä ja toisissa maissa selvästi alijäämäisiä."
HS kirjoittaa, että "Taloustieteen tehtävänä ei ole ennustaa kriisejä, koska se on tieteellisillä menetelmillä mahdotonta." Tarkan mielestä markkinoiden säätelyä kannattaa kuitenkin kehittää "Kyse on vähän samasta asiassa kuin insinööritieteissä. Ne eivät voi ennustaa tulipaloja, mutta pystyvät ennustamaan, millaisissa rakennuksissa tulipalot ovat todennäköisiä."
HS 21.11.2010
Talouskriisejä on vaikea torjua
Petri Sajari
"Arvet ovat syviä", julisti seinämaalaus talouskriisin kourissa kärvistelevän Irlannin pääkaupungin Dublinin keskustassa torstaina.
"Arvet ovat syviä", julisti seinämaalaus talouskriisin kourissa kärvistelevän Irlannin pääkaupungin Dublinin keskustassa torstaina.
Talouskriisien taustalla on aina monimutkaisia syy- ja seuraussuhteita. Joitakin yhdistäviä tekijöitä kuitenkin on. Valtiotieteen tohtori Juha Tarkan mukaan talouskriisien taustalla on usein lainarahan tarjonnan kasvu, jonka ulkomainen velanotto tai kevyt rahapolitiikka ovat tehneet mahdolliseksi.
"Yhteisiä nimittäjiä talouskriiseille ovat velkaantumisen nopea kasvu ja varallisuuserien, kuten kiinteistöjen ja osakkeiden, hintojen kohoaminen epänormaalin korkealle", sanoo Tarkka, joka työskentelee Suomen Pankin johtokunnan neuvonantajana.
Vaikka kriisien taustalla on usein paljon samaa, ne eivät ole veljeksiä keskenään.
"Jos kriisit olisivat aina samanlaisia, ne opittaisiin torjumaan. Kriisit tulevat aina jostain viime hetkeen saakka odottamattomasta suunnasta", Tarkka sanoo.
Parhaillaan Eurooppaa vaivaa ankara velkaantuminen. Poliitikot ovat painottaneet, että Irlannin kriisi johtuu eri syistä kuin Kreikan kriisi.
Tosiasia kuitenkin on, että molempien maiden kriisit kytkeytyvät välillisesti toisiinsa.
Niiden taustalla on Yhdysvaltojen asuntomarkkinoiden ylikuumenemisesta käynnistyneet tapahtumat keväällä 2007: sijoittajat havahtuivat velkakuplan massiivisiin riskeihin.
HS 21.11.2010
Kriisistä toiseen
Petri Sajari
Talouskriisien taustalla on samoja tekijöitä, mutta kriisit eivät ole veljiä keskenään. Siksi niitä on vaikea ennustaa.
Talous on luottamusta. Luottamus pitää yllä taloutta pyörittävää yksityistä kulutusta ja yritysten investointeja. Luottamuksen heikkeneminen aiheuttaa taloudessa epävarmuutta, josta seuraa häiriöitä.
Ennen kuin kriisit kärjistyvät, meillä on tapana uskoa, että tällä kertaa kaikki on toisin ja hyvät ajat jatkuvat.
Nyt Eurooppaa vaivaa ankara velkaantuminen. Poliitikot ovat painottaneet, että Irlannin kriisi johtuu eri syistä kuin Kreikan kriisi. Epäsuorasti siis väitetään, että tällä kertaa kaikki on toisin.
Tosiasia kuitenkin on, että molempien maiden kriisit kytkeytyvät välillisesti toisiinsa. Niiden taustalla on Yhdysvaltojen asuntomarkkinoiden ylikuumenemisesta käynnistyneet tapahtumat kesällä 2007: sijoittajat havahtuivat velkakuplan massiivisiin riskeihin.
Kriisi tulee Kreikan kielen sanasta krisis, joka tarkoittaa ratkaisua. Jos kuluttajat, yritykset ja sijoittajat päättävät jonkin tiedon pohjalta toimia toisin kuin ennen, se voi aiheuttaa arvaamattoman ketjureaktion, josta seuraa talousahdinko.
Valtiotieteen tohtori Juha Tarkan mukaan talouskriisien taustalla on usein lainarahan tarjonnan kasvu, jonka ulkomainen velanotto tai kevyt rahapolitiikka ovat tehneet mahdolliseksi.
Rahapolitiikan keventäminen tarkoittaa, että keskuspankit laskevat ohjauskorkoa talouskasvun vauhdittamiseksi. Ohjauskorko määrittelee sen, millä hinnalla liikepankit saavat lainaa keskuspankista.
Jos ohjauskorko on matalalla, yritykset ja kuluttajat saavat elintärkeää lainaa liikepankeista halvalla ja talous kasvaa velan vauhdittamana.
"Yhteisiä nimittäjiä talouskriiseille ovat velkaantumisen nopea kasvu ja varallisuuserien, kuten kiinteistöjen ja osakkeiden, hintojen kohoaminen epänormaalin korkealle", sanoo Tarkka, joka työskentelee Suomen Pankin johtokunnan neuvonantajana.
Velka on talouden ravintoa. Talouskasvusta on ollut kiistattomasti hyötyä ihmiskunnalle. Elintason noustessa runsaan 200 vuoden aikana ihmisen elinikä on kaksinkertaistunut ja keskimääräinen paino on noussut 50 prosenttia.
Pitkän ajan kuluessa talouskasvu johtaa kuitenkin aina kriisiin.
Vaikka kriisien taustalla on paljon samaa, ne eivät ole veljeksiä keskenään.
"Jos kriisit olisivat aina samanlaisia, ne opittaisiin torjumaan. Kriisit tulevat aina jostain viime hetkeen saakka odottamattomasta suunnasta", Tarkka sanoo.
Kansantaloustieteilijät Carmen Reinhart ja Kenneth Rogoff lähtevät talouskriisien historiaa käsittelevässä teoksessaan ajatuksesta, että kriisejä edeltää yleinen uskomus, että tällä kertaa tilanne olisi toisin kuin ennen.
Mistä tällainen uskomus syntyy? Otetaan esimerkiksi teknologiakupla vuonna 2000.
"Taloudessa nähtiin tekijöitä, jotka ovat aiheuttaneet pysyviä muutoksia. Internet-teknologian läpimurto on esimerkki teknisestä muutoksesta. Kiinan avautuminen on taas esimerkki poliittisesta muutoksesta, joka toi miljardi uutta työntekijää maailmantalouteen. Oli siis täysin perusteltua olettaa, että talouden perusteet ovatperuuttamattomasti muuttuneet", Tarkka sanoo.
Moni asia kansainvälisessä talousjärjestelmässä muuttuikin: tuli hakukoneyhtiö Google ja Kiina-ilmiö. Silti muutos ei ollut niin suuri kuin osakemarkkinoilla ennakoitiin. Kupla puhkesi.
Romahdus oli niin suuri, että Yhdysvaltojen keskuspankin oli kevennettävä rahapolitiikkaa.
Teknologiavillitystä seurannut taantuma jäi varsin lyhyeksi. Huomattavasti pahempi kriisi alkoi seitsemän vuotta myöhemmin, jolloin Yhdysvaltojen asuntomarkkinoiden kupla puhkesi.
Talouskriisit voidaan jakaa karkeasti kolmen ryhmään sen mukaan, mistä ne saavat alkunsa: pankkikriisit, valuuttakriisit ja pörssikriisit.
Niiden seuraukset ovat yleensä samanlaisia: kokonaistuotanto supistuu, työttömyysaste kasvaa, julkinen talous velkaantuu ja niukkuus ihmisten elämässä lisääntyy.
Latinalaisen Amerikan kriisiä vuonna 1982 voidaan Tarkan mielestä pitää kolmen viime vuosikymmenen talouskriisien lähtökohtana. Se johtui maailmantalouden epätasapainosta aivan kuten Aasian kriisi 1997 ja nykyinen vuonna 2008 kärjistynyt kriisi.
Epätasapaino syntyy, koska vaihtotaseet ovat joissakin maissa suuresti ylijäämäisiä ja toisissa maissa selvästi alijäämäisiä.
Vaihtotase mittaa kansantalouden juoksevien valuuttatulojen ja -menojen erotusta tietyllä ajanjaksolla. Suuri ylijäämä tarkoittaa, että ulkomailta saatavia isoja valuuttatuloja ei käytetä tuontitavaroiden ja palvelujen ostamiseen vaan säästämiseen.
Esimerkiksi Kiina sijoittaa nykyisin kymmeniä miljardeja dollareita ulkomaankaupan tuloja heti
yhdysvaltalaisiin ja eurooppalaisiin arvopapereihin.
Kiina siis lainaa rahaa muille maille, jotka velkaantuvat eli niiden vaihtotaseen alijäämä kasvaa. Samalla Kiina pitää valuuttansa heikkona ja turvaa vientiteollisuutensa kilpailukyvyn.
Kiina on kasvattanut pahan päivän varalle valuuttavarantonsa 2 700 miljardiin dollariin.
"Aasian talouskriisi vauhditti maailmantalouden epätasapainoa. Maat ajattelivat, että ei koskaan enää tällaista kriisiä ja alkoivat varmuuden vuoksi tavoitella isoa ylijäämiä", Tarkka sanoo.
Valtioiden riippuvuus toisistaan on nykyään voimakkaampaa kuin koskaan aikaisemmin. Häiriöt taloudessa leviävät rahoitusmarkkinoiden välityksellä nopeasti kaikkialle maailmaan kuten syksyllä 2008.
Taloustieteen tehtävänä ei ole ennustaa kriisejä, koska se on tieteellisillä menetelmillä mahdotonta.
Riskeistä voidaan silti varoittaa niin kuin on tehtykin. Paljon ennen investointipankki Lehman Brothersin vararikkoa varoitettiin toistuvasti maailmantalouden epätasapainon vaaroista ja Yhdysvaltoihinasuntomarkkinoiden ylikuumenemisesta.
Tarkka ei usko, että talouskriisejä voidaan koskaan täysin ehkäistä. Markkinoiden sääntelyä kannattaa silti kehittää varomattoman riskinoton rajoittamiseksi.
"Jos riskitaso on matala, kriisejä tulee harvemmin. Riskitason ollessa suuri, kriisejä syntyy useammin. Kyse on vähän samasta asiassa kuin insinööritieteissä. Ne eivät voi ennustaa tulipaloja, mutta pystyvät ennustamaan, millaisissa rakennuksissa tulipalot ovat todennäköisiä."