Helsingin Sanomat uutisoi palkitsemisjärjestelmiä kehittävän Hay Groupin toimitusjohtaja Samuli Sistosen selvityksestä, jonka mukaan suomalaiset toimitusjohtajat ovat päässeet liikaa vaikuttamaan omiin palkkioihinsa.

Toimitusjohtajien palkkioista päättävät hallitukset ja konsultit eivät ole olleet riittävän riippumattomia toimitusjohtajista itsestään. Tämä johtuu muun muassa siitä, että Suomessa palkoista ja palkkioista päättävät piirit ovat pienet.

(...) "Toimiva johto on päässyt nauttimaan valta-asemastaan suhteessa hallituksiin pitkään. Tämä haaste on edelleen ajankohtainen", Samuli Sistonen sanoo.

(...) Selvityksessä toistettiin myös se usein todettu seikka, että Suomessa toimitusjohtajien palkkiot ovat selvästi pienempiä kuin muualla maailmassa muun muassa Yhdysvalloissa.

"Kansainvälisesti katsoen palkkiot ovat pienempiä, mutta tämä ei ole syy lähteä korottamaan toimitusjohtajien palkkioita Suomessa", Samuli Sistonen sanoo.

Kapitalistisessa markkinataloudessa työntekijän palkka määräytyy suuresti hänen neuvotteluasemiensa perusteella, eikä niinkään esimerkiksi sen perusteella kuinka raskasta työtä joku tekee, kuinka paljon tai kuinka ahkerasti. Olemme blogissamme nostaneet aiemminkin esille uutisia johtajien korkeista palkoista sekä siitä, kuinka johtajat päättävät palkkioistaan käytännössä keskenään hyvä veli -verkostoissaan. Taloustutkimuksen taannoin tekemän selvityksen mukaan suomalaisten mielestä sopiva kuukausipalkka toimitusjohtajalle oli keskimäärin 16 701 euroa. Suomalaisen toimitusjohtajan todelliset keskitulot ovat noin 54 500 euroa kuukaudessa, suomalaisen palkansaajan keskimääräisten vuosiansioiden ollessa noin 38 000 euroa.

Helsingin Sanomat 18.08.2011
Selvitys: Johtajat päässeet liikaa vaikuttamaan omiin palkkioihinsa

Toimitusjohtajien palkkioista päättävät hallitukset ja konsultit eivät ole olleet riittävän riippumattomia toimitusjohtajista itsestään. Tämä johtuu muun muassa siitä, että Suomessa palkoista ja palkkioista päättävät piirit ovat pienet.

Muun muassa tähän johtopäätökseen on tullut palkitsemisjärjestelmiä kehittävän Hay Groupin toimitusjohtaja Samuli Sistonen selvityksessään, joka julkaistiin kirjan muodossa tänään torstaina. Kirjassa Johdon palkitseminen on haastateltu useita johdon palkkioista päättäneitä henkilöitä itseään.

"Toimiva johto on päässyt nauttimaan valta-asemastaan suhteessa hallituksiin pitkään. Tämä haaste on edelleen ajankohtainen", Samuli Sistonen sanoo.

Sistosen selvityksen mukaan "ylilyöntejä Suomessakin on", mutta niitä on vähän.

"Suomessa johdon palkitseminen on ollut pääsääntöisesti vastuullista. Mutta nimenomaan riippumattomuus on ongelma", Sistonen sanoo.

Sistosen mukaan päätöksiä tehdään liian usein myös vajavaisen osaamisen ja tiedon varassa sekä konsulttien muodikkaiden ehdotusten perusteella.

"Esimerkiksi viime aikoina muotiin ovat tulleet erilaiset johdon holding-yhtiöjärjestelyt", Sistonen sanoo.

Selvityksessä toistettiin myös se usein todettu seikka, että Suomessa toimitusjohtajien palkkiot ovat selvästi pienempiä kuin muualla maailmassa muun muassa Yhdysvalloissa.

"Kansainvälisesti katsoen palkkiot ovat pienempiä, mutta tämä ei ole syy lähteä korottamaan toimitusjohtajien palkkioita Suomessa", Samuli Sistonen sanoo.

Viime aikoina keskustelua on herättänyt muun muassa valtio-omisteisten yhtiöiden palkitseminen. Omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala (vihr) on päättänyt jälleen terävöittää valtion yhtiöiden palkitsemisohjeistusta.