Turun Sanomat: Rikkaiden ja köyhien väliset kuolleisuuserot Suomessa jyrkemmät kuin muissa Länsi-Euroopan maissa
Turun Sanomat:
Turun Sanomat 9.10.2011
Rikkaan ja köyhän miehen eliniän ero 12,5 vuotta
Tuloryhmien välinen elinajanodotteen ero on Suomessa kasvanut nopeasti. Rikkaimmilla eli ylimmän tuloviidenneksen miehillä on edessään keskimäärin 12,5 vuotta pidempi elämä kuin köyhimmillä eli alimman tuloviidenneksen miehillä. Naisilla vastaavaa ero on 6,8 vuotta.
Ero on revennyt siten, että köyhimpien elinajanodote on pysynyt 1990-luvun alun tasolla, samalla kun rikkaimpien on kasvanut.
– Suomalaisten terveys keskimäärin on parantunut, mutta erot sosiaaliryhmien välillä ovat 25 viime vuoden aikana kasvaneet selvästi, sanoo projektipäällikkö Tuulia Rotko Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).
Suomessa sosioekonomisten ryhmien väliset kuolleisuuserot ovat jyrkemmät kuin muissa Länsi-Euroopan maissa. Ero tarkoittaa, että korkeasti koulutetut, ylemmät toimihenkilöt ja hyvätuloiset paitsi elävät pitempään myös ovat huomattavasti terveempiä ja toimintakykyisempiä ja kuin perusasteen koulutuksen saaneet, työntekijäammateissa toimivat ja pienituloiset. Lisäksi työttömät ovat keskimäärin sairaampia kuin työlliset.
Tulot ovat yhteydessä myös terveyspalvelujen saamiseen. OECD-maista nimenomaan Suomessa on rikkaiden ja köyhien välillä suurin ero siinä, miten usein henkilö käy lääkärissä. Rikkaat käyvät Suomessa siis suhteessa tarpeeseen lääkärillä huomattavasti enemmän kuin köyhät.
– Paremmassa sosioekonomisessa asemassa olevat pääsevät lääkärille helpommin. Työterveyshuoltoonhan pääsee heti. Terveyskeskuksen varassa olevat joutuvat odottamaan. Lisäksi töissä olevien pitää sairastuessaan mennä lääkärille hakemaan sairauslomapaperia, ennätystä selittää tutkimusprofessori Unto Häkkinen THL:stä
THL:n tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki sanoo, että Suomessa sosioekonomisten ryhmien välillä on eroja myös ehkäisevien palvelujen, kuten terveystarkastusten, ja leikkauksien saatavuudessa. Ohitusleikkauksia ja pallolaajennuksia tehdään selvästi vähemmän alemmille sosiaaliryhmille kuin ylemmille.
Tuloryhmien välinen elinajanodotteen ero on Suomessa kasvanut nopeasti. Rikkaimmilla eli ylimmän tuloviidenneksen miehillä on edessään keskimäärin 12,5 vuotta pidempi elämä kuin köyhimmillä eli alimman tuloviidenneksen miehillä.Aiheesta on uutisoitu myös aiemmin tänä vuonna. Tiedot ovat hälyttäviä, ja antavat kuvaa siitä, miten perustavanlaatuisella tavalla markkinarakenteiden ruokkima eriarvoisuus murentaa pohjaa tasa-arvoisilta lähtökohdilta ja yksilöiden omaehtoisuudelta.
Suomessa sosioekonomisten ryhmien väliset kuolleisuuserot ovat jyrkemmät kuin muissa Länsi-Euroopan maissa. Ero tarkoittaa, että korkeasti koulutetut, ylemmät toimihenkilöt ja hyvätuloiset paitsi elävät pitempään myös ovat huomattavasti terveempiä ja toimintakykyisempiä ja kuin perusasteen koulutuksen saaneet, työntekijäammateissa toimivat ja pienituloiset. Lisäksi työttömät ovat keskimäärin sairaampia kuin työlliset.
OECD-maista nimenomaan Suomessa on rikkaiden ja köyhien välillä suurin ero siinä, miten usein henkilö käy lääkärissä. Rikkaat käyvät Suomessa siis suhteessa tarpeeseen lääkärillä huomattavasti enemmän kuin köyhät.
Turun Sanomat 9.10.2011
Rikkaan ja köyhän miehen eliniän ero 12,5 vuotta
Tuloryhmien välinen elinajanodotteen ero on Suomessa kasvanut nopeasti. Rikkaimmilla eli ylimmän tuloviidenneksen miehillä on edessään keskimäärin 12,5 vuotta pidempi elämä kuin köyhimmillä eli alimman tuloviidenneksen miehillä. Naisilla vastaavaa ero on 6,8 vuotta.
Ero on revennyt siten, että köyhimpien elinajanodote on pysynyt 1990-luvun alun tasolla, samalla kun rikkaimpien on kasvanut.
– Suomalaisten terveys keskimäärin on parantunut, mutta erot sosiaaliryhmien välillä ovat 25 viime vuoden aikana kasvaneet selvästi, sanoo projektipäällikkö Tuulia Rotko Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).
Suomessa sosioekonomisten ryhmien väliset kuolleisuuserot ovat jyrkemmät kuin muissa Länsi-Euroopan maissa. Ero tarkoittaa, että korkeasti koulutetut, ylemmät toimihenkilöt ja hyvätuloiset paitsi elävät pitempään myös ovat huomattavasti terveempiä ja toimintakykyisempiä ja kuin perusasteen koulutuksen saaneet, työntekijäammateissa toimivat ja pienituloiset. Lisäksi työttömät ovat keskimäärin sairaampia kuin työlliset.
Tulot ovat yhteydessä myös terveyspalvelujen saamiseen. OECD-maista nimenomaan Suomessa on rikkaiden ja köyhien välillä suurin ero siinä, miten usein henkilö käy lääkärissä. Rikkaat käyvät Suomessa siis suhteessa tarpeeseen lääkärillä huomattavasti enemmän kuin köyhät.
– Paremmassa sosioekonomisessa asemassa olevat pääsevät lääkärille helpommin. Työterveyshuoltoonhan pääsee heti. Terveyskeskuksen varassa olevat joutuvat odottamaan. Lisäksi töissä olevien pitää sairastuessaan mennä lääkärille hakemaan sairauslomapaperia, ennätystä selittää tutkimusprofessori Unto Häkkinen THL:stä
THL:n tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki sanoo, että Suomessa sosioekonomisten ryhmien välillä on eroja myös ehkäisevien palvelujen, kuten terveystarkastusten, ja leikkauksien saatavuudessa. Ohitusleikkauksia ja pallolaajennuksia tehdään selvästi vähemmän alemmille sosiaaliryhmille kuin ylemmille.